Verkkouutiset: Ihmiskaupan uhri jää usein tunnistamatta 9.6.2010
Ihmiskaupan uhreja ei ihmiskaupparaportoijana toimivan vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n mukaan välttämättä tunnisteta lainkaan tai heitä ei tunnisteta ainakaan ihmiskaupan uhreiksi. Tällöin uhrit jäävät ilman niitä oikeuksia, jotka heille lain mukaan kuuluisi.
- Valitettavasti viranomaisetkaan eivät aina tunnista ihmiskauppaa, vaikka uhri itse siitä kertookin, Biaudet sanoi luovuttaessaan ensimmäisen raporttinsa ihmiskaupasta eduskunnalle keskiviikkona.
Toistaiseksi on onnistuttu tunnistamaan vain muutamia kymmeniä ihmiskaupan uhreja. Tämä on oletettavasti vain murto-osa uhrien todellisesta määrästä. Ihmiskaupassa tapahtuvan hyväksikäytön eri piirteitä ei Biaudet'n mukaan välttämättä osata yhdistää ja epäillä ihmiskauppaa
Suomi on lyhyessä ajassa hyväksynyt huomattavan määrän lakeja ja muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ihmiskauppaa, auttaa ja suojella ihmiskaupan uhreja sekä torjua ihmiskaupparikollisuutta. Tehdyt toimenpiteet ovat edistäneet Suomen ihmiskaupan vastaista toimintaa, mutta paljon on Biaudet'n mielestä vielä tehtävää.
- Toivon, että raportti lisää laajalti tietoisuutta ihmiskaupasta ja edistää ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumista, ylitarkastaja Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta sanoo.
Vähemmistövaltuutettu pyrkii ensimmäisessä raportissaan arvioimaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa, uhrien maassa oleskeluun ja maasta poistamiseen liittyviä menettelyjä sekä rikosprosessia ja rangaistussäännösten soveltamista ja tulkintaa siitä näkökulmasta, miten hyvin ihmiskaupassa uhriutuminen tunnistetaan viranomaistoiminnassa.
Raportti sisältää noin 30 toimenpidesuositusta, jotka koskettavat niin lainsäädäntöä kuin viranomaiskäytäntöjäkin.