keskiviikko 9. syyskuuta 2009

HS: Romaniyhdyshenkilöt puuttuvat yhä romanien muuttoihin


Helsingin Sanomat:
Romaniyhdyshenkilöt puuttuvat yhä romanien muuttoihin
Ei virallinen järjestelmä
9.9.2009


Romaniyhdyshenkilöiden toiminta herättää arvostelua. Romanien puolestapuhujiksi tarkoitetut yhdyshenkilöt ovat muun muassa puuttuneet romanien asuntohakemuksiin tavalla, joka voi vähemmistövaltuutetun kokemuksen mukaan johtaa jopa asuntosyrjintään.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää sanoo, että ilmiötä on havaittu eri paikkakunnilla.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle on kuluneena kesänä tullut useita yhteydenottoja romaneilta, joiden muuttoon romaniyhdyshenkilöt ovat puuttuneet.

"Kun romanit ottavat meihin yhteyttä asuntosyrjintätapauksissa, kyse on joskus myös väistämisvelvollisuudesta tai romanien omista muuttolupakäytännöistä."

Romanien muuttoihin voivat vaikuttaa myös yhteisön sisäinen väistämis- ja välttämisvelvollisuus, jolloin riidoissa olevien sukujen jäsenten on väistettävä toisen suvun jäseniä.

Yhdyshenkilöt – itsekin romaneja – ovat kuitenkin saattaneet esittää muitakin syitä, kuten sen, ettei paikkakunnalle haluta enempää romaneja.

Yhdyshenkilöiden lausunnoista ovat joutuneet kärsimään muun muassa Tanja Palmroth ja Kyösti Grönfors. Heidän viisihenkisen perheensä piti muuttaa toiseen kaupunkiin, jotta kuulovammainen poika pääsisi sopivaan kouluun.

Kaupungin asunto oli valmiina, ja Palmrothilla opiskelupaikka.

Suunnitelmat kariutuivat, sillä paikallinen romaniyhdyshenkilö ilmoitti, ettei perheen ole suotavaa muuttaa.

Pariskunta ei voi ymmärtää tilannetta. Palmrothin mukaan jokainen romani tietää, milloin kyse on sukuriidoista ja väistämisvelvollisuudesta, mutta hänen mukaansa nyt ei ole kyse siitä.

Pariskunta paheksuu erityisesti sitä, että lapsi joutuu nyt sijaiskärsijäksi.

"Romanikulttuurissa on aina pidetty lasten puolta. Siihen kuuluu myös toisen kunnioittaminen", Grönfors sanoo.

"Emme tarvitse erikoiskohtelua, vaan meille riittää Suomen perustuslaki."

Kun romaniperhe on muuttamassa toiselle paikkakunnalle, kunnan asuntotoimistosta otetaan herkästi yhteyttä romaniyhdyshenkilöön ja kysytään, miten muuttoon tulisi suhtautua.

"Se ei ole hyvä käytäntö", vähemmistövaltuutettu Suurpää sanoo.

"Asia on ongelmallinen kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Suomen perustuslain mukaan ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa, eikä kunnan virkamiesten pidä kertoa muuttoaikeista kolmannelle osapuolelle."

Ylitarkastaja Sarita Friman-Korpela sisäministeriön alaisesta Romaniasiain neuvottelukunnasta sanoo, että yhdyshenkilöiden toiminnasta on keskusteltu paljon.

Hän ei usko, että muutto-ongelmat ovat lisääntyneet, vaan että niitä tulee ilmi entistä useammin.

"He, jotka kokevat sen epäoikeudenmukaiseksi, ottavat herkemmin yhteyttä. Se on minusta ihan hyvä."

Myös

Romaniasiain neuvottelukunnassa ollaan selvästi sillä kannalla, että kaikilla on vapaa muutto-oikeus haluamalleen paikkakunnalle.

Tietokulma

- Romaniyhdyshenkilöiden verkosto ei ole virallinen järjestelmä, eikä heidän määräänsä tiedetä.

- Yhdyshenkilö toimii kuntien viranomaisten ja romanivähemmistöön kuuluvien välillä.

- Yhdyshenkilöitä on yksittäisissä kunnissa ja kaupungeissa usein vapaaehtoispohjalta.

- Yhdyshenkilö auttaa romaneja hoitamaan asunto-, työllisyys- ja koulutuskysymyksiään sekä järjestää tiedotustilaisuuksia romanikulttuurista.

- Romaniasiain neuvottelukunta toimii romanien ja viranomaisten virallisena yhteistyöelimenä.

- Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

- Puolet neuvottelukunnan jäsenistä edustaa romaniväestöä ja muut valtion keskushallintoa.