maanantai 3. lokakuuta 2011

HS: Maahanmuuttajat joutuvat jonottamaan suomen kursseille

Helsingin Sanomat/STT: Maahanmuuttajat joutuvat jonottamaan suomen kursseille 3.10.2011

Maahanmuuttajille ei järjestetä tarpeeksi suomen kielen kursseja. Helsingin työväenopistossa alkoi tänä syksynä yli 40 suomen kurssia, ja niille on ollut keskimäärin kymmenen ihmisen jono. Joidenkin ryhmien ulkopuolelle on jäänyt parikymmentäkin maahanmuuttajaa.

Syynä on puute rahasta ja opetustiloista - kursseja on karsittu viime vuodesta.

Opiston suomen kielen opettaja Sylvi Lankinen kertoo, että opiskelijat kokevat vaikeimmaksi asiaksi sijamuodot.

"Lisäksi varsinkin nuoret harmittelevat, että me opetamme kirjakieltä, mutta ulkona kuulee slangia", Lankinen sanoo.

Maahanmuuttajat voivat kartuttaa kielitaitoaan ainakin työväenopistoissa, aikuiskoulutuslaitoksissa ja työvoimatoimiston sekä kuntien järjestämillä kursseilla. Ruuhkia silti muodostuu.

Osallisena Suomessa -hankkeessa pyritään tehostamaan ja kehittämään opetusta.

"Tuskin pääsemme ideaalitilanteeseen, mutta varmasti parempaan kuin nyt", ennustaa neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen projektia koordinoivasta sisäministeriöstä.

_____________________________________

Iltalehti/STT: Maahanmuuttajalle kannattaa puhua suomea, ei englantia

Suomen kielen kursseja ei ole tarjolla tarpeeksi.

Jos kantaväestö puhuisi maahanmuuttajille enemmän suomea, tulokkaiden kielitaito paranisi nykyistä vauhdikkaammin. Nyt kieli vaihtuu liian helposti englanniksi, jos toisen lausumisessa on puutteita.

Näin sanoo Ahmed Al-Nawas, joka työskentelee monikulttuurisuusasiantuntijana Kulttuuria kaikille -palvelussa. Hän on syntynyt Irakissa mutta asunut Suomessa jo 17 vuotta.

Al-Nawasin mielestä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten pitäisi viettää enemmän aikaa keskenään.

- Totta kai kielioppia tarvitaan, mutta parhaiten suomea oppii puhumalla sitä muiden kanssa. Suurin ongelma on, että täällä ei oikein ole sosiaalista vuorovaikutusta, Al-Nawas harmittelee.

Vastatulleille aikuisille maahanmuuttajille ei tarjota tarpeeksi suomen opetusta. Jos peruskurssin jälkeen ei työllisty, kielen harjoittelemiseen voi tulla pitkä tauko.

Monen oppimista vaikeuttaa myös se, että kurssikirjat ovat vain suomeksi ja englanniksi. Jotkut Al-Nawasin kaverit ovat päättäneet jättää suomen pänttäämisen väliin - he oppivat kieltä nopeammin työpaikallaan kuin oppitunnilla.

Kirjakieli vastaan slangi

Helsingin työväenopistossa alkoi tänä syksynä yli 40 suomen kurssia, ja niille on ollut keskimäärin kymmenen ihmisen jono. Joidenkin kurssien ulkopuolelle on jäänyt parikymmentäkin maahanmuuttajaa. Syynä on puute rahasta ja opetustiloista - kursseja on karsittu viime vuodesta.

Opiston suomen kielen opettajan Sylvi Lankisen mukaan maahanmuuttajien on vaikeinta sisäistää kursseilla suomen sijamuotoja.

- Lisäksi varsinkin nuoret harmittelevat, että me opetamme kirjakieltä, mutta ulkona kuulee slangia, Lankinen kertoo.

Maahanmuuttajat voivat kartuttaa kielitaitoaan ainakin työväenopistoissa, aikuiskoulutuslaitoksissa sekä työvoimatoimiston ja kuntien järjestämillä kursseilla. Kursseille on siitä huolimatta ruuhkia.

Hiljattain alkaneessa Osallisena Suomessa -hankkeessa pyritään tehostamaan ja kehittämään opetusta. Maahanmuuttajat halutaan saada kielikouluun heti maahantulon jälkeen, kun motivaatio on korkeimmillaan.

- Tuskin pääsemme ideaalitilanteeseen, mutta varmasti parempaan kuin nyt, ennustaa neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen projektia koordinoivasta sisäministeriöstä.