Nykypäivä 10/2010: Integroituminen on maahanmuuttopolitiikan ydin

Nykypäivä 10/2010: Arto Satonen: Integroituminen on maahanmuuttopolitiikan ydin 2.10.2010

Ruotsin vaalien kampanja, ruotsidemokraattien vaalitulos ja sen poikimat vastamielenosoitukset osoittavat, että Ruotsissa maahanmuuttopolitiikka on kärjistynyt jo ulkoparlamentaariseksi taisteluksikin. On todella huolestuttavaa, jos poliittista keskustelua ei pystytä käymään asiapohjalta ja sivistyneesti, vaan järjestyksen säilymiseksi tarvitaan jo poliisivoimia. Suomessa tällainen kehitys on vältettävä.

Kokoomus panosti viime keväänä vahvasti maahanmuuttopoliittisen keskusteluun järjestämällä ” Hei me puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa – kiertueen”. Niissä tilaisuuksissa kuultiin sekä maahanmuuttajia itseään, maahanmuuton puolustajia ja kriitikoita. Keskustelut olivat pääosin erittäin hyviä. Kävi ilmi, että mielipiteet eivät loppujen lopuksi ole aivan mahdottoman kaukana toisistaan, kun pystytään puhumaan avoimesti itse asioista.
Maahanmuuton puolustajien ja kriitikkojen avoin keskustelu vaimentaa vastakkainasettelua ja ennakkoluuloja, mikä jo itsessään vähentää ristiriitoja.

Maahanmuuton avainasia on integroituminen. Ruotsissa onnistuttiin aikoinaan integroimaan sadattuhannet suomalaiset maahanmuuttajat. Asiaa luonnollisesti helpotti yhteinen pohjoismaalainen tausta. Viime vuosina tulleiden maahanmuuttajaryhmien kanssa ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Ghettoutumista on tapahtunut ja se on osaltaan luonut “me vastaan he asennetta”. Onnistuneitakin esimerkkejä integroitumisesta toki löytyy paljon, mutta jännitteetkin ovat kiistattomat. Näistä jännitteistä kumpuaa poliittisen protestin siemen, jolle puolestaan syntyy ulkoparlamentaarisia vastavoimia. Hyvin todennäköistä on, että Ruotsi kärsii tästä vastakkainasettelusta pitkään.

Suomi voi välttää Ruotsin virheet, mutta se edellyttää onnistumista kotouttamispolitiikassa. Suomeen asettuvat maahanmuuttajat eivät saa eristäytyä omiksi alakulttuureikseen, vaan heidät on otettava mukaan yhteiskuntaan. Ghettoutumista ei pidä sallia, vaan asuntopolitiikalla on vältettävä keskittymiä. Käytännön esimerkit Suomesta osoittavat, että jos koulun oppilaista yli 40% on maahanmuuttajataustaisia, niin valtaväestö ja osa maahanmuuttajista alkaa äänestää jaloillaan. Sen sijaan monissa kouluissa, jossa määrät jäävät selkeästi tämän alle, integroitumisessa on onnistuttu hyvin.

Voimassaoleva kotouttamislainsäädäntö kattaa vain työttömät työnhakijat. Hallituksen esittämä uudistus, jossa kotouttamislain piiriin otetaan kaikki maahanmuuttajat on erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kotiäideille on tärkeää opettaa Suomea, jotta heille voidaan rakentaa väyliä työelämään. Myös lasten integroitumisen kannalta on tärkeää, että heidän vanhempansa integroituvat. Lasten ja nuorten osalta harrastuksilla on integroitumisessa iso merkitys. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi jalkapallossa, jossa on todella paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria pelaajia.

Osa integroitumista on päästä toteuttamaan omaa osaamistaan. Maahanmuuttajien työttömyysaste aleni ennen taantumaa lupaavasti. Taantuma toi mukanaan kasvupiikin, mutta suunta on taas kääntymässä parempaan. Maahanmuuttajien joukossa on kuitenkin monia, jotka eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä. Tähän asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska nykytilanne jättää potentiaalia hyödyntämättä ja hidastaa integroitumista.

Yksi integroitumisen aste on kansalaisuuden saavuttaminen. Tämä on tärkeää niille maahanmuuttajille, jotka aikovat jäädä pysyvästi Suomeen. Uuden kansalaisuuslain myötä lyhennetään vaadittavaa maassaoloaikaa kuudesta vuodesta viiteen ja lisäksi huomioidaan puolet opiskeluajasta. Tämä on tärkeä uudistus Suomessa opiskelleiden ja tänne töihin jääneiden ulkomaalaisten kannalta, koska he voivat saada kansalaisuuden jatkossa paljon aiempaa nopeammin. Kansalaisuuslain uudistamisen yhteydessä pitäisi helpottaa myös vaadittavaa kielitasovaatimusta. Nykyisin edellytettävä taso ei rajaa ulos vain kansalaisopistossa tunteja saaneita kotiäitejä, vaan myös kansainvälisten yritysten englanninkielellä työskenteleviä huippuosaajia.

Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Hyvin koulutetun ja suoraan työhön tulevan työperäisen maahanmuuttajan tai suomalaisen puolisoksi tulevan ulkomaalaisen on paljon helpompi kotiutua, kuin luku- ja kirjoitustaidottoman pakolaisen. Kotouttamispolitiikan resurssit onkin suhteutettava tarpeisiin. Samalla se tarkoittaa myös, että emme voi pitää ovia selkosen selällään. Kuluneella vaalikaudella tehdyillä lakimuutoksilla ollaan jo onnistuttu alentamaan alaikäisten ja EU:n sisältä tulevien turvapaikanhakijoiden määrää. Seuraava suuri muutos on tehtävä perheenyhdistämiseen, jossa Tanskan mallin mukainen toimeentulo – ja asumisedellytys on laajennettava koskemaan muita turvapaikanhakijoita kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen omaavia.

Kokoomuksen linja on, että Suomi luopuu sellaisista vetovoimatekijöistä, jotka erityisesti houkuttelevat hakemaan turvapaikkaa juuri Suomesta. Samalla kun rimaa nostetaan, niin kotoutumiseen satsataan. Näin voimme taata sen, että maahan pysyvästi jäävillä on todelliset mahdollisuudet integroitua yhteiskuntaan ja siten voimme välttää monissa maissa esille nousseet vastakkainasettelut. Samalla takaamme suvaitsevan ympäristön myös maahanmuuttajien enemmistölle, jotka tulevat tänne opiskelemaan, töihin tai perustamaan perheen suomalaisen kanssa.

Arto Satonen
kansanedustaja, Sastamala (kok)