HS: Sadat odottavat vastaanottokeskuksissa uutta kotikuntaa

Helsingin Sanomat/STT:
Valtio lupaa lisää rahaa pakolaisia vastaanottaville kunnille
(Oli: Sadat odottavat vastaanottokeskuksissa uutta kotikuntaa)
Valtaosa maahanmuuttajista asettuu pääkaupunkiseudulle
7.9.2009

HBL:
Invandrare i kläm i recessionen

Kotikunnan saaminen on Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapakanhakijoille tuskan takana.

Vastaanottokeskuksissa eri puolilla Suomea asuu noin 350 henkilöä, joille ei ole tarjottu asuinpaikkaa mistään kunnasta.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r) mukaan kuntapaikkojen löytäminen on ollut ongelma 1990-luvulta lähtien. Rahanpuute kunnissa ja maahanmuuton lisääntyminen eivät ole helpottaneet tilannetta.

Uudenmaan TE-keskuksen ryhmäjohtaja Kaarina Ruotsalainen arvelee, että osasyynä on juuri kuntien hankala taloustilanne.

"Pitää pohtia sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen riittävyyttä sekä asuntopulaa.

Vastaanottokeskuksissa pitkään asumisen pelätään edistävän syrjäytymistä."

"Ei ole järkevää, että ihmisiä siirretään leiriltä leirille, kun tarkoituksena on, että heistä tulisi suomalaisia", huomauttaa kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäministeriöstä.

Kuntia yritetään kannustaa kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen erilaisin porkkanoin. Pari viikkoa sitten hallitus päätti nostaa pakolaisten vastaanottamisesta kunnille maksettavia korvauksia ensi kertaa sitten vuoden 1993. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta saa yli 7-vuotiaan pakolaisen vastaanottamisesta noin 2 090 euroa vuodessa eli lähes 200 euroa enemmän kuin aiemmin.

Rahoitusta on mahdollista saada myös erilaisten rahastojen kautta.

Myös uutta kotoutuslakia ollaan parhaillaan valmistelemassa. Työryhmä saanee esityksensä valmiiksi parissa kuukaudessa.

Ajatuksena on luoda eri maahanmuuttajaryhmille sopivia "kotoutuspolkuja". Esimerkiksi kotiäidin, korkeakoulutetun, jo työelämässä olevan maahanmuuttajan ja lasten tarpeet eroavat paljon toisistaan.

"Tärkeää on, ettei projekti katkea kesken. Suomessa on paljon koulutustarjontaa, mutta usein on niin, että maahanmuuttaja joutuu aloittamaan aina alusta", Viljanen huomauttaa.

Kotouttamisen uusia malleja kokeillaan luultavasti aluksi vain muutamissa kunnissa.

"Tarkoituksena kuitenkin on, että tulevaisuudessa jokainen maahan muuttava pääsisi mukaan tähän prosessiin", Viljanen kertoo.

-------------------

Suurin osa Suomeen muuttavista ulkomaalaisista asettuu Etelä-Suomeen, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Nyt jo noin joka kymmenes helsinkiläinen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) huomauttaa, että keskittymisellä on myös etunsa.

"Pääkaupunkiseudulla on helpompi räätälöidä koulutustarpeita, koska on riittävästi volyymiä. Pienissä kunnissa on vaikeampaa."

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäministeriöstä kiittelee Helsinkiä maahanmuuttajien huomioon ottamisesta. Hyvänä hän näkee muun muassa sen, että kaupunkiin on palkattu maahanmuuttojohtaja. Lisäksi Helsinki on päättänyt palkata maahanmuuttajia samassa suhteessa kuin heitä on väestössä.

Myös maahanmuuttajien asumisen keskittymistä on pyritty estämään asunto- ja kaavoitusratkaisuilla.

Valtio ja kunnat ovat puineet loppukesän aikana yhdessä maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ongelmia. Sisäministeriön ja lääninhallitusten järjestämiä yhteistyötilaisuuksia on ollut kuudella paikkakunnalla. Viimeinen tilaisuus pidettiin Helsingissä maanantaina.

Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on koko ajan kasvussa. Viime vuoden lopussa Suomessa asui runsaat 143 000 ulkomaalaista. Tähän lukuun eivät sisälly Suomen kansalaisuuden saaneet. Turvapaikanhakijoita odotetaan tänä vuonna ennätysmäärää, noin 5 000:ä.