Aamulehti: Syöpää sairastava turvapaikanhakija saattaa jäädä ilman hoitoa

Aamulehti:
Syöpää sairastava turvapaikanhakija saattaa jäädä ilman hoitoa
7.9.2009

Terveys: Jos lakia tulkittaisiin täsmällisesti, HIV-potilaalle annettaisiin lääkkeet vasta viime tipassa

Turvapaikanhakija saa Suomessa nyt lain mukaan vain ensiavun luonteista ja välttämätöntä hoitoa. Hän ei siis ole oikeutettu kiireettömään ja ennaltaehkäisevään hoitoon, kuten suomalaiset.

Terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (Etene) on ollut tilanteesta huolissaan jo viime joulukuussa antamassaan lausunnossa.

Käytännössä esimerkiksi turvapaikanhakijan verenpainetauti, HIV, hepatiitti, syöpä tai rikkonaiset hampaat voivat jäädä Etenen lausunnon mukaan hoitamatta, jos oireet eivät vaadi heti kiireellistä hoitoa.

Pahimmillaan sairaudet voivat tällöin kehittyä jopa tappaviksi.

- Kuinka sairas pitää olla, että esimerkiksi verenpainetaudin tai HIV:n hoito on välttämätöntä. Tämä on lääkäristä kiinni, pohtii infektiolääkäri Marjut Asikainen Vantaalta. Hän on ollut mukana pohtimassa turvapaikanhakijoiden infektioiden seulomista.

Ainakin yksi ulkomainen opiskelija on Suomessa kuollut aidsiin, kun hän oli vastaavassa asemassa kuin turvapaikanhakijat.

Opiskelija sai tuolloin vain kiireellisen eli välttämättömän hoidon, kuten turvapaikanhakijat saavat nyt.

Miten esimerkiksi HIV:tä sairastavaa turvapaikanhakijaa hoidetaan, jos tauti ei ole vielä aids-vaiheessa, jolloin hoito on kiireellistä, infektiolääkäri Heli Siikamäki HYKS:stä?

- Jos tulkitsisimme lakia sananmukaisesti, emme saisi aloittaa HIV-lääkitystä oireettomalle potilaalle, vaan meidän pitäisi odottaa, että potilaalla on jokin HIV-infektion seurannaistauti, esimerkiksi alkueläinkeuhkokuume, Siikamäki sanoo.

Hän uskoo, että käytännössä HIV-lääkitys kuitenkin useimmiten aloitetaan, jos lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Hoidon aloittamisesta on Siikamäen mukaan tällöin kuitenkin sovittava erikseen maahanmuuttoviranomaisten kanssa, jotta valtio maksaa laskun.

Uusi laki ensi vuonna

Etene huomauttaa lausunnossaan, että ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissakin on kirjattu syrjimiskielto, jota nykyinen saattaa rikkoa. Neuvottelukunta ihmettelee, miten Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa ihmisiä voidaan jättää hoidotta tai hoitaa eri tavoin pelkän aseman perusteella.

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne kertoo, että turvapaikanhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet käydään läpi syksyllä, kun turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevaa lakia ryhdytään uudistamaan.

Uusi laki viedään eduskunnan käsiteltäväksi ensi keväänä.

- Ei meillä tulevaisuudessakaan ole tarkoitus antaa turvapaikanhakijoille esimerkiksi täysimääräistä hammashoitoa, ellei sille ole lääketieteellistä perustetta. Esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvat ovat asia erikseen, Päivärinne sanoo.

Hän muistuttaa, että käytännössä perusterveydenhoito on järjestetty monissa vastaanottokeskuksissa hyvin.

Esimerkiksi Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa terveydenhoitaja on tavattavissa kolme kertaa viikossa ja lääkäri kerran viikossa.

- Täällä hoitoa saa mielestäni nopeasti, koska esimerkiksi suomalainen voi joutua odottamaan lääkäriaikaa enemmän kuin viikon. Periaate on se, että esimerkiksi hampaita ei tarkasteta ja reikiä paikkailla, mutta jos hammasta särkee, hoitoa saa, vastaanottokeskuksen johtaja Juho Suoramaa kertoo.

Fakta: Koskee tuhansia

Noin 5 200 Suomessa asuvaa turvapaikanhakijaa saa vain ensiavun luonteista ja välttämätöntä hoitoa.

Turvapaikkapäätöksen saaminen ja sen päälle käännyttäminen tai kotikunnan saaminen vie käytännössä noin 8-28 kuukautta.

Jos turvapaikanhakija saa tilapäisen oleskeluluvan, hän voi olla oikeutettu ainoastaan kiireelliseen hoitoon jopa yli neljä vuotta. Tilapäisen oleskeluluvan saa nyt vain hyvin harva.

Kristiina Tolvanen