Aviisi: Halla-aho väitteli pimeässä

Aviisi 13/2010: Halla-aho väitteli pimeässä 14.10.2010

Väittelyillat ovat Jyväskylän ylioppilastalon suosituinta ohjelmaa. Ne vetävät tuvan täyteen.

"Voi jumalauta!" kiroaa nainen selkäni takana.
Jussi Halla-aho on juuri kutsunut Somalian sisällissotaa itse aiheutetuksi ongelmaksi. Hän kysyy, paljonko suomalaisten veronmaksajien rahoja on järkevää tuhlata humanitaarisesta maahanmuutosta koituviin kustannuksiin.

Maahanmuuton kriitikkona tunnettu tutkija ja bloggaaja seisoo korokkeella pimeässä ravintolassa. Käynnissä on suuri väittelyilta Jyväskylän ylioppilastalon mustana laatikkona tunnetussa ravintolassa. Ikkunattoman salin seinät ovat mustat, katto matalalla ja ravintola ääriään myöten täynnä.

Halla-ahon kanssa lavalla seisoo vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari, joka yrittää väittää vastaan. Heidän aiheekseen on annettu maahanmuutto.

"Sinä olet sanonut, että getot ovat ongelma", Puoskari haastaa Halla-ahoa, kun puhe kääntyy asuinalueiden kurjistumiseen. Hänen mukaansa gettoutumista ei ole täällä tapahtunut.

"Suomessa on onnistuttu sekoittavassa asuntopolitiikassa", Puoskari sanoo.

Halla-aho on eri mieltä. Hänen mukaansa humanitaarisin perustein Suomeen tulevat maahanmuuttajat kurjistavat asuinalueita, joille he muuttavat. Suomen ongelmat ovat toistaiseksi pieniä, koska niin ovat maahanmuuttajien määrätkin.

"Meillä on lupaavia proto-gettoja sekä Turussa että Helsingissä", Halla-aho heittää takaisin.

"Siellä asuvat ihmiset soittavat minulle. He eivät soita vihreille."

Yleisö taputtaa.


Sekä Halla-aho että Puoskari ovat Helsingin kaupunginvaltuutettuja ja vähintäänkin puoliammattilaisia poliitikkoja. Näppärä argumenteilla ja tilastotiedoilla pallottelu muistuttaa parhaimmillaan pöytätennistä.

Puoskari nostaa esiin tutkimuksen, joka todisti, ettei miljoonan itäeurooppalaisen muutto Britanniaan heikentänyt kantaväestön työllisyyttä tai laskenut palkkoja.

"Sen tutkimuksen haluaisin nähdä", Halla-aho kuittaa.

"Voin lähettää meilitse", Puoskari vastaa.

"Kiva", Halla-aho sanoo, vaihtaa aihetta ja alkaa kertoa Oikeuspoliittisen instituutin maahanmuuttajien rikollisuutta mittaavista tilastoista.

Puoskari syyttää Halla-ahoa ja muita humanitaarista maahanmuuttoa kritisoivia tilastotietojen valikoinnista. Halla-ahon mukaan tilastoja puolestaan salailee ministeri Astrid Thors.


Puhtaasti argumenttien tasolla väittely vaikuttaa tasaväkiseltä. Molemmat perustelevat näkemyksiään tilastoilla ja luvuilla, joista maallikon on aika ajoin vaikea saada otetta.

Lakonisen humoristista Halla-ahoa on kuitenkin hauskempi kuunnella. Hän ryydittää väitteitään heitoilla muun muassa siitä, kuinka vihreät maahanmuuttokeskustelun sijasta napisevat siitä, miten muut keskusteluvat maahanmuutosta väärällä tavalla.

"Teidän harmiksenne me emme elä sosialismissa", hän sanoo asuntopolitiikasta puhuessaan.

Osa kuulijoista mutisee välillä ärtyneesti, mutta Halla-aho osaa ottaa yleisönsä selvästi paremmin. Puoskari joutuu useaan otteeseen puolustuskannalle.

Hän antaa hyvän vastuksen, mutta väittelyn puolessa välissä tapahtuu ratkaiseva käänne. Halla-aho pääsee ohittamaan Puoskarin puolustuksen ja saa hyvän iskun sisään korjatessaan tämän väitettä maahanmuuttajien määrän kontrolloimisesta.

"Me emme voi millään tavalla säädellä sitä, paljonko spontaaneja turvapaikanhakijoita ajautuu Suomeen", Halla-aho sanoo. "Me voimme kontrolloida kiintiöpakolaisten määrää."

Puoskari hiljenee niin pitkäksi aikaa, että juontaja Pekka Vahvanen puuttuu peliin. Yleisö villiintyy.


Myöhemmin Puoskari pääsee näpäyttämään takaisin Halla-ahon väitettyä, ettei rakennustöiden valumista Euroopan Unionin matalamman palkkatason maista tuleville työntekijöille voida välttää.

Katsojat ovat kuitenkin jo valinneet puolensa. Peli alkaa olla selvä.

"On ilahduttavaa, että väittelijöillä on paljon asiafaktoja. Se on tietysti eri asia, että miten relevantteja nämä faktat ovat", kommentoi väittelyn kulkua väittelyillan virallinen kommentaattori, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

"Jussi Halla-ahon argumentit tuntuvat purevan yleisöön paremmin."

"Vai ovatko Halla-ahon kannattajat vain kovaäänisempiä?" juontaja Pekka Vahvanen kyselee.


Jyväskylässä vuodesta 2006 pyörineet väittelyillat ovat juuri Vahvasen aikaansaannosta. Huiman suosion saavuttaneet tapahtumat täyttävät ravintolan aina viimeistä paikkaa myöten.

"Suuressa väittelyillassa kuka tahansa voi väittää mitä tahansa", Vahvanen tiivistää alkujuonnossaan formaatin perusidean.

Illan aikana puolen tunnin mittaisia väittelyitä nähdään kaikkiaan kolme kappaletta, kukin eri aiheesta. Halla-ahon ja Puoskarin jälkeen lavalle kiipeävät poliisi Marja Vuento ja kansanedustaja Susanna Huovinen, joiden tehtävänä on kiistellä seksuaalisen väkivallan ehkäisystä.

"Tämä on aivan ainutlaatuinen mahdollisuus päästä väittelemään suuren yleisön edessä", Puoskari kehuu päästyään lavalta alas.

"Meidän väittely oli hyvähenkinen. Jussi on asiallinen ja asiantunteva keskustelija."


Maahanmuuttonäkemykset eivät kuitenkaan väittelyn tuoksinassa muuttuneet.

"Maahanmuutto itse asiassa tuo Suomeen verotuloja, ja työvoimapulan takia maahanmuuttajia tarvitaan", Puoskari alleviivaa.

Hän tähdentää, että suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelupaikan tai perheen takia. Muihin tulijaryhmiin verrattuna maahanmuuttokriitikoiden arvostelema humanitaarinen maahanmuutto on vähäistä.

"Humanitaarinen maahanmuutto maksaa, mutta meillä on varaa. He ovat niitä, joilla menee maailmassa kaikkein heikoimmin."

Jussi Halla-ahon päätä ei kuitenkaan käännetä.

"Mikä se sitten on, että on varaa tai ei ole?" hän pohtii. "Humanitaarisen maahanmuuton välittömät kulut ovat 300 miljoonaa euroa vuodessa."

Halla-aho väittää myös, että humanitaarisen maahanmuuton todellisia kustannuksia peitellään tilastoteknisesti.

"Perheenyhdistämisetkin ovat humanitaarista maahanmuuttoa, vaikka se laskettaisiin puolison perässä muuttamiseksi."

Mielipide-eroista huolimatta Halla-aho kehaisee vastustajaansa vino hymy suupielessään.

"Hän on järkevimmästä päästä eliölajia nimeltä vihreät naiset. Meillä ei ole erimielisyyksiä tosiasioista, vaan niiden tulkinnasta. Minulla on painavat syyt suhtautua pessimistisesti tulevaisuuteen."


Kun keskustelen Halla-ahon kanssa käytävällä väittelyn jälkeen, moni ohikulkija haluaa puristaa hänen kättään. Joku kertoo ruotsalaislähiöiden ongelmista.

"Sä olet hyvä mies", huikkaa toinen ohikulkija.

Halla-aho nyökkäilee. Hän kertoo, että monet ottavat häneen päivittäin yhteyttä kiittääkseen ja kertoakseen tapauksista, joissa ajattelevat maahanmuuton karanneen käsistä.

Vastakohdan kansansuosiolle tarjoaa puolestaan negatiivinen mediajulkisuus. Halla-aho arvelee, että hänestä kirjoitetaan tarkoituksella demonisoivaan sävyyn.

"Uutisoinnin henkilöitymisellä halutaan häivyttää se, että samaa mieltä ovat monet muutkin", hän sanoo.

"En ole persuissa erityisen radikaali. Monet muut ovat saaneet olla aika rauhassa."

Toisaalta Halla-aho myöntää, että mediahuomion keskittyminen on auttanut häntä saamaan omat mielipiteensä esille.

Aviisiakin kohtaan Halla-aholla on omat ennakkoluulonsa.

"Olen lukenut Aviisia", mies sanoo lähtiessään. "En odota tältäkään jutulta paljoa."
[...]

Oskari Rantala