Suomen Kuvalehti: Maahanmuuttajalle suomi ei riitä

Suomen Kuvalehti: Aziz Sheikhani: Maahanmuuttajalle suomi ei riitä 18.6.2010
Tori-lehti: Aziz Sheikhani:Asenteet ongelma työllistymisessä 9.6.2010

Kieltä tulisi voida käyttää tasa-arvoisesti muiden kanssa.

Monia suomalaisia ja maahanmuuttajia ihmetyttää se, miksi maahanmuuttajat eivät opi kunnolla suomea. Miksi pitkään Suomessa asunut maahanmuuttaja ei hallitse tätä kieltä? Onko kielikursseista höytyä? Kuinka vuorovaikutuksen puute maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä vaikuttaa kielen kehittymättömyyteen? Missä määrin työnteko nopeuttaa kielitaidon kehittymistä? Millaista kielikoulutusta maahanmuuttajille tarjotaan? Miten maahanmuuttajat arvioivat myös itse omaa kielitaitoaan? Miksi maahanmuuttajilla ei ole motivaatiota opiskella kieltä? Pitääkö paikkansa, että suomen kieli on vaikea?

Suomen maahanmuuttopolitiikan päätavoite on kotouttaa maahanmuuttajat Suomeen. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuisille maahanmuuttajille sellaiset kielelliset ja yhteiskunnalliset valmiudet, joiden avulla he pystyvät selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa ja suuntautua koulutukseen ja työelämään. Selvityksissä on nostettu esille kielitaidon merkitys. Koulutusorganisaatiot ovat vuosien varrella yrittäneet luoda kuvan, että ne pyrkivät tuottamaan laadukkaampaa ja tehokkaampaa opetusta. Tuntuu siltä, että maahanmuuttajat ovat eksyneet erilaisten organisaatioiden ja projektien suunnitelmiin, ja asiat ovat toistuneet vuodesta toiseen.
Ensi silmäyksellä jokainen meistä ehkä kyseenalaistaa koulutuksen laadun, tehokkuuden tai vaikuttavuuden, mutta koulutus on vain yksi tekijä monien muiden tekijöiden joukossa.

Maahanmuuttajien suomen kielen opetus sekä kouluissa että aikuiskoulutuskeskuksissa perustuu oletukseen, että maahanmuuttaja ei voi oppia eikä tarvitse opetellakaan kieltä perinpohjin. Ensinnäkin oppilaille, joiden äidin kieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä. Tämä opetus koskee niitäkin oppilaita, jotka ovat syntyneet Suomessa. Tällä tavalla maahanmuuttajalapsille opetetaan pienestä pitäen, että he ovat toisen luokan kansalaisia.

Aikuiskoulutuskeskukset ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen, ja niille pääasia on ollut koulutuksen ylläpito ja jatkuvuus. Koulutuksen arviointi ja sen laadun seuraaminen säännöllisesti on hyvä asia, mutta tätä ei ole harrastettu kovin paljon. Opettajien ja opetuksen menetelmätkin ovat puutteellisia, ja siksi monet suunnitelmat jäävät toteutumatta.

Yhteiskunnan ja ympäristön merkitystä kielen oppimiseen ja käyttöön ei voi aliarvioida. Kieli on yleisavain maahanmuuttajien kotoutumiseen, mutta se ei yksin tehoa. Maahanmuuttajien osallistuminen yhteiskuntaan on lähes olematon. Työ kotiuttaa tähän yhteiskuntaan, mutta maahanmuuttajat eivät ole osallisina erityisesti julkisella sektorilla. Vuorovaikutus - ja tässä tapauksessa sen puute - on yksi merkittävä tekijä kielen oppimisessa.

Suomalainen mediakin on tärkeä osatekijä, mutta maahanmuuttajille ei ole annettu mahdollisuutta toimia mediassa. Kun ei anneta riittävästi tilaa kielen käyttöön, maahanmuuttajalla ei enää ole kiinnostusta oppia kieltä ja alkaa välinpitämättömyyden vaihe. Maahanmuuttajien aliedustus poliittisessa päätöksenteossa ja kaikilla muilla yhteiskunnan sektoreilla estää kotoutumissuunnitelman toteutumisen.

Maahanmuuttaja kysyy itseltään, miksi minun pitää oppia suomea. Tähän voi vain yhteiskunta vastata - ja oppimisen mahdollisuuden antaminen maahanmuuttajille on ratkaisevaa. Maahanmuuttajien oleminen kurssilla vuodesta toiseen ei ole Suomen hyväksi eikä kotiuta ulkomaalaisiakaan. Kotoutuminen alkaa, kun tuntee itsensä yhteiskunnan jäseneksi. En tunne monia maahanmuuttajia, jotka katsovat itsensä yhteiskunnan tasa-arvoisiksi jäseniksi. Kielellä on tässä vain oma osuutensa.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja tohtorikandidaatti.

---


Tori-lehti: Asenteet ongelma työllistymisessä 9.6.2010

Suomi on maa, jossa maahanmuuttajat tarvitsevat sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Aika ajoin yleiseen keskusteluun nousee maahanmuuttajien työllistyminen ja olemassaolo Suomessa.

Se on selvää, että työllistyminen ylipäätään Suomessa on kovaa tehtävää vaikka suomalaisillekin. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa monta tekijää. Suomessa vallitsee suuri työttömyys, joka omalta osaltaan on tärkeä tekijä sekä suomalaisten, että maahanmuuttajien työllistymiseen.

Mitä eniten minua ja muitakin maahanmuuttajia ihmetyttää on se, että tieteentahtoisesti tuodaan julkisuuteen maahanmuuttajien kielen osaamattomuutta. Toisin sanoen, ulkomaalaisten työttömyyden pääsyitä katsotaan olevan nimenomaan suomenkielen taidottomuus.

Mediakin yrittää välittää sellaisen sanoman suomalaisille, että maahanmuuttajien kielen osaamattomuus on isoin ongelma tai jopa este työnsaannille.

Suomessa asuvien maahanmuuttajien keskuudessa työttömyys on selvästi yleisempää kuin kantaväestön. Täytyy myöntää, että maahanmuuttajien välilläkin on eroja, koska he tulevat erilaisista olosuhteista ja kulttuureista Suomeen.

Pohjoisamerikkalaiset, länsieurooppalaiset ja Suomen lähialueilta muuttaneet työllistyvät parhaiten verrattuna niihin maahanmuuttajiin, jotka tulevat kaukaa ja kulttuurieroja on enemmän.

Suomessa on suomea osaavia maahanmuuttajia ja osa heistä on suorittanut tutkintonsa Suomessa. Toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat käyneet koulunsa täällä ja puhuvat täydellistä suomen kieltä.

Kieli on yleisavain maahanmuuttajien kotoutumiseen, mutta ei yksinään tehoa. Maahanmuuttajien osallistuminen yhteiskuntaan on lähes olematon. Miksi maahanmuuttajat eivät ole osallisina erityisesti julkisella sektorilla?

Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavat suomalaisten asennekysymys ja maahanmuuttajan lähtömaa, etninen tausta, ikä ja monet muut asiat.

Kuulemme jatkuvasti erilaisilta tahoilta, että maahanmuuttaja ei pääse johtoasemiin, eduskuntaan, organisaatioiden johtoon ja nämä viestit kaikki kertovat suomalaisten asenteesta maahanmuuttajia kohtaan. Pelkään pahasti, että korkea-arvoiset päätöksentekijät eivät tiedä, että maahanmuuttajatkin osaavat suomea, koska Tarja Halonen on sanonut eräille suomalaisille, opettakaa kieltä, kieltä ja kieltä.

Kuitenkin suurin osa maahanmuuttajien mielestä työ avaa yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja ihmisiin. Tässä on tärkeä, että miten valmiita suomalaiset ovat antamaan maahanmuuttajalle mahdollisuuden?

Aziz Sheikhani

YTM, Tohtorikandidaattia