Tekniikka & Talous: Ulkomaiselle opiskelulle saatava hintalappu

Tekniikka & Talous:
Helena Raunio: Ulkomaiselle opiskelulle saatava hintalappu
14.9.2009

Suomessa opiskelee noin 15 000 ulkomaista yliopisto- ja ammattikorkean opiskelijaa, ilmaiseksi.

Ulkomaisten opiskelijoiden määrää on hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena kasvattaa reilusti, sillä kaikki Suomen ammattikorkeat ja yliopistot haluavat olla kansainvälisiä opinahjoja, kansainvälistymisstrategioiden mukaisesti. Vuoteen 2015 mennessä jo seitsemän prosenttia tutkinnonsuorittajien määrästä pitäisi tulla ulkomailta.

Suomessa tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita, mutta myös opettajia. Siihen tähtää niin Aalto-yliopisto kuin Helsingin yliopistokin.

Yliopiston sijoittuminen kansainvälississä vertailuissa, tutkimusvälineet, englanninkielisyys ja muutenkin hyvä maine tuovat imua ulkomaisiin tutkijoihin ja opiskelijoihin. Ilmaisuus tuo puolestaan lieveilmiönä mukanaan oleskeluluvan kalastelijat ja todistusten väärentäjät. Vain 60 prosenttia Suomessa opiskelevista haluaisi maksaa koulutuksestaan.

Vissi epäsuhta on myös siinä, että vain 4 000 suomalaisopiskelijaa saa opintotukea ulkomailla opiskeluunsa. Tämä tieto selviää Verkkoapilan sivuilta.

Keskustalainen ministeri Liisa Hyssälä sai muutama viikko sitten aikaan pahan äläkän epäillessään, että Suomessa opiskelee liikaa ulkomaisia opiskelijoita.

Vaikka Hyssälä rinnastikin väärin ulkomaisten opiskelijoiden vievän koulutuspaikkoja suomalaisilta, on Hyssälän puheessa keskustelun itua.

Myös Opettaja-lehdessä on ryhdytty kyselemään, pitääkö Suomen antaa maksutonta koulutusta myös EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille?

Viime vuosien kummallisia ilmiöitä ovatkin olleet suomalaiset ammattikorkeat, jotka kulkevat haalimassa englanninkielisille linjoilleen ilmaisia opiskelijoita pitkin Aasiaa ja Afrikkaa, kun eivät muuten ole saaneet linjoja täyteen.

Jotakin tässä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen rahanjaossa on vääristynyt, sillä nämä opiskelijat valmistuttuaan eivät edes jää Suomeen. Vieraskielinen opetus on kallista, eivätkä kaikki ulkomailta tulevat ole varattomia.

Suomelle on jäänyt kouluttajan rooli myös terveydenhoito-oppilaitoksissa, jotka kouluttavat vuosittain 100–200 ulkomaista opiskelijaa. Jos suomenkieltä ei sinä aikana opi, ei täältä saa töitäkään ja edessä on joka tapauksessa muutto muualle.

Uusi yliopistolaki antaa ensi vuonna mahdollisuuden lukukausimaksujen keräämiseen yksittäisissä ohjelmissa.

Jo vuonna 2005 opetusministeriön työryhmä ehdotti, että EU-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittäisiin 3 500–9 500 euron vuotuiset lukukausimaksut. Sillä maksettaisiin osa koulutuksen kustannuksista.

Kehitysapu ja hyväntekeväisyys on sitten luku erikseen.

Koulutus voisi olla Suomelle menestyvä vientituote, jonka muut maat ovat oivaltaneet. Esimerkiksi Australiassa koulutuksen vientitulot ovat olleet useita miljardeja dollareita. Maksullisuus lisäisi myös motivaatiota valmistua.

Uuden koulutusaikakauden kynnyksellä ei voi kuin toivottaa onnea Lahden ammattikorkeakoulun ja neljän muun eteläisen ammattikorkeakoulun yhteishankkeelle, jossa koulutusta viedään ulkomaille.

Siinä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten koulutuksesta osa tehdään heidän kotimaassaan ensi vuonna. Suuntana on aluksi Aasia ja siellä Kiina, Intia ja Vietnam.