Helsingin Uutiset: Pakolaiskeskus jakaa mielipiteet Kalliossakin

Helsingin Uutiset:
Pakolaiskeskus jakaa mielipiteet Kalliossakin
Marttahotelli on toistaiseksi viimeinen pakolaiskeskus
12.9.2009

Pakolaisten sijoittaminen entiseen Marttahotelliin on synnyttänyt Punavuoressa nurinaa jo ennen talon avaamista, mutta täysin napinoitta pakolaiskeskusta ei ole otettu vastaan Kalliossakaan, jolla sentään vapaamielisen kaupunginosan maine. Vastustus on tosin ollut ponnettomampaa kuin muualla kantakaupungissa.

–Toiset suhtautuvat myönteisesti ja pitävät pakolaiskeskusta kaivattuna värikkyytenä. Toisille väriä on liikaakin, sillä Kallio on joutunut keräämään paljon sosiaalista kuormaa, kertoo Kallio-seuran puheenjohtaja Raimo Nenonen.

Kallio-seuran virallinen kanta on, että se pitää pakolaiskeskuksen tuloa puutteellisesti ja jopa lainvastaisesti valmisteltuna.

–Valituksella emme ota kantaa keskukseen. Puutumme siihen, että päätös ei meidän mielestämme täytä kaikkia lain ja asetusten säädöksiä. Se se valmisteltiin puolisalassa, Nenonen jyrähtää.

Myönteistä Kallion pakolaiskeskuksen perustamisessa on se, että asukkaisiin on pidetty tiiviisti yhteyttä.

–Järjestimme kesäkuussa naapuri-illan, johon osallistui paljon väkeä, 60–70 henkeä. Tilaisuus päättyi minusta asukkaiden rauhalliseen mielialaan, kertoo sosiaaliviraston ulkomaalaisyksikön johtaja Leena Markkanen.

Keskuksen vastaava ohjaaja Veera Eerikinharju kertoo, että eniten ongelmia on aiheuttanut puheen kantautuminen sisäpihan kautta naapuritaloihin.

–Meillä on aika pienet oleskelutilat, vain kaksi tv-huonetta. On selvää, että asukkaat seurustelevat huoneissaan. Kuumuuden takia ikkunoita on ollut pakko pitää auki.

Öisiä keskusteluja on lisännyt juuri meneillään oleva ramadan. Paastokuukauden aikana muslimit syövät vasta auringonlaskun jälkeen.

Apulaisjohtaja Mari Saaren mielestä on hyvä, että naapurit ottavat yhteyttä ongelmien tullen.

–Niin löytyy yhteinen sävel. Ja muutamia positiivisiakin yhteydenottoja on tullut. Meille on tarjouduttu vapaaehtoisiksi. Heidät olemme ohjanneet ottamaan yhteyttä SPR:ään, joka vastaa pakolaiskeskusten vapaaehtoistoiminnasta.

Järin paljon muita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia kuin toistensa kanssa juttelu ei asukkailla vielä olekaan.

–SPR:n kanssa on suunniteltu jalkapalloa ja tulisiko vaikka kokkikerho, Eerikinharju visioi.

Kaarlenkadun pakolaiskeskuksessa on kahden hengen huoneissa yhteensä 183 asukaspaikkaa. Suurimpia kansallisuusryhmiä tällä hetkellä ovat somalialaiset, irakilaiset ja afgaanit.

Vahingossa Suomeen

Irakilainen Ahmed Raheemah saapui Suomeen pari kuukautta sitten. "Vahingossa", niin kuin hän korostaa.

–Olin menossa Helsingin kautta Englantiin, mutta unohdin koneenvaihdossa passini lentokoneeseen. Minun oli pakko anoa turvapaikkaa täältä.

Raheemah oli haaveillut Englantiin pääsystä jo vuosia. Eikä ihme, hän puhuu täydellistä englantia, vaikkei ole aiemmin Euroopassa käynytkään.

–Toimin kotimaassani USA:n joukkojen tulkkina, hän selittää.

Miehittäjän avustaminen on myös syy, joka pakotti Raheemahin jättämään Irakin.

–En halunnut enää vaarantaa perhettäni enkä itseäni.

Suomeen päätyminen on ja ei ole shokki Raheemahille.

–Tiedän jonkin verran joka maasta, sillä olen lukenut historiasta ja kulttuurista. Tänne tulo oli hyvä sikäli, että uuden lain myötä voin hakea töitä jo kolmen kuukauden kuluttua. Haluan päästä töihin, aloittaa uuden elämän ja selviytyä tästä kaikesta.

Tylsäksi tulon on tehnyt, että ennen Kallion pakolaiskeskuksen vapaisiin oloihin pääsyä hän oli käytännössä pidätettynä.

–En oikein tunnekaan vielä ketään täällä, hän harmittelee.

____________________________


Uusia vastaanottokeskuksia ei tällä hetkellä ole suunnitteilla pääkaupunkiseudulle. Nykyiset tilat riittävät, kun Uudenmaankadun Marttahotelli saadaan pian pakolaisten käyttöön.

Alkuvuonna keskusteltiin Vantaalla tyhjilleen jääneen työsiirtolan tiloista, mutta hanke on rauennut. Turvapaikanhakijoita ei myöskään enää ole tarvinnut sijoittaa hotelli Lepolammelle Espooseen.

–Tulijamäärän kehitystä seurataan tarkasti, samoin poistumaa. Entistä isompi osa turvapaikanhakijoista palaa Dublin-sopimuksen turvin siihen EU-maahan, josta he ovat aiemmin hakeneet turvapaikkaa. Paikkamäärän tarpeeseen vaikuttaa myös hakemusten käsittelyaika, kertoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Suomeen tulee tänä vuonna arviolta 5000 turvapaikanhakijaa. Suomeen pyritään etenkin Somaliasta, Afganistanista ja Irakista.

–Tutkinnat pyritään hoitamaan tehokkaasti pääkaupunkiseudulla. Sen jälkeen hakijat siirretään muualla Suomessa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin odottamaan päätöstä, Pyykkönen toteaa.