STT: Paatero: Poliisilla oltava oikeus puuttua kerjäämiseen

STT: Paatero: Poliisilla oltava oikeus puuttua kerjäämiseen 19.10.2010

Poliisista päivää - Mikko Paateron blogi

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan virkavallalle on saatava oikeus puuttua kerjäämiseen. Paateron mielestä järjestyslakiin on laadittava pykälä, jonka perusteella poliisi voi puuttua kerjäämiseen ja poistaa ihmiset katukuvasta, kun kyse on toistuvasta toiminnasta.

Paateron mukaan poliisi ei haluaisi sakottaa niitä, jotka kerjäävät elääkseen. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei kerjäämisen suhteen kannata olla sinisilmäinen. Ilmiö on osittain muuttunut järjestäytyneeksi ja ammattimaiseksi rikollisuudeksi, jossa ihmiskauppa ja prostituutio ovat yleistyneet. Romanialaisten rikoksesta epäiltyjen määrä on Suomessa viime vuosina lähes kymmenkertaistunut.

Hallitus on hakemassa romanikerjäämiselle muitakin ratkaisuja kuin työryhmän vastikään esittämää kieltoa. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kertoo, että hallituksen huomisessa iltakoulussa on tarkoitus etsiä keinoja, joilla rikolliseen toimintaan kerjäämisen taustalla voi puuttua. Kiviniemen lisäksi kieltoon on suhtautunut varauksellisesti myös ulkoministeri Alexander Stubb (kok.).
_______________________________________________________
Poliisista päivää - Mikko Paateron blogi

Kun kerjäämisen kieltämistä selvittänyt työryhmä antoi mietintönsä, alkoi omituinen keskustelu. Lähes kaikki sanoutuivat irti ehdotuksesta, että kerjäläisiä sakotettaisiin. Tästä sanoudun irti minäkin, jos asiaa katsotaan puhtaan kerjäämisen kannalta.

Ei varmasti kukaan, ei ainakaan poliisi, haluaisi sakottaa niitä, jotka aivan oikeasti elantonsa saadakseen kerjäävät. Jos kuitenkin kerjäämisellä rahaa kerätäänkin johonkin muuhun tarkoitukseen tai se on järjestäytynyttä ja organisoitua toimintaa, jossa hyödyn saajina ovat rikolliset ryhmät, asia saa aivan eri sävyn. Uskon, että enemmistö suomalaisista ajattelee myös näin.

Tosiasioita kerjäämisestä:

1. Kerjäämisen kautta saatavaa rahaa valuu rikollisten haaviin. Jotkut tahot, jotka eivät itse suinkaan asu romaani- tai muissa leireissä, keräävät pahvimukien sisällön Helsingissä. He vievät rahat johonkin aivan muuhun tarkoitukseen kuin kadulla kerjäävien auttamiseen.

2. Kerjäämiseen liittyy paljon oheistoimintaa ja rikollisuutta: aggressiivisuutta, ihmisiin kiinni käymistä, näpistyksiä jne.

3. Euroopassa on viime vuosikymmenen aikana huomattu, että romanialaisten kerjäämisestä alkanut ilmiö on muuttunut järjestäytyneeksi ja ammattimaiseksi rikollisuudeksi, jossa ihmiskauppa ja lapsiprostituutio ovat yleistyneet.

4. Järjestäytynyttä toimintaa käsitellään juuri nyt tuomioistuimessa Romaniassa. 22 henkilöä on syytettynä järjestäytyneen kerjäämisen järjestämisestä eri puolilla Eurooppaa.

5. Romanialaisten rikoksesta epäiltyjen määrä Suomessa on viime vuosina lähes kymmenkertaistunut. Vuosittain todettujen rikosten määrä on noussut yli tuhanteen.

Miten tähän voitaisiin sitten puuttua?

Esitetyllä tavalla eli säätämällä järjestyslakiin sellainen pykälä, jonka perusteella poliisi voisi puuttua kerjäämiseen ja poistaa henkilöt katukuvasta silloin, kun se on toistuvaa toimintaa Olisiko seuraamus sitten sakko tai jotakin muu, on asia erikseen. Oleellista on kuitenkin se, että on olemassa säännös, jonka perusteella asiaan voidaan puuttua. Nykyinen lainsäädäntö ei sitä mahdollista, koska se edellyttää, että rikollisesta toiminnasta kussakin yksittäistapauksessa on näyttöä.

Sen sijaan vastikkeellinen toiminta eli esimerkiksi katusoitto tai ruusujen myynti tulisi mielestäni sallia.

Poliisi on erittäin huolestunut siitä, että erilaiset järjestäytyneet rikollisryhmät pyrkivät Suomeen. Meillä on kuitenkin vielä hyvät mahdollisuudet hallita tilanne ja estää sen kehittyminen sellaiseksi kuin se on esimerkiksi Keski-Euroopan maissa ja erityisesti Englannissa. Siellä romaanikerjääminen on laajaa ja brutaalia järjestäytynyttä rikollisuutta, johon liittyy ihmiskauppaa ja lapsiprostituutiota.

Meillä tilanteen hallitseminen edellyttäisi, että poliisilla olisi riittävät toimintaedellytykset. Kun poliisien resurssien lisäykset ovat nyt kiven alla, täytynee käyttää muita keinoja. Lainsäädäntöä tarkistamalla poliisin toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa. Järjestyslain edellä mainitut säännökset olisivat yksi mahdollisuus helpottaa poliisin työtä tässä tilanteessa.

On hyvä muistaa, että kerjääminen samoin kuin kaupustelu saattoivat kunnallisten järjestyssääntöjen mukaan olla kiellettyjä vuoteen 2003 saakka. Silloin astui voimaan, järjestyslaki, johon säännös ei kuulunut. Lakia säädettäessä ei todennäköisesti osattu edes ajatella, että nykyisenkaltainen tilanne olisi mahdollinen.

En kannata sitä, että jokainen kunta voisi itsenäisesti harkita, miten sen alueella yleisillä paikoilla saa käyttäytyä. Jos näin olisi, palattaisiin siis takaisin entiseen käytäntöön, jolloin kukaan ei todellisuudessa tiennyt, miten missäkin kunnassa sai käyttäytyä.

Kyse on poliisin toimivaltaan liittyvästä asiasta. Mielestäni asiasta pitää päättää valtakunnallisella tasolla, koska kyse on käyttäytymisen sääntelystä yleisellä paikalla.

Poliisin näkökulmasta kyse ei voi olla ihmisoikeuksista, koska monessa maassa tämänkaltainen kielto on jo olemassa. Kerjäämiskielto ei voi eikä tietenkään saakaan olla kohdistettu johonkin yksittäiseen ryhmään. Nyt vain sattuu olemaan niin, että romanialaiset kerjäävät. Yhtä hyvin he voisivat olla jonkin muunkin maan kansalaisia.

Nyt käynnissä olevassa varsin yksipuolisessa keskustelussa on hyvä muistaa, että kyse on vasta työryhmän mietinnöstä. Vasta sen valmisteleminen lainsäädännöksi näyttäisi, mihin halutaan puuttua.

Kerjäämisen suhteen ei kannata olla sinisilmäinen. Kaikki ei todellakaan ole sitä, miltä näyttää.