Pahoinpitely- ja näpistysrikokset ovat yleisimpiä rikosnimikkeitä, joihin turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen.
Iltalehden selvitykseen on koottu turvapaikanhakijoita koskevat rikosepäilyt ajalta 1.1.-25.8. Yhteensä 1 729 turvapaikanhakijaa on ollut epäiltynä rikoksesta tuona aikana.
Se tarkoittaa noin viittä prosenttia Suomeen viime ja tänä vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista.
Suomen kansalaisten tekemiksi epäiltyjä rikoksia ilmoitettiin poliisille vastaavana aikana 398 566.
- Valtakunnassa tapahtuneisiin rikoksiin suhteutettuna turvapaikanhakijoiden osuus on pieni, sanoo poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta.
Vastaanottokeskuksissa tapahtuviin kahakoihin on kuitenkin usein lähetettävä useampi partio, mikä työllistää poliisia ja sitoo poliisin resursseja.
Epäiltyjä ja uhreja
Pahoinpitelyepäilyt ovatkin turvapaikanhakijoiden rikosepäilytilaston kärjessä. Poliisin tietoon tuli ajanjaksolla 528 pahoinpitelyrikosta, joissa epäiltynä on turvapaikanhakija. Toisaalta turvapaikanhakijat olivat asianomistajina eli rikoksen uhreina 602 pahoinpitelytapauksessa.
- Suurin osa pahoinpitelyistä on turvapaikanhakijoiden välisiä ja tapahtuneet vastaanottokeskuksissa, Reen selventää.
Suhteessa kaikkiin pahoinpitelyihin määrä ei ole Reenin mukaan hälyttävä. Ajanjaksolla poliisille ilmoitettiin 10 547 pahoinpitelyä, joiden tekijäksi epäiltiin Suomen kansalaista.
Seuraavaksi yleisimmät turvapaikanhakijoihin kohdistetut rikosepäilyt ovat näpistys ja lievä pahoinpitely.
- Näpistykset ovat kohdistuneet yleensä joko toisiin vastaanottokeskuksen asukkaisiin tai lähialueen kauppoihin, Reen tarkentaa.
Neljänneksi yleisin turvapaikanhakijaa koskeva rikosepäily on laiton uhkaus. Poliisitarkastajan mukaan uhkaukset liittyvät yleisimmin vastaanottokeskuksissa tapahtuviin pahoinpitelytapauksiin.
Top 5 -rikosepäilyjen listalle päätyy myös laittoman maahantulon järjestäminen.
- Suurin osa näistä ovat tapauksia, joissa turvapaikanhakija pyrkii saamaan läheisensä tai tuttavansa lähtömaastaan Suomeen, Rajavartiolaitoksen viestinnästä kerrotaan.
Ahdisteluja
Turvapaikanhakijoita epäillään 30:stä tänä vuonna tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta. Määrä on merkittävä suhteessa suomalaisten tekemiksi epäiltyihin seksuaalisiin ahdisteluihin (109) ajanjaksolla. Suomalaisia on yli 5,4 miljoonaa, kun taas turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen vuoden aikana noin 36 000. Osa heistä on myös jo poistunut maasta.
- Yleisestikin ottaen ulkomaalaiset ovat yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa, Reen toteaa.
Turvapaikanhakijoita epäillään myös 22:sta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja 19 raiskauksesta. Törkeitä raiskausepäilyjä on kymmenen, mikä on paljon verrattuna Suomen kansalaisten tekemiksi epäiltyihin törkeisiin raiskauksiin (37).
- On kuitenkin huomioitava, että pieni osa turvapaikanhakijoista syyllistyy seksuaalirikoksiin. Kaikkia turvapaikanhakijoita ei tule leimata siksi, että osa heistä syyllistyy rikoksiin, Reen korostaa.
Kaikkien seksuaalirikosepäilyjen määrä on noussut reilussa puolessa vuodessa yli 12 prosenttia edellisvuodesta.
Turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä on kasvanut Reenin mukaan tänä vuonna tasaiseen tahtiin. Poliisi alkoi seurata turvapaikanhakijoiden rikosepäilyjä marraskuussa. Poliiseja on ohjeistettu lisäämään rikosilmoitukseen "tupa-koodi", mikäli asiaan liittyy turvapaikanhakija. Koodin lisääminen on kuitenkin vapaaehtoista.
- Järjestelmä ei pakota täyttämään koodia, joten se jää valitettavan usein täyttämättä. Siksi turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia ei saada haettua suoraan järjestelmästä ja niitä joudutaan yhä seuraamaan käsipelillä, Reen toteaa.
Tekstit
