Maria Guzenina: Tunnelataukset pois maahanmuuttopolitiikasta

Maria Guzenina:
Tunnelataukset pois maahanmuuttopolitiikasta
17.9.2009

Maahanmuuttopolitiikasta keskustelua pitää pystyä käymään ilman tunnelatauksia.Tämä on tuntunut paikoin jopa niin vaikealta, että julkinen pohdinta on jätetty maahanmuuttovastaiseksi leimautumisen pelossa äärimielipiteiden esittäjien kontolle.

Esimerkiksi Jussi Halla-Ahon muukalaisvastaisten lausuntojen ruotiminen on vienyt huomiota maahanmuuttoa koskevilta olennaisimmilta kysymyksiltä, kuten mikä on valtiovallan vastuu kuntien ja kaupunkien kotouttamistoimien onnistumiselle ja millä tavalla haluamme maahanmuuttajiemme elävän suomalaisessa yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Niin, ja minkälaisiin maahanmuuttajamääriin rahkeemme riittävät, niin että Suomeen ei synny omien syrjäytyneittemme lisäksi syrjäytyneiden maahaanmuuttajien kasvava joukko. Tokkopa kukaan haluaa Suomesta yhteiskuntaa, jossa elää muutaman vuosikymmenen päästä muukalaisiksi koettu irrallinen väestönosa vailla työtä ja toivoa omasta tai lastensa tulevaisuudesta.

Pääkaupunkiseudun kunnat joutuvat kantamaan raskaimman vastuun maahanmuuttajista. Muualle Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suuri osa päätyy Helsingin alueelle. Ei ole ihme, että kaupunginjohtaja Jussi Pajunen viritteli aiheesta keskustelua viime syksynä. Hän vaati valtiolta nopeasti rahoitusta maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet valtion kanssa aiesopimuksen, joka toisi 40 miestyövuotta työvoimatoimistoihin. Tulos on ollut kuitenkin laiha. Hyvin vähän on tapahtunut sellaista konkreettista, jonka voi katsoa edesauttavan kantaväestön ja etenkin turvapaikan saaneiden välistä sujuvaa yhteiseloa – vaikka juuri tuo sujuvuus pitkälti vaikuttaa siihen, miten kantaväestön keskuudessa suhtaudutaan tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin.

Terästystä vaaditaan kielen opetukseen, ammattiin koulutukseen, asumisen järjestämiseen ja yleisiin insentiiveihin vahvistaa maahanmuuttajien halua osallistua yhteiskuntaamme täysivaltaisina jäseninä vastuineen ja oikeuksineen. Jos näihin ei panosteta, on se valinta, joka saattaa johtaa pitkällä aikavälillä yhä kasvavampaan juopaan eri väestöryhmien välillä. Siihen meillä ei ole varaa.

Maria Guzenina-Richardson,

Espoon kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja