sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

HS: Pakolaisjärjestöt: Perheen yhdistäminen on hankalaa

Helsingin Sanomat/STT: Pakolaisjärjestöt: Perheen yhdistäminen on hankalaa 20.6.2010

Pakolaisneuvonta: Pakolaisjärjestöjen taustaselvitys perheiden yhdistämisestä kokonaisuudessaan (pdf)

Pakolaisjärjestöjen mukaan perheen yhdistäminen on vaikeampaa kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Pakolaisneuvonnan ja Suomen Pakolaisavun mielestä media ja poliitikot esittävät perheen yhdistämisen helppona tapana tuoda Suomeen suurperheitä, kasvattilapsia ja etäisiäkin sukulaisia.

Matka dna-testeihin ja haastatteluihin esimerkiksi Somalian Mogadishusta lähimpään Suomen suurlähetystöön Etiopiaan on yli tuhat kilometriä. Hakemusta varten tarvitaan pitkät selvitykset, ja tietoa päätöksestä voi joutua odottamaan vuosia.

Pakolaisjärjestöjen mukaan todellisuudessa vain ydinperhe ja omaisestaan täysin riippuvaiset henkilöt saavat Suomessa perheenyhdistämisluvan.

Järjestöt muistuttavat, että pakolaisen sopeutuminen yhteiskuntaan vaikeutuu, kun mieltä painaa huoli omaisista.

Tänään vietetään YK:n maailman pakolaispäivää.


____________________________________________________

Turun Sanomat: Pakolaisjärjestöt: media ja poliitikot vääristelevät perheenyhdistämisen vaikutuksia

Suomen pakolaisapu ja Pakolaisneuvonta arvostelevat median ja poliitikkojen tapaa käsitellä perheenyhdistämistä. Järjestöjen mielestä perheenyhdistäminen esitetään yksinkertaisena tapana tuoda Suomeen suurperheitä, kasvattilapsia ja etäisiä sukulaisia. Niiden mukaan todellisuudessa vain ydinperhe ja harvoissa poikkeustapauksissa täysin omaisestaan riippuvaiset henkilöt saavat Suomessa perheenyhdistämisluvan.

– Kasvattilapsia on tullut vuosien varrella joitakin kymmeniä maista, joissa omaiset ottavat yleisesti hoitaakseen kuolleiden sisarustensa jälkikasvua. Väärinkäytöksiä on tullut ilmi vain yksittäisissä tapauksissa ja ne ovat vähentyneet verrattuna 1990-lukuun, järjestöt kirjoittavat tiedotteessaan.

– Erityisesti yksin tulleiden lasten perässä saapuneiden omaisten määrää on liioiteltu: tilastojen perusteella viime vuosina saapuneista lapsista lähes puolet jää täysin ilman omaisia. 2000-luvun aikana yksintulleiden lasten omaisia tuli Suomeen alle tuhat.

Perheiden yhdistämissäännöt ovat tiukkenemassa. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) ärsyyntyi toukokuussa eduskunnan hallintovaliokunnan ponnesta, jossa hallitusta vaadittiin selvittämään eduskunnalle lokakuuhun mennessä, millaiset Suomen perheenyhdistämissäännöt ovat verrattuna muihin EU-maihin ja Pohjoismaihin.

Thorsin mukaan tällaisille selvityksille ei ole aikaa. Hän myös pelkäsi, että ne ”yksinkertaistavat todellisuutta liian paljon”.

Pakolaisjärjestöt muistuttavat, että perheenyhdistäminen ei ole helppoa, ja että mahdollisuus on erittäin tärkeä pakolaisten kotoutumisen kannalta.


---

Turun Sanomat: Somalien hakemukset perheen yhdistämisestä ruuhkauttivat Maahanmuuttoviraston

Somalialaisten perhesiteeseen perustuvat oleskelulupahakemukset ovat ruuhkauttaneet Maahanmuuttoviraston. Kesäkuussa päätöstä odottaa yli 4 000 tällaista hakemusta. Suomesta turvapaikkaa hakevat pakolaiset voivat perustella hakemustaan sillä, että heillä on Suomessa perheenjäseniä.

Maahanmuuttovirasto on jo pitkään ennustanut, että perhesiteen perusteella tulevien hakemusten määrä lisääntyy rajusti.

Somalialaiset hakijat haastatellaan yleensä Suomen edustustoissa esimerkiksi Addis Abebassa ja Nairobissa. Nyt haastatteluvuorossa ovat noin vuosi sitten hakemuksensa jättäneet. Ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on jätetty vuoden 2008 alussa.

Maahanmuuttoviraston mukaan syynä ruuhkautumiseen on hakemusten nopea lisääntyminen. Lisäksi somalialaiset on yleensä haastateltava suullisesti, koska heidän kotimaassaan ei ole saatavissa asiakirjoja, jotka todistaisivat väitetyt perhesiteet.

Myös muut hakemukset ruuhkautuneet

Perheenyhdistämishakemukset ovat ruuhkautuneet pahoin myös muiden kansallisuuksien osalta. Toukokuun alussa hakemuksia oli jonossa yhteensä 8 000.

Maahanmuuttovirasto sai huhtikuussa eduskunnan oikeusasiamieheltä huomautuksen, kun perheenyhdistämishakemuksen käsittely kesti virastossa lähes kaksi vuotta. Ulkomaalaislain mukaan enimmäisaika on yhdeksän kuukautta.

_____________________________________________________

Pakolaisneuvonta: Järjestöt pakolaispäivänä: Julkisuudessa liioitellaan

Pakolaisneuvonta ja Suomen Pakolaisapu arvostelevat tiedotusvälineiden ja poliitikkojen tapaa esittää pakolaisten perheenyhdistäminen yksinkertaisena tapana tuoda Suomeen suurperheitä, kasvattilapsia ja etäisiäkin sukulaisia. Todellisuudessa vain ydinperhe ja harvoissa poikkeustapauksissa täysin omaisestaan riippuvaiset henkilöt saavat Suomessa perheenyhdistämisluvan. Pakolaistaustaisten henkilöiden hakemuksista hylätään vuosittain noin puolet.

Kasvattilapsia on tullut vuosien varrella joitakin kymmeniä maista, joissa omaiset ottavat yleisesti hoitaakseen kuolleiden sisarustensa jälkikasvua. Väärinkäytöksiä on tullut ilmi vain yksittäisissä tapauksissa ja ne ovat vähentyneet verrattuna 1990-lukuun. Erityisesti yksin tulleiden lasten perässä saapuneiden omaisten määrää on liioiteltu: tilastojen perusteella viime vuosina saapuneista lapsista lähes puolet jää täysin ilman omaisia. 2000-luvun aikana yksintulleiden lasten omaisia tuli Suomeen alle tuhat.

Perheenyhdistäminen on vaikeaa. Hakemusta varten vaaditaan kymmensivuinen kirjallinen selvitys suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Matka kuultavaksi ja DNA-testeihin esimerkiksi Mogadishusta Suomen lähimpään suurlähetystöön Etiopian Addis Abebaan on 1100 kilometrin pituinen. Monella ei ole matkaan varaa ja se voi olla hakijoille erittäin vaarallinen. Jopa vuosien odotus naapurimaassa viivästyttää merkittävästi hakijoiden paluuta arkeen.

Perheidenyhdistämishaastattelujen tulkkaamiskäytäntöjä tulisi pakolaisjärjestöjen mielestä yhtenäistää hakijalle edullisella tavalla, sillä asianmukainen tulkkaus on tämän oikeusturvan vuoksi äärimmäisen tärkeää. Ongelma on yhtenäisen käytännön puuttuminen: tulkkauksen maksaa toisinaan valtio, toisinaan taas perheenkokoaja itse. Pakolaisjärjestöt ehdottavat myös EU-maiden lähetystöt voisivat tehdä enemmän yhteistyötä ruuhkien helpottamiseksi.

Pakolaisjärjestöt muistuttavat, että kotoutumisen kannalta mahdollisuus perheenyhdistämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan vaikeutuu, kun on huoli omaisista. Eurooppa-neuvoston perheenyhdistämisdirektiivin mukaan perheenyhdistäminen auttaa luomaan sosiokulttuurista tasapainoa ja edistää siten kotoutumista.

Järjestöt moittivat, että yksilöllisen inhimillisen syyn (ulkomaalaislain 52§) vuoksi oleskeluluvan saaneilta vaaditaan kohtuuttoman korkea tulotaso ennen kuin he saavat luvan tuoda perheensä Suomeen – esimerkiksi kolmen lapsen ja kahden aikuisen perheeltä edellytetään 2880 euron kuukausituloja. Yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella luvan saavat ovat usein kaikkein vaikeimmin traumatisoituneita henkilöitä, joita perheenyhdistämisen toteutumatta jättäminen eniten vahingoittaa.
_____________________________________________________

Pakolaisneuvonta: Haastattelu: Perhe koossa kolmen vuoden piinan jälkeen

Abdia hymyilyttää, kun kerron että monet suomalaiset kuvittelevat pakolaisen perheenyhdistämisen olevan meillä helpointa koko maailmassa. Koko suvun saa näppärästi Suomeen, kunhan vain turvapaikkahakemuksen jättää – näin uskomus suurin piirtein menee.

Abdin kahdeksanlapsinen perhe saapui Suomeen alkuvuonna 2010 viiden vuoden eron jälkeen. Yhteistä asuntoa suurperheelle ei ole vielä löytynyt, ja he asuvat samassa kerrostaloyhtiössä kahdessa pienessä asunnossa pääkaupunkiseudulla. Perheessä on kuuden biologisen lapsen lisäksi kaksi kasvattilasta sukulaisperheestä.

”Tärkeintä on, että olemme nyt turvallisessa maassa ja yhdessä isän kanssa”, perheen äiti sanoo.
Perheenyhdistämishakemuksen käsittely kesti kolme vuotta, joista kaksi vaimo ja lapset oleskelivat Etiopiassa. Addis Abebassa on Somaliaa lähin Suomen edustusto, joka teettää perheenjäsenten DNA-testit ja haastattelee heistä jokaisen. Useimmat somalialaiset eivät palaa sekasortoiseen Somaliaan vaan jäävät odottamaan Etiopiaan.

Voimat riittivät hädin tuskin loppuun asti

Rauhan aikana Abdin suvulla oli Mogadishun alueella iso maatila ja muuta liiketoimintaa. Mekaanikon koulutuksen saanut 40-vuotias mies huolsi työkseen perheen omistuksessa olevia busseja ja kuorma-autoja. Somalian sekasorto vei elinkeinon.

Vuonna 2005 Abdi pakeni maasta ja haki turvapaikkaa Suomesta. Kahden vuoden odottamisen jälkeen tuli tilapäinen b-lupa. Hallinto-oikeus kumosi b-lupapäätöksen ja Abdille myönnettiin jatkuva oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella. Sen jälkeen hän saattoi hakea perheenyhdistämistä. Alkoi odotus, joka päättyi toukokuun lopussa 2010 kun perhe viimein saapui Suomeen.

”Vaikeinta oli, ettemme saaneet tarpeeksi tietoa siitä, miksi käsittely kestää niin pitkään. Kun olimme odottaneet päätöstä jo kaksi vuotta, meille ilmoitettiin että osa perheestä joutuu uudestaan kuulemiseen. Silloin tuntui, ettemme jaksa enää ja keskeytämme koko käsittelyn”, Abdi muistelee. Kokemuksista on silminnähden raskasta edes puhua.

”Kaiken kaikkiaan prosessi on käsittämätön, se vie terveyden. Jos soitat Maahanmuuttovirastoon, sieltä sanotaan että käsittely on kesken tai että käsittelijä on lomalla. Suurlähetystöön ei kannata edes ottaa yhteyttä, koska päätökset tehdään kuitenkin Suomessa.”

Odotuksen vuosina tiukalla ovat olleet paitsi raha ja jaksaminen, myös perheen keskinäiset suhteet. Abdin vaimo kertoo, että muut perheenjäsenet epäilivät ja moittivat isää siitä, ettei tämä hoida asiaa kunnolla.
”He taisivat kuvitella, että minä vain nukun täällä Suomessa”, Abdi sanoo.

Lapsilla oli vaikeuksia ymmärtää käsittelyn eri vaiheita kuulemisineen.

”Pieniltä lapsilta saateltiin kysyä, milloin näit isän viimeksi. Eiväthän he sellaista muista. Tai kun äiti sanoi, että lähdetään käymään lähetystössä, lapset saattoivat kuvitella, että isä on siellä odottamassa.”

Syksyllä vihdoinkin kouluun

Perheenyhdistämispäätöstä Etiopiassa odottavat somalialaiset ovat maassa Suomen viranomaisten kehotuksesta, mutta ilman virallista oleskelulupaa. Viranomaiset saattavat sakottaa päätöstä odottavia luvattomasta oleskelusta.

”Tilanteesta ei voi syyttää vain Etiopiaa, vaan Suomen viranomaisetkin ovat osallisina. Heidän kehotuksestaan menemme maahan, jossa lähetystö sijaitsee ja sitten käsittely venyy ja venyy”, Abdi toteaa.

Etiopiassa odottaessa asuminen, terveydenhoito ja lasten koulunkäyntimaksut on maksettava kokonaan itse. Abdi lähetti perheelle rahaa niin paljon kuin pystyi osa-aikaisesta siivoustyöstä tai toimeentulotuesta säästämään. Pelkästään parin huoneen vuokra Addis Abebassa oli 300 dollaria kuukaudessa. Lapsista vain kaksi pystyi satunnaisesti käymään koulua. Koulu keskeytyi aina kun rahat loppuivat. Jopa Afrikan pakolaisleireillä lapsilla on paremmat mahdollisuudet opiskeluun kuin kaupungeissa perheenyhdistämispäätöstä odottavilla.

Alkuvaiheessa perheen päiviä uudessa kotimaassa rytmittää virastoissa ja terveystarkastuksissa käyminen. Tiukat aikataulut ja lukuisat lomakkeet ovat jo tulleet tutuiksi. Lapset aloittavat syksyllä koulun valmistavilla luokilla.

Perhe haluaisi vielä joskus palata Somaliaan, jos olot rauhoittuisivat. Rauhan aikana Somalia oli paras paikka maailmassa, Abdi muistelee.

”Vaikka sukumme omaisuus ja elinkeinot on menetetty, sekään ei haittaa kunhan maahan vain saataisiin rauha. Bisneksen saa aina uudestaan käyntiin.”

Haastattelu Sanna Rummakko

Haastateltavat eivät esiinny omalla nimellään.