Kaleva: Helsinki testaa maahanmuuttajalääkäreiden kielitaidon

Kaleva/STT: Helsinki testaa maahanmuuttajalääkäreiden kielitaidon
Mediuutiset: Helsinki testaa lääkärin kielitaidon

Helsingin terveyskeskus aikoo testata maahanmuuttajalääkärien kielitaitoa. Testien perusteella maahanmuuttajalääkäreille voidaan antaa räätälöityä kieliopetusta.

Mediuutisten mukaan suomen kielen ammattilaiset ovat seuranneet terveyskeskuslääkäreitä vastaanottotilanteissa. Tätä kautta on tarkoitus määrittää kriteerit riittävälle kielitaidolle, kertoo Helsingin kaupungin hallintoylilääkäri Jukka Pellinen.


_____________________

Mediuutiset:

Helsingin terveyskeskus pyrkii aloittamaan vielä tänä vuonna testit, joiden perusteella maahanmuuttajalääkäreille voidaan antaa räätälöityä kieliopetusta.

Suomen kielen ammattilaiset ovat seuranneet terveyskeskuslääkäreitä tavallisessa vastaanottotilanteessa. Siten he ovat saaneet käsityksen normaalista vastaanottotilanteessa käytettävästä kielestä.

– Tätä kautta rakennetaan kriteerit riittävälle kielitaidolle. Tämän jälkeen voidaan aloittaa kielitaitotestaukset, joiden perusteella koulutus toteutetaan, Helsingin kaupungin hallintoylilääkäri Jukka Pellinen kertoo.

– Suomen kieli on yksi osa ammattitaitoa. Se on yleislääkärin työkalu, Pellinen muistuttaa.

Ensin ohjeet selkosuomelle

Kielitestit ovat kieliprojektin toinen vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa terveyskeskuksen sisäisiä potilaiden hoitoon ja hallintoon liittyviä ohjeita käännettiin selkosuomelle.

Pellisen mukaan byrokraattijargonista selkosuomeksi muutetuista ohjeista on ollut hyötyä myös suomalaiskollegoille.

– Kun ohjeita tehdään, niin fokus on sisällössä. Kielelliset näkökulmat ovat jääneet ja jäävät varmaan jatkossakin vähän toisarvoiseksi, Pellinen pohtii.

Helsingissä maahanmuuttajalääkäreiden perehdytyksestä on jo kokemusta. Pihlajamäen terveysasemalla on kolme vuotta toiminut maahanmuuttajalääkäreiden työnohjausryhmä, joka kokoontuu kerran kuussa pari tuntia työajalla. Puolet Pihlajamäen lääkäreistä on maahanmuuttajia.

Lääkärit käyvät suomalaisen työnohjaajan kanssa läpi ongelmatilanteita. Suosittu metodi on ollut nimettömien ulkomaisia lääkäreitä koskeneiden valitusten käsittely.

– Työnantaja ei sekaannu tähän prosessiin eikä esimiesylilääkäri tiedä, mistä kokouksissa puhutaan, Pihlajamäen terveysaseman ylilääkäri Heikki Sumuvuori toteaa.

Valitusten määrä on vähentynyt

Valitusten ja omalääkärivaihtojen määrä on selkeästi vähentynyt terveysasemalla, mikä osaltaan kertoo työnohjauksen tehokkuudesta.

– Kollegat ovat hyvin tyytyväisiä työnohjaukseen. He ovat oppineet luottamaan siihen, että saavat siellä vapaasti ilman rangaistuksen pelkoa käsitellä nämä asiat, Sumuvuori jatkaa.

Myös terveysasemalla pitempään olleiden ja suomalaisen hoitokulttuurin jo kohtuullisen hyvin sisäistäneiden maahanmuuttajalääkäreiden on pitänyt osallistua työnohjausryhmään. Ohjauksen voimavara on juuri ryhmässä, jossa kokeneemmat voivat neuvoa myöhemmin taloon tulleita.

Sumuvuoren mukaan terveysasemalla pohditaan vuoden lopulla työnohjauksen jatkamista. Yksi vaihtoehto on ryhmän kokoontuminen aikaisempaa harvemmin.

– Suosittelen tällaista työnohjausta muille terveysasemille. Kyseessä on hyvä ja edullinen ratkaisu. Ohjaus toimii parhaiten, kun ryhmä on riittävän suuri. Meillä ryhmässä on ollut 6–8 lääkäriä.