MTV3: Ulkomaalaista työvoimaa poljetaan Suomessa - "Paluuta vanhaan ei ole" 9.5.2011
Ulkomaalainen tilapäistyövoima rehkii Suomessa usein huomattavasti heikommalla palkalla kuin kantaväestö. Erityisesti siivous-, ravintola- ja talonrakennusalat käyttävät helposti saatavaa tilapäistyövoimaa.
Ulkomaisesta tilapäistyövoimasta pääsee helposti eroon, ja sille voi maksaa pienempää palkkaa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo MTV3 Uutisille, että esimerkiksi normaalia työnpäättämismenettelyä ei noudateta, toisin kuin suomalaisen työvoiman kohdalla.
Soraisen mukaan ulkomaisen tilapäistyövoiman käyttö on kasvanut koko ajan, sekä lasku- että nousukaudella. Hän pelkää, että paluuta tasapuolisiin työmarkkinoihin ei enää ole.
– Oikeastaan vuodesta 2004, kun Viro liittyi Euroopan Unioniin, työmarkkinat on opetettu tilapäistyövoiman käyttöön. En tiedä onko Suomella enää paluuta vanhaan.
Työehtojen valvonnan tärkeyttä nostettava
Kaikki ministeriöt ovat valmistelleet hallitusneuvottelijoille niin kutsutun prioriteettipaperin. Työ- ja elinkeinoministeriön paperissa uudelle hallitukselle suositellaan työvoiman seuraamisen nostamista isoksi prioriteetiksi.
– Viranomaisille ja kaikille muillekin pitää olla kunnolliset keinot tietää millaisia ihmisiä työmarkkinoilla on. Tällä hetkellä mikään tilasto ei kerro ketä on missäkin töissä, Sorainen sanoo.
Soraisen mukaan päätavoite on tietämisen tason nostaminen. Hänen mielestään työehtojen valvonnasta pitäisi tulla useankin ministeriön prioriteetti.
– Valtion tuottavuusohjelma on vähentänyt valvontaresursseja työsuojelun piiristä. Se tulee jatkumaan, jollei prioriteettitasoa nosteta, Sorainen sanoo.
Hänen mielestään edellisessä hallituksessa ulkomaisen työvoiman työehtojen valvontaa ei myönnetty tarpeeksi suureksi ongelmaksi.
– Tai myönnettiin, mutta se katsottiin niin pieneksi, että joku muu voi hoitaa joskus myöhemmin.
Soraisen mukaan ulkomaalaista työntekijää poljetaan usein erilaisten lisien kohdalla. Hän sanoo myös, että peruspalkka voidaan katsoa taulukon alapäästä, vaikka kyseessä olisi kokenut ammattilainen.
Työehtojen valvonnan lisäksi tarkempi tilastointi auttaisi työmarkkinoiden ennakoinnissa ja sitä kautta tarvittavan koulutuksen toteuttamisessa.