Suomenmaa: Perusturvan puolesta

Suomenmaa, pääkirjoitus: Perusturvan puolesta 12.10.2010

Keskipohjanmaa, pääkirjoitus: Arto Hietalahti: Syrjäytymisvaara ruokkii pelkoja

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo näkee yhteyden tulevaisuuden pelon ja maahanmuuttovastaisuuden välillä. Hän viittaa näkemyksessään (HS 10.10.) Suomen Lähi- ja Perushoitajaliiton kyselyyn suomalaisten kokemista uhkista.

Kansalaiset olivat huolissaan vakavasta sairastumisesta, rikollisuudesta ja toimeentulostaan. Syrjäytymisestä huolestuneita askarruttivat työpaikan pysyvyys, toimeentulo ja uuden työpaikan saaminen mahdollisen työttömyyden osuessa kohdalle.

Syrjäytymisen pelko on kytköksissä taloudelliseen asemaan. Professori Hiilamo arvioi kannustamisen ideologian jättäneen perusturvan parantamisen liian vähälle huomiolle. Hän varoittaa, että luokkajako on palaamassa Suomeen, mutta se on jäänyt muiden yhteiskunnallisten vastakkainasetteluiden varjoon.

Professori Hiilamo etsii ulkomaalaisvihamielisyyden nousun syitä Jakomäki-ilmiöstä: ”Toivottomuuden, näköalattomuuden ja työttömyyden kolmiyhteys on laajentunut ja levinnyt. Köyhät on pantu kiistelemään rikkailta jääneistä muruista.”

Heikkotuloiset ja syrjäytymispelossa elävät kansalaiset kokevat ulkomaalaiset helpommin herkästi uhaksi hyvinvoinnilleen kuin hyväosaiset, joiden toimeentulolle maahanmuuttajista ei ole välitöntä uhkaa, vaan jopa nopeasti saatavaa hyötyä.

Vastakkainasettelu uusien maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten välillä pitäisi välttää. Pitää paikkansa, että heikoimmassa asemassa olevat kilpailevat etnisestä taustasta riippumatta samoista koulutus- ja työpaikoista sekä asunnoista.

Professori Hiilamo korostaa, että ongelmat eivät johdu maahanmuutosta, vaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta.

Olennaista on parantaa heikompiosaisten asemaa, olivatpa he syntyperäisiä suomalaisia tai maahanmuuttajia.

__________________________________________________

Keskipohjanmaa, pääkirjoitus: Arto Hietalahti: Syrjäytymisvaara ruokkii pelkoja

Miten puolueiden kantti kestää ennen vaaleja, jos kymmenen prosenttia suomalaisista sanoo vaihtavansa varmasti puoluetta maahanmuuttolinjausten takia? Kun vielä 21 prosenttia harkitsee asiaa ja kahdeksan ei osaa ottaa kantaa, näiden lukujen taakse mahtuu yhteensä 40 prosenttia suomalaisista. Saako se ”vanhat puolueet” panikoitumaan ja kiristämään omia maahanmuuton ehtojaan? Tämä olisi lyhytnäköistä eikä todennäköisesti tuottaisi toivottua tulosta.

Iltalehden teettämässä tutkimuksessa ei suoraan sanota, että kaikki puoluetta vaihtavat siirtyisivät perussuomalaisten leiriin. Tuollaisen johtopäätöksen teko ei kuitenkaan vaadi kaksisia päättelytaitoja. Perussuomalaiset on vastaajien mielestä ylivoimaisesti maahanmuuttovastaisin ja vihreät myönteisin puolue. Pelkästään tämä yksi asia näyttäisi satavan vahvasti perussuomalaisten laariin.

Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo haki Helsingin Sanomissa (10.10.) syvempiäkin syitä perussuomalaisten suosion ja muukalaisvastaisuuden kasvulle.

Hiilamo selittää muukalaisvihamielisyyden kasvua epäonnistuneella sosiaalipolitiikalla ja yhteiskunnan kahtiajaolla. Perussuomalaisten kannattajat ovat maan köyhintä väkeä. Protestipuolue on tässä mielessä astunut perinteisen vasemmiston tontille. Kesällä tehty lähi- ja perushoitajaliiton Superin kysetutkimus paljasti, että peräti 56 prosenttia perussuomalaisten kannattajista oli huolissaan toimeentulostaan. He pelkäsivät eniten myös syrjäytymistä ja sitä, etteivät löytäisi työttömyyden kohdatessa enää uutta työpaikkaa.

Nämä pelot ruokkivat muukalaisvihamielisyyttä. Vaikeimmassa asemassa olevat kokevat ulkomaalaiset uhaksi, koska he kilpailevat samoista työ- ja koulutuspaikoista sekä asunnoista maahanmuuttajien kanssa. Yliopisto-opiskelijat tai alan koulutetut ammattilaiset kohtaavat maahanmuuton aivan erilaisessa elämänpiirissä. Hyväosaiset voivat nähdä maahanmuuton myönteisetkin piirteet.

Monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ei ole yhtä ainoaa tyhjentävää kokonaisselitystä – myös perussuomalaisten olisi se hyvä ymmärtää. On lukuisia voimia, jotka vievät kehitystä milloin mihinkin suuntaan. Paras keino maahanmuuttovihamielisyyden hälventämiseksi olisi Hiilamon mukaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten olojen kohentaminen, olivatpa he syntyperäisiä suomalaisia tai muualta muuttaneita.

Köyhyys ja syrjäytyminen on todettu monesti ennenkin ongelmien taustasyyksi. Niiden poistaminen vain ei ole kaksisesti onnistunut. Heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantajia on ollut liikkeellä kaikkien vaalien alla. Kuitenkin erot köyhimpien ja varakkaimpien välillä ovat kasvamistaan kasvaneet.

Pelättävissä on, ettei uutta lääkettä löydy vieläkään. Työn luonteen muuttuessa kahtiajako saattaa vain paheta. Sellaiset tehtävät, joihin pelkkä peruskoulu takaisi aikaisemmin riittävän ammattitaidon, ovat vuosikymmenien kuluessa vähentyneet tai kokonaan loppuneet. Työttöminä on korkeasti koulutettujakin, mutta heillä on enemmän toivoa. Pääsääntöisesti uudet työpaikat syntyvät aloille, jotka edellyttävät hyvää koulutusta.

Nuorten joukossa on pelottavan paljon koulunkäyntinsä laiminlyöviä ja työmotivaation menettäneitä. Heidän työllistämisensä pysyy vastedeskin vaativana tehtävänä. On hyvin uskottavaa, että ongelmien kasautuminen ruokkii muukalaisvihaa ja kasvattaa äärimmäisen oikeiston suosiota.