YLE: Tuomas Enbuske: Mitä Suomessa saakaan sanoa?

YLE Radio 1:
Tuomas Enbuske: Mitä Suomessa saakaan sanoa?
Lähetys YLE Areenassa
10.9.2009

Kolmekymmentä blogikirjoittajaa on tänä vuonna haastettu käräjille. Heistä tunnetuin on Jussi Halla-aho, jonka Helsingin käräjäoikeus tuomitsi uskon rauhaa rikkovasta blogikirjoituksesta sakkoihin. Halla-ahoa syytettiin myös kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, mutta syyte kuitenkin hylättiin.

Viime päivinä myös monet muut ovat nousseet kirjoituksillaan ja mielipiteillään lööppeihin. Audin myyntijohtaja Esko Kiesi mm. joutui eroamaan tehtävästään naisia halventavien kommenttiensa takia. Mutta eikö vanha Valistuksen periaate ollutkin, että "En hyväksy mielipidettänne, mutta tulen kuolemaani saakka puolustamaan oikeuttanne ilmaista se." Eli miksi vain "oikeat" mielipiteet hyväksytään sananvapauden nimissä?

Keskustelu YLE Radio 1 torstaina 10.9.2009 klo 9.05 - 9.58. Ohjelmassa Tuomas Enbusken kanssa toimitusjohtaja Jouni Heinonen mainehallinnan ja viestinnän konsulttitoimisto Pohjoisranta Oy:stä, sananvapaudesta ja yksilön suojasta väitellyt oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikka ja blogikirjoituksesta tuomion saanut Jussi Halla-aho.

________________________________

32:40 - 34:00
[...]
Tuomas Enbuske:
Päivi Tiilikka, miten tässä oikein on näin käynyt, että Suomen laki on esimerkiksi tämmöisen arkijärjen kanssa monesti ristiriidassa?

Päivi Tiilikka:
No, meillähän on tilanne myös se, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittaa säätämään rangaistavaksi tietynlaisen rasismin. Tälläkin hetkellä on lainsäädäntöä valmisteilla siitä, että niin sanotut viharikokset tulisivat myös oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin. Sekin tulee Euroopan Unionista, jossa on direktiivi - en muista onko se nyt jo valmistettu vai valmisteilla - eli Suomi on sidottu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja meidän on pakko niitä noudattaa. Eli tavallaan - on ne vastoin arkijärkeä tai ei - niin jos me olemme kansainvälisessä yhteistyössä, niin meidän pitää pelata samoilla pelisäännöillä kuin muutkin.

Toisaalta siinä on ajatuksena se, että ihmiset on samanarvoisia ja tasa-arvoisia ja juuri sen takia tämmöinen niin sanottu positiivinen syrjintä voi olla perusteltua. Eli että vähemmistöjä voidaan tai pitää kohdella vähän paremmin kuin valtaväestöä ja sen takia ajatuksena on juuri se, että valtaväestöstä jos sanotaan, että kännissä puukottaminen on geneettinen ominaisuus, niin se ei samalla tavalla loukkaa kuin sitten tällaisista tietyntyyppisistä vähemmistöistä tietynlaisten geneettisten piirteiden yleistäminen.
[...]