Verkkouutiset: Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa

Verkkouutiset:
Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa
12.9.2009

Maahanmuuton tutkimukseen erikoistuneen ruotsalaisprofessori Masoud Kamalin mukaan Suomella on vielä aikaa välttää Ruotsin maahanmuuttajia koskevassa politiikassaan tekemät virheet.

Kamali perusteli käsitystään Helsingin seminaarissa sillä, että Suomessa on Ruotsiin verrattuna vielä vähän maahanmuuttajia. Erityistä huomiota Masoud Kamali kiinnitti asumiseen ja päivähoitoon.

Hänen mukaansa Ruotsissa on tehty ratkaisuja, joiden seurauksena on syntynyt maahanmuuttajien slummiutuneita asuinalueita ja eriytyneitä päivähoitoryhmiä. Erityisen tärkeänä Kamali piti maahanmuuttajanuorten integroimista täysimääräisesti koulutukseen.

Maahanmuuttajien on Iranista lähtöisin olevan professorin mukaan tärkeää löytää ryhmiä, joissa he voivat olla yhdenvertaisina kantaväestön kanssa. Ruotsissa kantaväestöön kuuluvien nuorten ja siirtolaisnuorten välillä lisääntyneiden väkivaltaisuuksien Kamali sanoo johtuvan molempien nuorisoryhmien heitteille jätöstä.

- Tarpeeksi hyvät aikuissuhteet ja positiivinen ympäristö puuttuvat molempiin ryhmiin kuuluvilta, Kamali sanoo.

Heikki Waris-instituutin järjestämässä seminaarissa Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttajatyöntekijöille puhunut Kamali kehotti kiinnittämään erityistä huomiota maahan saapumisen vaiheeseen.

- Tässä vaiheessa tulisi päästä tekemään yksityiskohtaisempia suunnitelmia maahanmuuttajille, jolloin muuttajien taustat ja motivaatio voidaan ottaa paremmin huomioon, hän sanoi.

Ruotsin hallituksen maahanmuuttoon liittyvää selvitysryhmää johtaneen Kamalin mielestä taustoista ja motivaatioista riippuen maahanmuuttajia voidaan sijoittaa esimerkiksi tehdaspaikkakunnille tai yliopistopaikkakunnille. Kielikoulutuksessa olisi otettava paremmin huomioon maahanmuuttajien työkokemukset ja omat suunnitelmat.

Siirtomaaisännän historia näkyy

Kamalin mukaan monien Euroopan maiden siirtomaaisännän historia näkyy edelleen ajattelussa, jossa maahanmuuttajia pidetään kantaväestöä huonompana ihmisryhmänä. Asennetta voidaan myös pönkittää erilaisilla tutkimuksilla. Tällaiseksi Kamali näki esimerkiksi selvitykset joissa ihmisiltä kysytään asioita tyyliin "tahdotko asua tummaihoisen naapurissa".

Masoud Kamali toivoi Euroopan unionin kehittävän aktiivista naapuruuspolitiikkaa muurien pystyttämisen sijasta. Hän muistutti, että monista maista, kuten Afganistanista tulevien pakolaisten määrän kasvu johtuu pitkälle viime vuosikymmenien ihmisarvoa väheksyneestä voimapolitiikasta.

Hän piti hyvin todennäköisenä, että ilman tuota jaksoa elintaso Afganistanissa olisi parempi ja huumeisiin sekä terrorismiin liittyvät ongelmat huomattavasti vähäisemmät. Kamalin mukaan olisi jo korkea aika oppia, ettei demokratiaa voi pommittaa yhteenkään maahan.

Hanasaaren kulttuurikeskuksen seminaarin järjestänyt Heikki Waris- instituutti on kehittänyt Espoon, Vantaan ja Helsingin maahanmuuttajatyötä yhdessä kaupunkien kanssa.

Yhteistyön tuloksena pakolaisten kotouttamistyö on pääkaupunkiseudulla tehty näkyväksi ja selkeämmäksi. Työntekijöiden rooli pakolaisperheiden yhdistämisessä on vahvistunut ja esimerkiksi vähän koulutettujen naisten ja äitien kielikoulutusta on kehitetty.

Myös maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavaa moniammatillista yhteistyötä on kaikissa kolmessa kaupungissa lisätty. Myös monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen on kehitetty uusia toimintamalleja.