Verkkoapila: Abdirahim Hussein: Uussuomalaisille parempia kanavia työelämään

Verkkoapila: Abdirahim Hussein: Uussuomalaisille parempia kanavia työelämään 15.10.2010

Suomessa on perään kuulutettu ulkomaisen lisätyövoiman tarvetta, kun huoltosuhde heikkenee. On kuitenkin huolestuttavaa, että nykyisellään Suomessa asuvien uussuomalaisten työttömyysaste on lähes 15 prosenttia, kun kantaväestössä viimeisten tietojen mukaan noin 8,3 - 8,4 prosenttia.

Uussuomalaiset ovat osaltaan valmiita työskentelemään ja ottamaan vastaan mitä tahansa työtä tullakseen toimeen ja tunteakseen olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa. Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on hyvä asia, koska parhaimmillaan heistä tulee Suomen kulttuurin ja olot tuntevia kansainvälisiä osaajia.

Maamme kannalta olisi kuitenkin parasta, että suurempi osa näistä opiskelijoista jäisi opintojensa päättymisen jälkeen tavalla tai toisella hyödyttämään suomalaista kansantaloutta ja yrityselämää. Siksi on syytä luoda uusia rekrytointikanavia, joiden kautta Suomessa kouluttautuvat ulkomaiset opiskelijat voivat hakeutua kotimaisten työnantajien palvelukseen. Esimerkiksi yliopistojen ja yritysten yhteistyönä voitaisiin kokeilla Euroopassa yleisiä rekrytointimessumalleja tai uusia internship-malleja. Opetusministeriö ja elinkeinokeskukset voisivat olla asiassa aloitteellisia, koska tällä olisi laajoja kansantaloudellisia hyötyjä.

Suomesta turvapaikan saaneilla on kielitaitoa ja muuta osaamista, jota yritysten kannattaisi käyttää hyödykseen. Hiljattain Vantaan Sanomat-lehdessä (10.10.10) oli artikkeli korkeakoulutetusta algerialaisesta maahanmuuttajasta, joka oli lähettänyt 150 työpaikkahakemusta saamatta yhtään vastausta. Hän taitaa useita maailmankieliä, mutta suomea vain kohtalaisesti. Useissa suomalaisissa yrityksissä englanti on nykyään pääkieli. Voisi kuvitella jonkin tällaisen yrityksen pystyvän hyödyntämään hänenkin taitojaan.

Puutteellinen suomenkielen taito johtuu varmaankin osittain siitä, ettei kontakteja kantasuomalaisiin ole riittävästi. Nämä kontaktit syntyvät työssä, ja sitä myöten paranee myös suomenkielen osaaminen. Erilaisia rekrytointimessuja ja harjoittelumuotoja kehittämällä voitaisiin saada hyviä tuloksia aikaan. Ikääntyvä Suomi tarvitsee käyttöönsä kaikki voimavaransa täysimääräisesti.

Voisimme myös miettiä ratkaisua, jossa uussuomalaisia pyrittäisiin työvoimakouluttamaan niille aloille, joissa tarvitaan työvoimaa. Yhdistämällä kielikoulutus ja opinnot voitaisiin ratkaista näiden alojen kohtaanto-ongelmaa.

- Abdirahim Hussein, keskustan eduskuntaehdokas