HBL: Halpaa pisteidenkeruuta budjettikeskustelussa

HBL:
Billig poängjakt i budgetdebatten
17.9.2009

(käännös ruotsista)

Halpaa pisteidenkeruuta budjettikeskustelussa

Ben Zyskowicz jatkoi maahanmuuttoministerin ahdistelua kysymyksillään. Eduskunta olisi mieluummin voinut keskustella pakolaisten vastaanoton hitaudesta.

Eduskunnan budjettikeskustelun ensimmäinen päivä sai loppua kohti kummallisen maahanmuuttajavihamielisen luonteen. Kokoomuksen Ben Zyskowicz esitti Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (RKP) kohtuuttoman kovaa kritiikkiä, ilmeisessä yrityksessään kerätä halpoja irtopisteitä niiden keskuudesta, jotka mieluimmin sulkisivat Suomen kaikelta pakolaisuuteen liittyvältä.

Se meni niin pitkälle, että oppositio sai aihetta tehdä pilaa hallituksen heikosta keskinäisestä solidaarisuudesta. Kuten Eero Heinäluoma (SDP) totesi, on kohtuutonta antaa yhden ministerin kantaa vastuu yksinään, vaikka kritiikki olisi perusteltuakin.

Monet täysin perusteettomat turvapaikkahakemukset toisesta EU-maasta, Bulgariasta, olivat oletettavasti syy Zyskowiczin sanomisiin. Thorsilla oli vastaus tähän:

Kielteiset päätökset tehdään nopeutetussa käsittelyssä ja toteutus on poliisin avulla ollut nopeaa. Mutta EU-direktiivin mukaan EU-kansalaisella on neljä viikkoa aikaa valmistautua vapaaehtoiseen lähtöön. Ellei tätä EU-direktiiviä muuteta, ei bulgarialaisia "turvapaikanhakijoita" voida poistaa parissa päivässä, kuten Zyskowicz haluaa. Joskus lainsäädäntö osoittautuu vanhentuneeksi ja sitä täytyy muuttaa. Se kestää siinä tapauksissa niin kauan kuin kestää. Voimassaolevaa lakia on noudatettava; poikkeuksia ei voida tehdä pelkästään meidän mukavuutemme tähden.

Thorsin täytyi toistaa itseään muutaman kerran. Samaan hengenvetoon hän muistutti muun muassa, että ulkomaalaislakia ollaan tarkistamassa. Eduskunta saa jo syksyllä esityksen joka muun muassa tiukentaa turvapaikanhakijoiden toimeentulon ehtoja.

Tarkoitus on poistaa vetovoimatekijät, jotka köyhien ja sorrettujen bulgarialaisten - ja romanien - silmissä saattavat houkutella edes lyhyeen turvapaikanhakuun Suomessa. Tämä on toki oikeutettua, mutta se täytyy tehdä harkitulla tavalla normaalein perusteellisin valmisteluin.

Rehellisesti sanottuna eduskunnan ajan olisi voinut käyttää paremmin, jos keskustelu olisi käsitellyt sitä, miksi 350 henkilöä, jotka jo ovat saaneet oleskeluluvan, edelleen odottavat muuttamista uuteen kotikuntaan, aloittaakseen uuden elämänsä. Jos se on johtunut valtion liian pienistä kuntakorvauksista, niin nyt on uutta toiveikkuutta, kun budjettiehdotus myöntää kymmenen prosentin tasokorotuksen.

Sitä paitsi kaksi miljoonaa euroa menee pakolaisten kotouttamiseen pääkaupunkiseudulla. Lisäksi valtio voi allekirjoittaa aiesopimuksen, joka oli esillä jo vuosia sitten.

Kysymys on tietysti edelleen siitä, riittääkö tämä nostamaan Suomen pakolaispolitiikan riittävälle tasolle.

EU kamppailee monien "spontaanien" turvapaikanhakijoiden kanssa, mutta ottaa samaan aikaan vastaan suhteellisen vähän henkilöitä, joilla on tunnustettu pakolaisstatus. Nyt valmistellaan muutosta tähän asiaan. Välimerenmaat joihin tulvii paperittomia siirtolaisia saavat apua muilta EU-mailta. Aiempaa useampia pakolaisia otetaan vastaan Euroopan ulkopuolisista maista. Yli 200 tuhannella on paperit käsittelyssä.

Suomi on yksi kymmenestä EU-maasta, jotka jo ottavat vastaan ns. kiintiöpakolaisia. Jos valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) puheet lähimmäisenrakkaudesta otetaan edes osaksi vakavissaan, pitäisi kiintiön olla suurempi kuin aiemmin, mutta ensi alkuun koko 750 pakolaisen vuosikiintiö pitäisi saada täytettyä.

Jatkossa lähimmäisenrakkaus vaatii muun muassa sitä, että perusteettomien turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kohoavat kustannukset eivät johda kehitysapuvarojen vähennykseen budjetissa. Tässä kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) on täysin oikeassa.

Johanna Westman