Mikko Mäenpää: Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen?

Mikko Mäenpää: Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen? 4.10.2010

Kaikki fiksuus ja edistys ei ole aina syntynyt aivan suomalaisin voimin. Vuosikausia Suomi oli maa, joka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi oli paikka elää, tehdä työtä ja asua likimain vain meille alkuasukkaille. Kuitenkin entisinäkin aikoina kehitys ja uudet vaikutteet tulivat meille muilta mailta, esimerkiksi teollistumisen myötä.

Suomessa asuu arviolta noin 200 000 ulkomaalaista. Osa on tullut työn perässä, osa opiskelun tai vaikkapa avioliiton vuoksi. Suomi vastaanottaa myös pakolaisia. Laittomasti maahan tulleita Suomessa on varsin vähän eikä tätä voida pitää merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana.

Finanssikriisin ja sitä seuranneen Suomen talousahdingon ja kasvaneen työttömyyden myötä maahanmuuttokriittisyys on selkeästi lisääntynyt. On välttämätöntä, että maahanmuutosta keskustellaan, sillä se toivon mukaan myös kehittää toimivia ratkaisuja muualta tulleiden kotoutumiseksi Suomeen.

Silti on syytä olla huolissaan myös enemmän tai vähemmän rasistisista äänenpainoista, joita maahanmuuttoon liittyviin puheenvuoroihin yhä useammin sisältyy. - Rasismi kaikissa muodoissaan on tuomittavaa.

Työelämässä maahanmuuttajat kohtaavat monenlaisia haasteita. Esimerkiksi kielimuuri tai perisuomalaiset käytännöt voivat aiheuttaa törmäyksiä. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikilla työntekijöillä on Suomessa samat pelisäännöt, samat vastuut, oikeudet ja velvollisuudet.

Vaikka työmarkkinajärjestöissä pohdimme maahanmuuttajien asemaa ennen kaikkea työelämässä, on muistettava, että he ovat myös kanssaihmisiämme: ystäviämme, naapureitamme, lastemme koulu- ja opiskelukavereita tai harrastuksista tuttuja.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja