Yle: Ravintolan ovimies tivasi kansalaisuutta "taskuvarkaan" ulkonäön takia

Yle Helsinki: Ravintolan ovimies tivasi kansalaisuutta "taskuvarkaan" ulkonäön takia 12.4.2012

Irakilaissyntyisen nykytaiteilija Adel Abidin ravintolaan meno estyi viime viikolla, kun häntä pyydettiin selvittämään kansalaisuutensa taskuvarkaaksi epäilemisen takia. Vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan ravintoloilla ei ole oikeutta kysellä kansalaisuutta.

Etnisyyteen tai kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä ravintoloissa tehdään vähemmistövaltuutetun toimistoon muutamia kanteluita vuodessa. Poliisille asiasta tehdään rikosilmoituksia vielä vähemmän.

Vähemmistövaltuutetun toimistossa arvellaan, että kyseessä on vain jäävuoren huippu kaikista tapauksista, sillä ilmoituskynnys on monelle korkea.

Yli kymmenen vuotta Suomessa asunut, kansainvälisesti tunnustettu nykytaiteilija Adel Abidin ei aio vaieta.

Abidin oli menossa Helsingin keskustassa sijaitsevaan ravintolaan viime torstaina. Seurueeseen kuuluivat hänen lisäkseen sveitsiläinen mies, suomalainen nainen sekä kaksi muuta, alun perin Lähi-idästä olevaa miestä.

Sveitsiläinen ja suomalainen sujahtivat sisään mutkattomasti, muiden tie tyssäsi ovelle.

- Ehdimme maksaa jo sisäänpääsystä, kun yhtäkkiä ovimies tarttui minua todella lujaa käsivarresta. Hän pyysi meitä kolmea selvittämään kansalaisuutemme. Ihmettelin, miksi niin pitäisi tehdä, sillä eihän ovimies ole poliisi. Hän selitti, että ravintolassa on tapahtunut paljon taskuvarkauksia.

Kansalaisuuden kyseleminen ei kuulu ravintoloille

Sisäänpääsyn kieltäminen kansalaisuuden tai etnisyyden perusteella rikkoo sekä yhdenvertaisuus- että rikoslakia. Syrjinnästä voi seurata sakkoja ja yhdenvertaisuuslain mukaan syrjityksi tullut voi hakea hyvitystä.

Kysyessämme viime torstain tapauksesta Abidinin torjuneesta ravintolasta, henkilökunta kielsi syrjintää tapahtuneen.

Ravintoloilla ei ole kuitenkaan lain mukaan ylipäätään syytä udella kansalaisuutta, sanoo toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta.

- En keksi siihen mitään hyväksyttävää syytä. Voisin kuvitella, että jos järjestettäisiin juhla, jossa juhlittaisiin kansallisuuspäivää, niin silloin se voisi ehkä olla hyväksyttävä syy, mutta muuten tämän tyyppinen asiakasvalinta ei ole mahdollista.

Ravintolalla on oikeus estää sisäänpääsy henkilöltä, joka on aiheuttanut ravintolassa häiriötä. Samaan kansalaisuuteen tai samaan etniseen ryhmään kuuluvia ei voi kuitenkaan sen perusteella syrjiä. Ei myöskään siksi, että henkilön ulkonäkö saattaa muistuttaa ovimiehen mielestä huonosti käyttäytyneen henkilön ulkonäköä.

- Meille on tullut kanteluita aiheesta vuodesta 2003 lähtien noin kolmisenkymmentä, mutta henkilö voi myös kääntyä poliisin puoleen ja usein suosittelemmekin niin. Ikävä kyllä monella syrjityksi tulleella henkilöllä ei ole kovin vahva luottamus poliisiin, Hiltunen sanoo.

Vähemmistövaltuutettu toivoo yleistämiselle loppua

Abidin aikoo tehdä tapauksesta rikosilmoituksen. Hän kokee tulleensa loukatuksi. Suomen ilmapiirikin mietityttää.

- Tämä oli todella suuri yllätys minulle. Olen aina ajatellut, että Suomi ei ole kovin rasistinen maa. Tällä tavalla voisi ehkä käydä Pariisissa tai Lontoossa, mutta ei Suomessa, ei minulle. Se on aika pelottavaa. Ikään kuin jokin olisi muuttumassa.

Poliisi on viime aikoina ottanut kiinni päivittäin useita romanialaisia epäiltyinä omaisuusrikoksista. Yle Uutisten tietojen mukaan poliisi on myös saattanut kysellä järjestelmällisesti romanikerjäläisten henkilötietoja omaisuusrikosten tutkintaan liittyen. Hiltunen toivoo, että asenneilmapiiri ei muuttuisi yleistäväksi.

- Vähemmistöt ovat tyypillisesti esimerkki siitä, miten yhden yksilön huono esimerkki yleistetään koskemaan kaikkia samaan vähemmistöön kuuluvia. Varmasti suuri osa ovimiehistä tietää, että syrjintä on kiellettyä. Sen verran paljon tapauksia kuitenkin on, että kyseessä on joko tahallista toimintaa tai tietämättömyyttä.