YLE: Maahanmuuttajien kotouttamista halutaan laajentaa

YLE Uutiset: Maahanmuuttajien kotouttamista halutaan laajentaa 15.10.2010

Sisäministeriön tiedote: Maahanmuuttajien kotoutumislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia

Hallitus esittää, että kaikki maahanmuuttajat otettaisiin kotoutumista koskevan lain piiriin. Tähän asti kotouttamiskoulutusta ovat saaneet ensisijaisesti työttömät työnhakijat tai toimeentulotuen varassa elävät. Ulkopuolelle ovat jääneet erityisesti puolisot, jotka eivät hae työtä.

Tarkoituksena on sekä nopeuttaa ja tehostaa maahanmuuttajien siirtymistä työelämään että ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä.

Lakiesityksen lähtökohtana on, että jokaiselle maahanmuuttajalle on järjestettävä johdonmukainen alkukartoitus, jossa selvitettäisiin, millaisia kotouttamistoimia hän tarvitsee, kertoo neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola sisäministeriöstä.

Maahanmuuttaja saisi jo oleskeluluvan tiedonannon yhteydessä tarvittavat tiedot siitä, miten hakeutua alkukartoitukseen. Näin varmistetaan, että tieto kulkee kaikille, eikä maahanmuuttaja jää esimerkiksi perheenjäseniltä saamiensa tietojen varaan.

Alkukartoitus tulisi järjestää kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maahanmuuttaja sitä pyytää. Kotoutumissuunnitelmaan olisivat oikeutettuja kaikki ne, joiden katsotaan sitä tarvitsevan. Kotoutumissuunnitelman laatiminen tulisi aloittaa kahden viikon kuluessa siitä, kun alkukartoitus on valmistunut.

Työttömille ja työnhakijoiksi rekisteröityneille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekisi työvoimatoimisto, toimeentulotuen varassa eläville kunta. Kunnille aiheutuvat kulut korvattaisiin valtion budjetista.

Kotouttamisen piiriin puolisoita ja iäkkäitä

Eskola arvioi, että kotouttamisen piiriin tulevien maahanmuuttajien määrä kasvaa lain myötä parilla tuhannella henkilöllä vuodessa. Muutos koskee erityisesti iäkkäitä ihmisiä sekä tänne muuttavia puolisoita, jotka eivät ainakaan heti hae aktiivisesti työtä.

Nyt TE-keskusten työvoimapoliittisessa kotouttamiskartoituksessa on ollut vuosittain noin 6 500 henkeä ja kuntien kartoituksessa huomattavasti pienempi määrä, Eskola sanoo.

Lakiesitykseen sisältyy myös kokeilu, jolla etsitään uusia toimivampia malleja kotoutumiseen. Osallisena Suomessa -kokeilussa haetaan rahoitusta hankkeille, joilla pyritään ratkaisemaan kotoutumisen erityisongelmia, muun muassa tilanteita, joissa ei ole tähän asti kyetty järjestämään riittävää koulutusta. Kokeilu loppuu vuonna 2013, minkä jälkeen mallit arvioidaan ja pohditaan, olisiko järjestelmää muutettava.

Eskola toivoo, että keskustellessaan lakiesityksestä eduskunta keskustelisi myös kotouttamistoimien resursseista. Hänen mukaansa odotusajat koulutukseen ovat olleet luvattoman pitkät ruuhka-alueilla, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Tämä on jättänyt monet maahanmuuttajat alkuvaiheessa tyhjän päälle, Eskola toteaa.

Suomessa asui viime vuoden lopussa 155 705 ulkomaan kansalaista. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli hiukan yli 207 000.

Kotoutumiskoulutuksessa opiskeli viime vuonna yhteensä runsaat 14 400 maahanmuuttajaa ja runsaat 2 900 maahanmuuttajaa oli kotouttamiseen liittyvässä työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa.

_____________________________

Sisäministeriön tiedote: Maahanmuuttajien kotoutumislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia

Valtioneuvosto esittää, että maahanmuuttajien kotoutumislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia. Valtioneuvosto sopi kotoutumista edistävän lain sisällöstä tänään ja tasavallan presidentti antoi esityksen eduskunnalle. Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja varmistaa, että nykyistä useampi maahanmuuttaja saisi tukea kotoutumiseen heti maahantulonsa jälkeen.

Kotoutumislaki koskisi vain maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädeltäisiin jatkossa omassa laissaan, josta hallitus antaa esityksen myöhemmin tänä syksynä.

Hallituksen esitys ottaa aiempaa paremmin huomioon erilaisessa tilanteessa olevat maahanmuuttajat. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä annettaisiin tarvelähtöisesti. Useimmat maahanmuuttajat tarvitsevat tukea kotoutumiseensa, mutta tarpeet ovat hyvin erilaiset. Tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa työelämään siirtymistä, mutta myös ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä.

Hallitus esittää, että kaikki maahanmuuttajat saisivat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Perustietoa jaettaisiin sekä painettuna materiaalina että sähköisen verkkopalvelun kautta. Nykylain mukaan perustietoa ei jaeta. Perustietomateriaalin tekemisestä ja jakamisesta olisi vastuussa sisäasiainministeriö.

Alkukartoituksessa selvitettäisiin maahanmuuttajan yksilölliset koulutustarpeet

Lisäksi maahanmuuttajat ohjattaisiin alkukartoitukseen, jonka tavoitteena on selvittää maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet kotoutumiskoulutukseen ja muuhun koulutukseen tai ohjata suoraan työelämään. Alkukartoitukseen olisivat oikeutettuja työttömät maahanmuuttajat sekä ne maahanmuuttajat, jotka ovat toimeentulotuen varassa. Myös muut maahanmuuttajat voisivat hakeutua alkukartoitukseen ja tästä annettaisiin ohjeistus perustietopaketissa. Näin esimerkiksi nykyisin kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten suomalaisten tai maahanmuuttajien puolisoina maahan saapuneet, olisivat oikeutettuja alkukartoitukseen.

Alkukartoituksen laatiminen tulisi käynnistää kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maahanmuuttaja alkukartoituksen tekemistä pyytää. Työttömille ja työnhakijoiksi rekisteröityneille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekisi työvoimatoimisto, toimeentulotuen varassa eläville kunta. Nykyisessä laissa ei ole alkukartoitusta ollenkaan.


Kotoutumissuunnitelma vain sitä tarvitseville

Alkukartoituksen perusteella viranomainen arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja varsinaista kotoutumissuunnitelmaa, joka sisältäisi suunnitelman kotoutumiskoulutuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumissuunnitelmaan olisivat oikeutettuja kaikki ne maahanmuuttajat, joiden katsotaan tarvitsevan sitä alkukartoituksen perusteella. Kotoutumissuunnitelman laatiminen tulisi käynnistää kahden viikon kuluessa siitä, kun alkukartoitus on valmistunut.

Kotoutumissuunnitelman piirissä olevien maahanmuuttajien määrä nousisi, sillä nyt kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja vain työttömät ja toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat ohjataan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumiskoulutus sisältäisi kieliopintoja ja yhteiskunnallista opetusta ja se tulisi suunnitella Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan.

Alkukartoituksen kulut korvattaisiin kunnille

Kunnille korvattaisiin valtion budjetista alkukartoituksesta aiheutuvat kulut. Kotoutumiskoulutus järjestettäisiin nykymallin mukaisesti pääsääntöisesti työvoimapoliittisena koulutuksena, mutta myös kunta voi järjestää kotoutumiskoulutusta. Peruspalveluiden osalta kunnille aiheutuvia kuluja korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Lisäksi kunnille maksettaisiin edelleen kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta tai kiintiöpakolaisina kuntiin otetuista henkilöistä laskennallista korvausta kolmen vuoden ajalta. Eräitä erilliskustannuksia, kuten tulkkauksen järjestämisestä, toimeentulotuen maksamisesta sekä huomattavien ja pitkäaikaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia korvattaisiin edelleen täysimääräisesti.

Kotoutumiskoulutuksen uutta mallia etsitään kokeilulla

Kotoutumiskoulutusta esitetään kehitettäväksi erillisellä kokeilulla. Kotoutumislaissa säädettäisiin samalla kokeilulaista, jossa kokeillaan erilaisia kotoutumiskoulutuksen malleja. Tämä Osallisena Suomessa -hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Hankkeen tavoitteena on kehittää kokeilujen perusteella kotouttamiskoulutuksen uusia malleja ja järjestämistapoja. Kokeilussa etsitään mahdollisimman tehokkaat mallit, joilla ohjataan suoraan työmarkkinoille tai tuetaan työmarkkinoilla jo olevien kotoutumista. Lisäksi kehitetään erikseen nykyistä parempia malleja erityistä tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumisen tukemiseksi. Mallien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan suhteessa nykyjärjestelmään ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset valmisteltaisiin arviointiin perustuen. Kokeilun rahoitus tulee valtiolta, Suomen Kulttuurirahastolta ja Svenska kulturfondenilta.

Myös viranomaisten välistä vastuunjakoa selkeytetään

Kotoutuminen tapahtuu kaikilla elämänalueilla ja koskee näin ollen useita politiikan sektoreita ja edellyttää tehokasta yhteensovittamista. Hallituksen esityksessä täsmennetään viranomaisten vastuunjakoa sekä valtionhallinnon, aluehallinnon että paikallisella tasolla. Valtionhallinnon tasolla yhteensovittamista esitetään vahvistettavaksi poikkihallinnollisella valtion kotouttamisohjelmalla.

Suomessa asui viime vuoden lopussa 155 705 ulkomaan kansalaista. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli hiukan yli 207 000 henkilöä. Kotoutumiskoulutuksessa opiskeli vuonna 2009 yhteensä reilut 14 400 maahanmuuttajaa ja hiukan yli 2 900 maahanmuuttajaa oli kotouttamiseen liittyvässä työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa.

Hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä on saatavilla sisäasiainministeriön verkkosivuilla: www.intermin.fi/ suomi/kotouttamislain_uudistus