Jani Toivola: Huomio ihmiseen 7.10.2011
MTV3: Tiukka kaksintaistelu: Miten maahanmuuttajat integroituvat Suomeen? 5.10.2011
Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa kaikkea maahanmuuttoa, turvapaikanhakemista, työperäistä maahanmuuttoa, pakolaispolitiikkaa ja perheenyhdistämisiä käsitellään usein ikään kuin yhtenä mustavalkoisena asiana. Mutta mistä todellisuudessa puhumme, kun puhumme maahanmuuttopolitiikasta?
Annika Forsander kirjoittaa artikkelissaan Fragmentoituvat muuttoliikkeet ja kansallinen politiikka:
"Maahanmuuttajat jakaantuvat useisiin eri alaryhmiin esimerkiksi maahantulon perusteen, maassaoloajan, lähtömaan tai sosioekonomisen taustan perusteella. Yhä suurempi osa kansainvälisestä muuttoliikkeestä ei ole maasta- tai maahanmuuttoa siinä mielessä, että kyse olisi jatkuvaluonteisesta oleskelusta yhdessä maassa, vaan elämä, työ ja opiskelu voivat jakaantua useisiin maihin."
Suomessa annetaan helposti maahanmuuttajaleima otsaan erilaisen ihonvärin tai kulttuuritaustan perusteella. Ihminen on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä ihonväri, uskontokunta tai synnyinmaa.
Yksi keino hälventää ennakkoluuloja ovat tilastot. Kuinka paljon Suomessa on ylipäätään ulkomailta muuttaneita ihmisiä, mistä ja miksi he ovat tulleet Suomeen?
Tilastokeskuksen mukaan nettomaahanmuuttoa kertyi vuoden 2010 aikana yhteensä 13 750 henkeä, mikä on 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Suomeen haki vuonna 2010 4018 turvapaikanhakijaa. Näistä turvapaikka myönnettiin 181 henkilölle ja oleskelulupa 1603 henkilölle (humanitaarisen ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat). Kielteinen päätös sekä turvapaikan että oleskeluluvan suhteen annettiin 3428 henkilölle.
Perheenyhdistämisen vuoksi Suomeen saapui vuonna 2010 673 pakolaista, ja kielteinen perheenyhdistämispäätös annettiin puolestaan 596 tapaukselle. Suomeen saapui 750 kiintiöpakolaista. Yhteensä Suomi vastaanotti 3207 pakolaista (Kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisohjelman kautta vastaanotetut sekä vastaanottokeskuksissa kuntiin sijoittumista odottavat pakolaiset).
Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2010 4334 Suomessa vakituisesti asuvaa ulkomaalaistaustaista henkilöä. Näistä ylivoimaisesti suurimpana ihmisryhmänä olivat Venäjältä Suomeen muuttaneet henkilöt. Ylivoimaisesti suurin osa Suomeen muuttaneista henkilöistä tulee Suomeen työn ja avioliiton kautta.
On hyvä myös katsoa hieman tulevaisuuteen ja miltä yhteiskuntamme näyttää, jos emme saa tarpeeksi osaavaa työvoimaa Suomeen
Työssä käyvien suomalaisten määrä vähenee vauhdilla, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työelämästä poistuu enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee. Työhallinnon mukaan vuonna 2025 meillä on noin 250 000 työikäistä vähemmän kuin nyt, ja puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta enemmän kuin nyt.
Ilman uutta työvoimaa ja uusia osaajia emme pysty rahoittamaan esimerkiksi lasten tai vanhusten palveluita. Ei ole palveluita ilman verotuloja, eikä ole riittävästi verotuloja ilman työtä ja sen tekijöitä.
Valtion, kuntien ja eri yhteisöjen on tärkeää panostaa monialaiseen kotouttamiseen, jotta Suomeen muuttavat henkilöt pääsevät mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistyvät mahdollisimman nopeasti. Maahanmuuttajat tulee saada nopeasti koulutuksen piiriin, ja erityinen painoarvo on oltava suomen kielen oppimisella. Lisäksi maahanmuuttajat on asutettava valtaväestön joukkoon, jotta voidaan estää ghettoutuminen ja syrjäytyminen.
Kaikista monimuotoista maahanmuuttoa tukevista järkiperäisistä syistä huolimatta itse koen, että perimmäinen kysymys on, minkälaiselle arvopohjalle rakennamme maailmaa ja Suomea. Minä haluan elää maailmassa, joka on avoin ja jossa on mahdollisuus lähteä etsimään, valita ja löytää uutta. Jossa yhteiskunta ei määritä, kuka ja millä kansallisuudella tai tutkinnolla kelpuutetaan kenenkin puolisoksi. Jossa nuori ei väistele erilaisuutta vaan tukeutuu siihen oman kasvualustansa vahvistajana. Maailma, jossa kohtaamme toisissamme vastavuoroisen solidaarisuuden. Jossa uhri kohtaa uskotun. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla yksilöllistä sosiaalipolitiikkaa.
_________________________________________
MTV3: Tiukka kaksintaistelu: Miten maahanmuuttajat integroituvat Suomeen?
MetropoliAreenan kaksintaisteluissa maahanmuuttoasioista väittelivät vihreiden kansanedustaja Jani Toivola ja perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko. Kansanedustajat hämmästyivät itsekin ollessaan samaa mieltä useista maahanmuuttoa koskevista asioista.
– Olemme samaa mieltä siitä, että haluamme maahanmuuttajille parempaa kotouttamista. Mikä meidän näkemyseromme sitten on? Toivola ihmetteli.
– Olen työskennellyt ennen kansanedustajuutta maahanmuuttajien parissa, joten rasistia minusta ei saa tekemälläkään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kolmansista maista tulevat eivät integroidu Suomeen samalla tavalla kuin esimerkiksi Venäjältä tulevat. Tiedämme tämän, mutta toimintatapoja ei ole kuitenkaan muutettu lainkaan, Niikko sanoi.
Toivola puolestaan haluaisi, että maahanmuutto vietäisiin keskustelunaiheeksi myös politiikan ulkopuolelle. Hänen mielestään järjestöt voisivat tehdä paljon hyvää siinä, että ihmiset sopeutuisivat maahan.
– On paljon esimerkiksi lähiruokarinkejä ja muuta, miksei tehdä samaa suhteessa maahanmuuttoon? Toivola pohti.
Kaksintaistelu kirvoitti mielipiteitä myös Sellossa järjestetyn MetropoliAreenan yleisössä. Eräs kaupunginvaltuutettu halusikin nousta lavalle esittämään vielä Niikolle jatkokysymyksen.
Katso itse, miten väittelijät pärjäsivät kaksintaistelussa: