Etelä-Suomen Sanomat: Kerjäläinen kolkuttaa ovelle

Etelä-Suomen Sanomat: Kerjäläinen kolkuttaa ovelle 20.6.2010

Kyltti tuskin pysäyttää kerjäläisiä

Köyhyystutkija: kurjimpia on aina potkittu päähän.

Toimitukseen tuli nimetön yhteydenotto uudistuvasta kerjäläisongelmasta. Hollolalaisen soittajan kotiovelle oli ilmestynyt romanialaisen näköinen nuori mies lappu kaulassa.

Soittaja oli reagoinut paiskaamalla oven kiinni.

– Ei yksityisten ihmisten kotioville voi tulla kerjäämään. Se pitäisi ehdottomasti kieltää lailla, hän vaatii. Soittaja myös epäilee, että ovelta ovelle kiertämisen tarkoitus on kartoittaa ryöstettäviä koteja.

Soittajan asuinalueella harvalla on havaintoja ilmiöstä, mutta tiilikankaalaisen Raili Forsbackin ovella kävi kuukausi sitten parikymppinen romanityttö. Tällä oli kaulassaan lappu, jossa luki jotakin rahanpuutteesta englanniksi.

– Tyttö oli hyvin pukeutunut ja hänellä oli iso laukku olalla. Ajattelin, että onpa surkea tilanne, mutta onkohan hänellä oikeasti tarvetta. Forsback ei silti epäillyt, että käyntiin liittyisi rikollista toimintaa.


”Pysykööt poissa”

ESS.fi:n nettikommenttien perusteella ainakin joillakin ovilla on käyty käsi ojossa, mutta poliisi ei ole vielä havainnut ovelta ovelle kerjäämistä.

Komisario Jari Kiiskisen mukaan kerjääminen ei yleisestikään ole Lahden seudulla kasvussa.

Mielenkiintoisempaa kuin itse käynnit onkin se, kuinka vihaisesti kerjäläisiin suhtaudutaan.

Esimerkiksi nimimerkki PS kommentoi ESS:n verkkosivuilla näin: ”Kieroja, huijareita. Postimerkki persuksiin ja takaisin sinne mistä ovat tulleetkin!”

Ja Tuutti taas seuraavasti: ”Kaksi kertaa on ovella käynyt nuori ulkomaalainen kerjäämässä. Mitään ei ole tippunut. Pysykööt poissa.”

Maahanmuuttovastaisen Hommafoorumin Kerjäläisooppera-ketju kuuluu sivuston seuratuimpiin.

Kerjäläisiä on kommentoitu osuudessa puolentoista tuhannen viestin verran.

”Kolikko ei vissiin riitä, pitää antaa eläke”, kirjoittaa esimerkiksi nimimerkki Miniluv.

Nettikommenttien viesti on selvä: kerjäläisiä ei haluta maahan. He ovat huijareita, ja heidät pitäisi lähettää takaisin sinne mistä ovat tulleet.

Kerjäämistä kohtaan on kovin vähän myötätuntoa, jos ollenkaan.

EU:n otettava vastuu

Köyhyyttä tutkivan Jouko Karjalaisen mielestä romanikerjäläisiin kohdistuvassa primitiivisessä eli alkukantaisessa aggressiossa on tuskin kyse uudesta ilmiöstä.

– Aina on potkittu päähän kaikkein kurjimmassa asemassa olevia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija huokaa.

Karjalaisen mielestä vihan osoitukset ovat samanlaisia kuin primitiivireaktiot, joita 60-luvulla kohdistui Vietnamin venepakolaisiin tai 90-luvulla Somaliasta muuttaneisiin. Hän näkee kerjäläisten ainoaksi erityispiirteeksi toiminnan näkyvyyden.

Vaikka alussa mainitun Hollolan nimettömän soittajan ja Karjalaisen näkemykset eroavat rankasti, he ovat ainakin yhdestä asiasta samaa mieltä. Molempien mielestä EU:n pitäisi hoitaa ongelma. Jos unioni sallii vapaan liikkuvuuden, sen on myös kannettava vastuu lieveilmiöistä.

Yöputka huono ratkaisu

Karjalaisen mielestä on turha huudella poliisia ja sosiaaliviranomaista selvittämään kerjäläisongelmaa. Kerjäämisen kieltävä laki lähinnä turhauttaisi virkavaltaa.

– Pidättäminen ei johda mihinkään. Kerjäläisiä voi pidättää yhdeksi yöksi, mutta heidät joudutaan laskemaan seuraavana päivänä pois.

Karjalainen pitää kuluneena myös keskustelua elintasopakolaisuudesta.

– Jos Romaniassa tai Bulgariassa olisi elämisen edellytyksiä, niin harva tänne muuttaisi.

Tutkijan mielestä ongelma on, että vapaasti liikkuvalle työvoimalle ei ole työpaikkoja. Jos mahdollisuuksia olisi, valtaosa kerjäläisistä menisi töihin.

Huoli työelämästä

Kerjäläiskeskustelussa on tutkijan mukaan selviä merkkejä kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan. Karjalainen muistuttaa, että lähihistoriakin on täynnä karmeita esimerkkejä tällaisen vihanpidon tuloksista.

Tärkeämpää kuin puuttua satunnaisiin kerjäläisiin, olisi Karjalaisesta nähdä työmarkkinoiden pelisääntöjen mureneminen.

– En kannata vihanpitoa, mutta paljon enemmän pitäisi kantaa huolta työläisistä, jotka työskentelevät aivan mahdottomilla työehdoilla.


ESS–Tuomas Haakana


Etelä-Suomen Sanomat: Kyltti tuskin pysäyttää kerjäläisiä

Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Kiljunen neuvoo, että talonyhtiöt voivat halutessaan kieltää kerjäämisen kylteillä vanhaan tapaan. Lahden poliisin mukaan kerjäämisen kieltävät kyltit eivät ole lainvoimaisia. Poliisi voi kuitenkin poistaa kerjäläiset yksityisalueelta, jos käytös on häiritsevää.

Tiilikankaalaisen Raili Forsbackin mielestä kylteillä ei saavuteta paljoa.

– Jos ulkomailta tulleet kerjäläiset eivät osaa suomea, niin kyltti tuskin vaikuttaa, kerjäämiseen kielteisesti suhtautuva nainen arvelee. Forsbackin yhtiössä ongelmaa ei ole, vaan kulkijat ovat lähinnä satunnaisia.

Lahdessa Mariankatu 17:n kerrostalossa kerjäläisiä on nähty kerran tai pari, vaikka alaovi on jatkuvasti lukossa.

– Pari kertaa on soinut summeri ja puhuttu murtaen suomea. Kenties olen sitten päästänyt vahingossa kerjäläisiä sisään, talon hallituksen puheenjohtaja Riitta Rantanen pelästyy.

Kuvateksti:
Omakotiasukas Raili Forsbackin mielestä kerjäläisongelmaa ei ratkaista ainakaan kieltokyltein. Romanikerjäläisten siirtyminen kotioville ruokkii vihaa, jota puretaan yleensä kasvottomasti netissä.

ESS–Tuomas Haakana