keskiviikko 30. syyskuuta 2009
HS: Professori: Rikoslain uskonrauhapykälät aikansa eläneitä
Uskonrauhaloukkauksia ja jumalanpilkkaa säätelevää rikoslakia pitäisi Suomessa uudistaa ja uskonrauharikosten kriminalisoinnista viime kädessä luopua, katsoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.
Uudistustarpeelle on useita syitä. Uskontokuntien määrä on yhtäältä lisääntynyt ja niiden pyhänä pitämien arvojen yhtäläinen suojeleminen on entistä hankalampaa.
Toisaalta uskonnon merkitys yhteiskunnallisena taustavoimana on murroksessa. Muutoksen myötä uskonrauhatuomioita on vaikea enää perustella yhteiskuntarauhan ylläpitämisellä, kuten rikoslaissa on tähän asti ajateltu
Lisäksi oikeudellisen sääntelyn katsotaan rajoittavan sananvapautta usein enemmän kuin eurooppalaiset ihmisoikeusnormit sallivat.
Uskonrauhapykälistä luopuminen ei tarkoittaisi, että eri uskontokuntien edustajat olisivat "vapaata riistaa" esimerkiksi internetissä.
Eurooppalaisessa oikeusajattelussa painopistettä ollaankin nyt siirtämässä syrjinnän ehkäisemiseen ja kansanryhmien suojaamiseen vihapuheelta.
Tältä osin myös Suomessa oikeusministeriön asettama työryhmä pohtii, pitäisikö lakeja tarkentaa, jotta rasistiseksi katsottavaa materiaalia voitaisiin kitkeä netistä nykyistä tehokkaammin. Nuotion mukaan lait suojaavat niin yksilöitä kuin kansanryhmiäkin jo varsin hyvin.
Uskonrauharikosten sääntely nousi esiin, kun Helsingin käräjäoikeus langetti äskettäin kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aholle (perus/sit) sakkoja muslimien pyhänä pitämien arvojen loukkaamisesta internetin blogissa. Syyte kiihotuksesta kansanryhmää vastaan sen sijaan kaatui.
Jutun käsittely jatkuu hovioikeudessa, ja siitä odotetaan jonkinlaista ennakkotapausta molempien syytekohtien osalta.
Nuotion näkemys on, että esimerkiksi taidetta ei tulisi rajoittaa kriminalisoinnein, vaikka siinä käsitellään uskonnollisia aiheita.
"Niin ikään mikään asiapohjainen kritiikki uskontojen pyhiäkään totuuksia vastaan ei saisi olla rangaistavaa", hän toteaa.
Tekstit
