Iltalehti, pääkirjoitus: Halutaanko Suomeen hökkelikaupunkeja? 11.10.2010
Kerjäläisongelmaan on suhtauduttu hurskastellen ja jopa kulkuriromantiikalla.
Jokaisen edistyksellisen, humaanin suomalaisen kunnia-asiana on viime päivinä ollut tuomita sisäministeriön työryhmän ehdotus organisoidun kerjäämisen ja luvattoman leiriytymisen kieltämisestä. Rajanvedoista on helppo irvailla. Vaikeampaa on löytää ongelmiin edes osaratkaisuja.
Presidentti Tarja Halonen myönsi Ammanissa sentään tilanteen hankalaksi. Moni muu on tyytynyt kepeästi vaatimaan pulman syiden poistamista oireisiin puuttumisen sijaan. Sairauksissakin on yleensä hyvä lieventää ensinnä oireita.
Keskeinen virhe oli Romanian hyväksyminen ennen aikojaan EU:n jäseneksi. Bukarestia olisi tullut ensin vaatia parantamaan aidosti romanien asemaa. Nyt maa ei ole edes käyttänyt kuin nimeksi EU:n tarkoitukseen myöntämiä varoja.
Romanikerjäläisiin ja heidän leireihinsä suhtautumisessa on Suomessa ollut ikivanhaa kulkuriromantiikkaa. Etenkin, jos kommentoija ei satu asumaan leiriläisten lähellä.
Kannattaisi paneutua sisäministeriön raporttiin. Kiistatta ilmiöön liittyy järjestäytynyttä ja spontaania rikollisuutta, hädänalaisten hyväksikäyttöä ja jopa ihmiskauppaa. Tästä on operettien mustalaisromantiikka kaukana.
Monet tahot Alexander Stubbia myöten ovat kilvan torjuneet työryhmän esitykset. Torjujien vastuulla on nyt esittää parempi resepti. Ylimalkainen puhe syiden, kuten köyhyyden ja syrjäytymisen poistamisesta on hurskastelua.
Olisi myös kerrottava, halutaanko Suomeen tosiaan sellaisia "peltikaupunkeja", joita on kaikkialla kehitysmaissa. Nykyinen ongelma voi olla vasta wagnerilaisen oopperan alkusoitto. Halutaanko päätyä "jumalten tuhoon"?
EU-säädökset eivät estä kerjäämiseen puuttumista. Se on kielletty muun muassa vapauksistaan tunnetuissa Britanniassa ja Tanskassa. Meilläkin irtolaisuus kiellettiin kauan järjestyssäännöissä. Ei silloin koettu suuria rajanvetopulmia.
Tietenkin maahantulijoille olisi järjestettävä työtä ja kohtuulliset asunnot. Kasarmeja ja sairaaloita tyhjentyy yhä enemmän. Kieli- ja usein jopa lukutaidottomille tulijoille on kuitenkin vaikea järjestää työtä ja koulutusta. Ainakin on tiukasti puututtava häiriköintiin, rikoksiin ja tosiasialliseen ihmiskaupan organisointiin. Rajanvedoista saivartelematta.
___________________________________________________
Demari: Söderman haluaisi kuulla Jyrki Kataisen kannan
Kansanedustaja Jacob Söderman (sd.) pitää erinomaisena asiana, että Suomi aktivoituu romaniasiassa Euroopan unionin tasolla. Hän pitää "hyvin myönteisenä" ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) ilmoitusta, että Suomi ryhtyy ajamaan EU:n yhteistä rahastoa, jolla tuetaan romanien sosiaalisen tilanteen parantamista jäsenmaissa.
Söderman pitää myönteisenä Stubbin kannanottoa myös siitä, että kerjäämistä ei tule julistaa rikokseksi, koska kerjäämisen perussyytä eli köyhyyttä ei niin voida poistaa. Hän kysyy, millä kannalla asiassa on kokoomuksen johto.
– Ihmetyttää, että kerjäämisen kriminalisointi on kokoomuslaisen Helsingin ylipormestarin ajama hanke, jota kokoomuslainen sisäministeri on ryhtynyt pontevasti viemään eteenpäin.
– Olisi hyvä kuulla puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanta siitä, kumpi kanta edustaa hänen puolueensa välittämisideologiaa paremmin, Söderman sanoo.