ReiluMedia: Journalisteilla on yhä paljon opittavaa "maahanmuuttajat mediassa" -tutkimuksista

ReiluMedia: Journalisteilla on yhä paljon opittavaa "maahanmuuttajat mediassa" -tutkimuksista 28.9.2009

Pasilan paneelin antia: Lupaukset työllistää uussuomalaisia journalisteja jäivät vähäisiksi 

Alexis Kouros: Journalismin väri merkitsee, ei journalistin väri

Journalistiliitto: Miksi monikultturisuus ei mediassa etene?

Helsinki (28.09.2009 – Juhani Artto) Suomessa on monta vuotta tehty päteviä "maahanmuuttajat mediassa" -aiheeseen keskittyviä tutkimuksia. Niiden havainnot ja johtopäätökset eivät kuitenkaan näytä vaikuttaneen median valtavirran toimintaan. Tähän oli helppo taas kerran päätyä, kun kuunteli alan tutkijoita Reetta Pöyhtäriä ja Anna Simolaa Journalistiliiton ja Muuttoliikkeessä -hankkeen seminaarissa perjantaina 25. syyskuuta.

He antoivat medialle kuitenkin myös tunnustusta. "On paljon asiallisia ja tasapuolisia juttuja maahanmuuttajista. Sellaisiakin joissa he esiintyvät itsenään, eivätkä kapeasti vain maahanmuuttajina." Parasta julkisuutta maahanmuuttajille ovat jutut, joissa he esiintyvät omana itsenään arkisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa tai asiantuntijoina, Pöyhtäri ja Simola määrittelivät.

Heidän mukaansa eniten ongelmia maahanmuuttaja-aiheen käsittelyssä on median rutiinituotannossa. Jutun tekemisen lähtökohta on ollut niin usein jokin ongelma, että media on antanut todellisuudesta vääristyneen kuvan. Kun sama käsittelytapa on toistunut, se on vakiintunut, minkä jälkeen sitä on ollut vaikeata muuttaa. "Islamin käsittelylle on käymässä näin. Uskonto korostuu liikaa kerrottaessa maista, joissa islam on pääuskonto."

Tutkijat jakavat median maahanmuuttoasioiden käsittelyn historian Suomessa kolmeen jaksoon. Ensin aiheena oli pakolaisuus, sitten työperäinen maahanmuutto. Syksyllä 2008 alkanutta jaksoa leimaa "politisoituminen ja maahanmuuttokriittisyys".

Media oli tottunut toimimaan maahanmuuttoasioissa kieli keskellä suuta, mutta syksystä 2008 lähtien "maahanmuuttokriittiset" politikoijat ovat saaneet paljon näkyvyyttä mediassa. Aiemmin heidän näkymisensä rajoittui nettiin.

Pöyhtärin ja Simolan mukaan käsitykset "maahanmuuttajista uhkana suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille" ja "erityisen leväperäisestä maahanmuuttopolitiikasta" ovat päässeet varsin kritiikittömästi esille mediassa. Käsitteet turvapaikkashoppaaja, sosiaalipummi ja elintasopakolainen ovat palanneet maahanmuuttokeskustelussa valtavirtajulkisuuteen. Tunnetut poliitikot ovat vältelleet osallistumista maahanmuuttokeskusteluun.

Mediassa suomalainen ja eurooppalainen näkökulma ovat korostuneet turvapaikan hakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien oikeuksien kustannuksella. Yhtä arveluttavaa on ollut maahanmuuton kaventaminen suomalaisen työelämän työvoimatarpeen muuttujaksi. Media jakaa maahanmuuttajat "hyödyllisiin" ja "ei-hyödyllisiin" ja laiminlyö inhimillisiä seikkoja, Pöyhtäri ja Simola arvostelivat.

Esityksensä lopussa he listasivat aiheita, jotka media on jättänyt liian vähäiselle huomiolle.

(1) Maahanmuuton tavallisimmat tapaukset, jotka perustuvat avioliittoon ja perheiden yhdistämiseen

(2) Sietämättömistä oloista lähteneiden maahanmuuttajien henkilöhistoriat

(3) Maahanmuuton tiukka kontrollijärjestelmä ja siitä maahanmuuttajille aiheutuvat ongelmat

(4) Maahanmuuttajiin kohdistuvan rasismin laajuus ja seuraukset

(5) Maastamuutto - "Täältä myös lähdetään. Suomi ei ole mikään onnela."

(6) Maahanmuuttajien arki, tavalliset ihmiset ja teot

(7) Islam kulttuurina ja uskontona, Suomessa elävät muslimit

Suomessa maahanmuuttopoliittisen keskustelun perinne on ohut, Pöyhtäri ja Simola totesivat. Monimutkaista globaalia ilmiötä yksinkertaistetaan harhaanjohtavalla tavalla.