HS: Orpo kiistää painostuksen: Maahanmuuttovirasto muutti Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuuslinjauksia itsenäisesti

Helsingin Sanomat: Orpo kiistää painostuksen: Maahanmuuttovirasto muutti Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuuslinjauksia itsenäisesti 4.9.2016
Helsingin Sanomat: Pääministeri Sipilä kiistää Ylellä hallituksen painostaneen kielteisiin turvapaikkapäätöksiin: ”Suomen järjestelmä on hyvä”

Entinen Petteri Orpo sisäministeri kiistää, että Migriin olisi kohdistunut varsinaista poliittista painostusta. Hallitus kyllä päätti, että Suomen lainsäädäntö ja käytännöt eivät saa myöntää kansainvälistä suojelua helpommin kuin muissa Pohjoismaissa.

VALTIOVARAINMINISTERI Petteri Orpo (kok) sanoo, että Maahanmuuttovirasto eli Migri on tehnyt Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuuslinjaukset täysin itsenäisesti.

”Niihin ei koske kukaan millään tavalla, se on oikeasti pyhä asia. Näin minä tämän koen.”

Orpo toimi sisäministerinä viime toukokuussa, kun Migri tiedotti kolmen keskeisen lähtömaan turvallisuustilanteen parantuneen, minkä takia myös Suomen turvapaikkalinja kiristyi. HS kertoi sunnuntaina, että useat Migrin virkamiehet pitävät linjauksia poliittisesti värittyneinä. Virkamiehet huomauttavat, ettei edes Migrin omista maatietoraporteista löydy juuri tukea turvallisuuslinjauksien muuttamiselle.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen puolestaan sanoi HS:n jutussa pitävänsä hyvin ongelmallisena sitä, ettei Migri perustele turvallisuuslinjauksien muuttamista riittävän vakuuttavasti. Se, miten turvallisena lähtömaata pidetään, vaikuttaa merkittävästi siihen, saako hakija kansainvälistä suojelua.

Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio perusteli linjauksia HS:lle viittaamalla kokonaisharkintaan. Migri on aiemmin perustellut Irak-linjauksen muuttamista myös viittaamalla terroristijärjestö Isisin menettämiin alueisiin, mikä ei useiden Irak-asiantuntijoiden (HS 7.8.) mielestä ole peruste turvallisuustilanteen parantumiselle.

ORPO toteaa, että Migriin kohdistui viime syksynä valtava paine monelta suunnalta, kun turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti.

”Se oli oikeasti todella vaikeaa aikaa, kun ei tiedetty, saako Eurooppa tilannetta hallintaan ja oliko jonon pää niin sanotusti Bagdadissa asti. Migrillä ei ollut lainkaan resursseja sellaiseen tilanteeseen.”

Entinen sisäministeri kuitenkin kiistää, että Migriin olisi kohdistunut varsinaista poliittista painostusta. Hallitus kyllä päätti, että Suomen lainsäädäntö ja käytännöt eivät saa myöntää kansainvälistä suojelua helpommin kuin muissa Pohjoismaissa. Orpon mukaan käytännön toteutus jäi Migrin omaan harkintaan, eikä esimerkiksi lähtömaiden turvallisuuslinjauksista keskusteltu.

”He noudattavat lakia ja tekevät oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti itsenäiset päätökset. On täysin poissuljettu ajatus, että poliitikot olisivat vaikuttaneet lähtömaiden turvallisuuden arviointiin.”

Orpo sanoo, ettei hän tiedä, mihin Migri perusti toukokuun linjauksensa.

”En, koska he tekivät sen arvion Migrissä. Me emme siihen vaikuttaneet, vaan se otettiin annettuna.”

MIGRIN ylijohtaja Vuorio sanoo HS:lle myös, ettei lähtömaiden turvallisuustilanteeseen olisi pitänyt ottaa kantaa toukokuun tiedotteessa. Vuorion mukaan tiedotteen tarkoitus oli muun muassa lähettää viesti potentiaalisille turvapaikanhakijoille sekä niille, jotka odottivat turvapaikkapäätöksiä Suomessa.

”Luin sen tiedotteen muistaakseni kännykästä. En muistaakseni tiennyt siitä etukäteen, mutta korostan, ettei siihenkään vaikutettu mitenkään”, Orpo sanoo.

”Pidimme sisäministeriössä hyvin tarkkaan huolta näistä asioista, koska tiedostimme, että tähän liittyy tämän tyyppisiä kysymyksiä poliittisesta paineesta.”

MONET Migrin virkamiehet kertovat HS:lle kovista tulostavoitteista ja kiireestä, joka saattaa vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.

Tulostavoitteet olivat hallituksen linjaus, Orpo toteaa. Tarkoitus oli saada turvapaikkahakemusten käsittely rullaamaan niin nopeasti kuin mahdollista, jotta suojelua saaneet saataisiin mahdollisimman nopeasti kotoutettua. Migriin palkattiin nopealla aikataululla satoja ja satoja ihmisiä lisää, mutta Orpon mukaan viraston resursseja ei voitu kasvattaa määrättömästi.

”Turvapaikanhakijoiden vastaanotto maksaa aivan valtavasti. Siksi rakennettiin mittarit, joilla työn etenemistä seurattiin. Mutta vaikka on millaiset tulostavoitteet tahansa, niin kyllä oikeusvaltioperiaatteen täytyy toteutua”, Orpo sanoo.

”Lähden siitä, että Migri huolehtii siitä, että näin tapahtuu. Ja jos koetaan että yksilöllinen käsittely ei toteudu, niin siihen tarvitaan korjauksia.”

MYÖS nykyinen sisäministeri Paula Risikko (kok) sanoo olevansa tietoinen Migrin virkamiesten kovasta kiireestä ja tulospaineesta. Migri tiedotti äskettäin, että se aikoo purkaa turvapaikanhakijoiden jonon vuoden loppuun mennessä. Aiempi, sisäministeriön asettama tavoite oli elokuun loppu.

”Minulle on kuitenkin vakuutettu, että yksilöllistä harkintaa pystytään tekemään. En voi muuta kuin luottaa siihen, että virkamiehet tekevät niin kuin laki sanoo”, Risikko kertoo.

”Tiedän kyllä, että heillä on tosi paljon työtä. Totta kai ymmärrän sen, vaikka olen ollut vastuuministerinä vain vähän aikaa. Kun ajattelee, miten paljon turvapaikanhakijoita viime syksynä tuli, täytyy nostaa hattua Migrin työntekijöille.”

Risikko sanoo olevansa menossa Migriin parin viikon päästä muun muassa kuulemaan, mitä henkilökunta ajattelee nykyisestä tulostahdista.


___________________________

Helsingin Sanomat: Pääministeri Sipilä kiistää Ylellä hallituksen painostaneen kielteisiin turvapaikkapäätöksiin: ”Suomen järjestelmä on hyvä”

PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) kiisti pääministerin haastattelutunnilla Yleisradiossa, että hallituksella olisi päämääränä saada maahanmuuttovirasto Migristä mahdollisimman paljon kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Monet Migrin työntekijät sanoivat sunnuntain Helsingin Sanomissa kokevansa, että kiire ajaa huolimattomiin päätöksiin ja heiltä vaaditaan yhä enemmän kielteisiä päätöksiä.

”Ei ole hallituksen tahtotila, että tehdään huolimattomasti päätöksiä”, Sipilä sanoi. ”Migrin resursseja on vahvistettu ja tiedossa on, että poikkeuksellisen määrän vuoksi viranomaiset ovat tiukoilla, mutta Suomen järjestelmä on hyvä ja valitusasteissa väärät päätökset tulee kumottua.”

Sipilä sanoi, että irakilaisten osalta Migrin käytännöt on viety hyvin lähelle Ruotsin käytäntöjä. Päätöksiä tehtäessä yksilöllisesti arvioidaan mahdollisuus palata lähtömaassa toiselle paikkakunnalle kuin sille, mistä on lähtenyt.

Sipilä ei tiennyt, mistä Migrin työntekijöille on tullut paine tehdä kielteisiä päätöksiä.

Suomi linjasi toukokuussa, että turvallisuustilanne Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa on parantunut. ”Linjaus noudattelee muita Pohjoismaita ja rauhattomalta paikkakunnalta voi muuttaa toiselle”, Sipilä sanoi.

Aiemmin Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio kommentoi sunnuntain Helsingin Sanomissa, ettei tiedotteessa olisi pitänyt ottaa kantaa lähtömaiden turvallisuustilanteeseen.

SIPILÄ MYÖS otti kantaa Suomen sotaharjoituksiin Yhdysvaltain kanssa.

”Pitää olla tarkkana, että liittoutumattomuus näkyy harjoitustoiminnassa, ja siksi olemme tiukentaneet käsittelyä tp-utvassa (tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta), kun harjoituksia käydään läpi.”

Hän sanoi, että Yhdysvaltain kanssa ei sotaharjoituksia pitäisi ainakaan lisätä.