SPR: Maahanmuutto toi uutta potkua Punkalaitumelle

SPR: Maahanmuutto toi uutta potkua Punkalaitumelle 11.10.2010

Maahanmuutto kääntyy maaseudun voimavaraksi, kun pieni Punkalaidun näyttää muulle maalle kansainvälistymisen mallia. Nuorille yhteinen kieli on jalkapallo.

Punkalaitumen Vartiolan urheilukentän ilmassa on kesäkuun alussa urheilujuhlan tuntua. Pääsuoran katsomo täyttyy yleisöstä. Kentän laidalla häärii toistakymmentä median edustajaa.

Alkamassa on Punkalaitumen monikulttuurisen jalkapallojoukkueen FC Punkkiksen ensimmäinen virallinen ottelu.

– Tervetuloa seuraamaan ottelua. Vastustajaksi olemme tänään saaneet, tuota noin niin, ysiluokkalaisia poikia, liikunnanopettaja Jussi Tiuttu kuuluttaa mikrofoniin.

Sinivalkoinen FC Punkkis aloittaa ottelun odotetun aktiivisesti, mustapaitaiset vastustajat verkkaisemmin. Hyökkäykset vyöryvät varsinkin oikean laidan kautta, jossa Abdinasir Yave haastaa väsymättä mustapaitojen puolustajia.

– Kyllä nää pojat pelata osaa, melkein jokaisella on jalkapallotaustaa juniorisarjoista, mustapaitojen luotsi, matematiikan opettaja Arto Asa vahvistaa kentän laidalla.

Tauolle siirrytään silti ysiluokkalaisten johtaessa 2-0-lukemin.

Lienee parasta ottaa aikalisä – siis mikä ihmeen monikulttuurinen FC Punkkis?

Maaseudun piristysruiske

Viime aikoina on puhuttu paljon maahanmuuttajien kotoutumisesta, eikä aina kovin rakentavassa hengessä.

Suurennuslasin alla ovat olleet varsinkin humanitaarisista syistä Suomeen tulleet eli kiintiöpakolaiset sekä myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat.

Keskustelussa on välillä tahtonut unohtua, että kotoutuminen on vaikeaa ilman paikkaa johon kotoutua.

Iso ongelma kiintiöpakolaisten ja turvapaikan saaneiden kohdalla on ollut sijoituspaikan löytäminen, sillä kunnat ovat olleet haluttomia ottamaan tulokkaita vastaan. Maahanmuuttajien on pelätty tulevan kunnille kalliiksi ja tuovan mukanaan ongelman jos toisenkin.

Toisin on pirkanmaalaisessa Punkalaitumen kunnassa, joka on nostanut kansainvälistymisen ja maahanmuuton osaksi kuntastrategiaansa.

Reilun 3 000 asukkaan maaseutupitäjä on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia, ja kunnassa toimii Punaisen Ristin pyörittämä vastaanottokeskus. Sisäministeriökin on valinnut Punkalaitumen maahanmuuton pilottikunnaksi.

Kunnanjohtaja Antero Aleniuksen mukaan maahanmuutto on ollut kunnalle selkeä piristysruiske.

– Kun edellinen meillä toiminut vastaanottokeskus suljettiin 2006, se koettiin selvästi menetyksenä. Siinä meni paljon työpaikkoja ja toimeliaisuutta, ihan kuin yritys olisi lopettanut toimintansa, Alenius tuumii.

– Toiminnan käynnistyminen uudestaan 2008 otettiin meillä hyvin tervetulleena vastaan, varsinkin kun oli tämä taantuma tulossa.

– Esimerkiksi vastaanottokeskuksen taloudelliset vaikutukset kunnalle ovat selvät. Keskus maksaa kunnalle vuokraa muuten käyttämättömiksi jääneistä tiloista, sinne hankitaan ruokaa ja tarvikkeita, ja se työllistää ihmisiä, kunnanjohtaja kertoo.

Aleniuksen mukaan myös kuntalaiset suhtautuvat kunnan maahanmuuttostrategiaan koko ajan myönteisemmin.

– Totta kai toisenlaisiakin mielipiteitä löytyy, mutta mitään suurempaa vastakkainasettelua ei ole ollut. Kun esimerkiksi mahdollisuus saada tänne uudestaan vastaanottokeskus avautui, ei siitä mitään sellaista keskustelua syntynyt, etteikö sitä tänne voisi ottaa. Kyllä kuntalaisetkin ottivat sen ihan tervetulleena vastaan.

Raha ei ole este

Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa toimii ryhmäkoti ilman huoltajia Suomeen tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Myös lapsiperheitä asuu keskuksessa paljon.

Koulutuspalveluiden järjestäminen maahanmuuttajille on koettu monessa kunnassa raskaaksi. Tässäkin asiassa Punkalaidun näyttää esimerkkiä.

Kunnanjohtaja Alenius kiittelee erityisesti Punkalaitumen Pohjoisseudun koulun rehtoria Kai Lindvallia kouluasioiden järjestymisestä.

– Moni oli alkuvaiheessa huolissaan, että miten me saadaan maahanmuuton ammattilaisia opettajiksi. Kaitsulla oli siihen hieno vastaus, että ei siinä mistään sen kummallisemmasta ammattitaidosta ole kyse, kun kohdataan vaan toiset ihmiset ihmisinä, niin päästään jo pitkälle. Opettajakunta lähti hienosti mukaan, ja hyvin on pärjätty ihan normaalilla opettajan ammattitaidolla, Alenius sanoo.

Nuoremmat maahanmuuttajalapset on Punkalaitumen kouluissa otettu suoraan tavallisille tunneille, tosin yleensä luokka-astetta paria alemmas kuin samanikäiset suomalaislapset. Suomen kieltä opiskellaan tietenkin erikseen.

Kunnan kouluissa ovat myös vanhemmat maahanmuuttajalapset, vaikka heille tarvitaan alkuun enemmän omaa opetusta.

Aleniuksen mukaan raha ei ole este koulutuspalveluiden järjestämiselle.

– Esimerkiksi kunnille vapaaehtoisen valmistavan opetuksen rahoitus tulee opetusministeriöltä, ja siinä otetaan koulutuksen vaativuus huomioon. Maahanmuuttajalasten kohdalla tuki on jopa kaksinkertainen. Maahanmuuttajien koulutuksen tukemiseen on myös saatu hankerahoitusta, joten kokonaisuudessaan koulutoimella on jopa entistä enemmän resursseja.

Aleniuksen mukaan olisi tervetullutta, että ainakin osa maahanmuuttajista löytäisi Punkalaitumelta sellaisia siteitä, että jäisi pysyvästi paikkakunnalle tai lähiseudulle. Realiteetti kuitenkin on, että valtaosa vastaanottokeskuksen asukkaista on läpikulkumatkalla. Koulutus- ja työllistymismahdollisuudet Punkalaitumella ovat rajalliset.

Maahanmuuttajien asettumista Punkalaitumelle rajoittaa sekin, että asunnoista alkaa olla pulaa. Oman osansa kuntapaikkojen tarjoamisesta Punkalaidun on kuitenkin tehnyt.

Keväällä 2008 Punkalaidun otti vastaan 25 kiintiöpakolaista Myanmarista. Heidän kotoutumisensa on kunnanjohtajan mukaan jo pitkällä. Lähes kaikki aikuiset ovat olleet ainakin työharjoittelussa, ja ammatillista koulutusta on pyritty järjestämään oppisopimuksilla.

– Pakolaiskorvausten piirissä on tällä hetkellä vajaat 40 henkeä. Punkalaitumen kokoisessa kunnassa se on jo aika paljon, Alenius sanoo.

Hän rohkaisee muitakin kuntia miettimään, miten maahanmuutto voitaisiin kääntää maaseudun voitoksi.

Jalkapallo yhdistää nuoria

Jäljelle jää kotoutumisen toinen puoli. Todellinen kotoutuminen edellyttää, että tulija tuntee olonsa ainakin suurin piirtein kotoisaksi, ja sitä varten pitäisi päästä mukaan paikkakunnan toimintoihin ja elämään myös koulun ja työn ulkopuolella. Kynnys siihen on maahanmuuttajille usein korkea. Ennakkoluuloja on molemmin puolin.

Sitä varten tarvitaan toimintaa, sellaista kuin esimerkiksi FC Punkkis.

Viime keväänä toimintansa aloittanut monikulttuurinen jalkapallojoukkue pyrkii madaltamaan kynnystä kanssakäymiseen vastaanottokeskuksen nuorten ja paikallisten välillä. Samalla järjestyy mielekästä tekemistä kaikille, sillä jalkapallo jos mikä on universaali kieli. Varat toimintaan tulevat Punkalaitumen kunnan hallinnoimasta Step by Step -hankkeesta, jota rahoittaa sisäministeriö.

FC Punkkiksen pelaajaringissä on parikymmentä Punkalaitumen yhteiskoulun yläastetta käyvää nuorta. Heistä noin puolet asuu vastaanottokeskuksessa, toinen puoli on paikallisia nuoria.

Joukkueen taustavoimiin kuuluvan liikunnanopettaja Jussi Tiutun mukaan valmennuskielet ovat järjestyksessä suomi, englanti ja elekieli, ja hyvin on pärjätty.

– Totta kai aluksi on vähän arkuutta, mutta kyllä raja-aitojen madaltuminen on molemminpuolista.

– Maahanmuuttajapoikien kannalta joukkue on äärimmäisen iso asia. Heille tämä on iso motivaattori ja piristysruiske, koulun ulkopuolella on muuten vähän tekemistä.

Vartiolan urheilukentällä toinen puoliaika pyörähtää käyntiin ja peli päättyy mustapaitaisten ysiluokkalaisten voittoon lukemin 3–2.

Puoliajalla nappikset lainaksi saanut Niklas Viitasaari antaa silti vastustajille tunnustusta.

– Ei ne ainakaan helpolla periksi antaneet, kovaa yritystä oli. Kyllähän siitä ihan peli tuli. Hauskaa oli, Niklas summaa.

Samaa mieltä tuntuu olevan hävinnyt osapuoli.

– Hyvä peli. Minä pidän jalkapallo paljon, haluan pelata joukkueessa, maalintekijä Abdinasir Yave lausuu muutamassa kuukaudessa opiskellulla suomella.

– Minä osaan vasta vähän suomi, ei englanti. Hyvä peli. Kiitos, toisen maalin iskenyt Ehsan Said Alisah jatkaa.

Avaustappiosta huolimatta tyytyväiseltä vaikuttaa myös valmennusjohto. Tunnelma Vartiolan kentällä on ollut erinomainen. Tässä tapauksessa jos missä taitaa päteä, että tärkeintä ei ole voitto.

Sillä FC Punkkis voittaa silloinkin, kun se kentällä häviää. Samalla voittaa koko Punkalaidun.