Aamulehti: Sisäministeriön työryhmä: Kerjääminen pitää kieltää lailla

Aamulehti: Sisäministeriön työryhmä: Kerjääminen pitää kieltää lailla 24.6.2010

Verkkouutiset: Kerjäläisraportti: Romania nousi Suomen rikostilastojen kärkimaihin

Sisäasiainministeriön tiedote: Kerjäämisen kieltämistä selvittävä työryhmä, alustava selvitys

Sisäasiainministeriön tiedote: Työryhmä esittää väliraportissaan: Kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää järjestyslailla

Työryhmän alustava selvitys (pdf, 40 sivua)

Sisäasiainministeriön kerjäämisen kieltämistä selvittänyt työryhmä esittää, että kerjääminen julkisella paikalla pitää kieltää järjestyslailla.

Työryhmän mukaan julkisella paikalla tapahtuvan kerjäämisen lisääntyminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan ja sen kehityksen kannalta suotuisa eikä myönteinen ilmiö.

Kerjääminen on lisääntynyt ja sen luonne on muuttunut Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla viime vuosina huomattavasti. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 220 kerjäläistä, kun vuoden 2008 selvityksessä määräksi arvioitiin 50-60. Kerjääminen on myös saanut aikaisempaa häiritsevämpiä ja aggressiivisempia muotoja.

Kerjääminen on kielletty kansallisilla tai alueellisilla säädöksillä myös monissa muissa EU-maissa, esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa.

Lisäksi työryhmän mielestä on syytä selvittää, pitäisikö rikoslaissa kieltää myös kerjäämisen organisointi. Luvattoman leiriytymisen kieltämistä järjestyslailla tulisi myös harkita.

Työryhmän selvitys on alustava, työn on määrä olla valmis 30. syyskuuta mennessä.

________________________________________________

Verkkouutiset: Kerjäläisraportti: Romania nousi Suomen rikostilastojen kärkimaihin

Romanian kansalaisia epäiltiin 2009 Suomessa 2634 rikoslakirikoksesta. Vielä 2006 heitä epäiltiin vain 160 rikoslakirikoksesta.


Romanian kansalaisten rikosepäilyt ovat viisitoistakertaistuneet muutamassa vuodessa.

Suomessa tehtävissä omaisuusrikoksissa Romanian kansalaiset ovat nyt Venäjän ja Viron kansalaisten tasolla. Näin on siitä huolimatta, että romanialaisia on täällä venäläisiin ja virolaisiin verrattuna murto-osa.

Tiedot ovat sisäministeriön asettaman kerjäämisen kieltämistä selvittävän työryhmän väliraportista. Se julkistettiin tänään.

Romanialaiset tekivät 2009 Suomessa 2 378 omaisuusrikosta.

Väliraportissa vertaillaan, että "vuonna 2009 Viron kansalaisten epäillään syyllistyneen 3 010 omaisuusrikokseen ja Venäjän kansalaisten syyllistyneen 2 225 omaisuusrikokseen. Romanian kansalaisten tekemisen rikoslakirikosten lisääntyminen on ollut siis merkittävää, vaikka maan kansalaisten osuus Suomen ulkomaalaisväestöstä on etenkin Venäjän ja Viron kansalaisten määrään verrattuna merkittävästi pienempi".

Työryhmän mukaan rikosilmoitusten perusteella voi todeta, että osa kerjäläisistä "syyllistyy myös omaisuusrikoksiin ja kerjääjien perheenjäsenet voivat syyllistyä rikoksiin tai muuhun vilpilliseen toimintaan. Omaisuusrikokset voivat olla kerjäämisen ja muun toiminnan lisäksi osa perheen tai suvun tulonhankkimistavoista".

"Poliisin havaintojen mukaan kerjäämisilmiön saapumiseen paikkakunnalle on usein liittynyt näpistyksien ja varkauksien määrän lisääntyminen", väliraportissa todetaan.

100 prosentin korko

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän väliraportissa kerrotaan
Helsingin Diakonissalaitoksen projektista. Siinä selvitettiin kerjäläisten tilannetta viimeksi tänä keväänä.

Selvityksen mukaan "erityisesti tietyltä alueelta lähtöisin olevat Romanian romanit ovat häiritseviä ja aggressiivisia. Heidän määränsä on lisääntynyt ja ne kerjäläiset, joista uutisoitiin 2007, ovat vähentyneet selvästi".

Projektin mukaan Romanian romanien osalla on vakiokerjäämispaikat. Niitä pidetään suvun voimin hallinnassa.

"Romanian romanit tulevat ainoastaan ansaitsemismahdollisuuden takia Suomeen. Matkarahat Suomeen lainataan etukäteen ja maksetaan takaisin jälkikäteen korkealla (100 %) korolla, jos maksu myöhästyy", selvityksessä todetaan.

"Moni romani on jatkuvassa velkakierteessä. On tavallista, että naiset kerjäävät ja miesten tehtävänä on huolehtia lapsista ja juoksevista asioista. Osa perheyhteisön jäsenistä voi tehdä omaisuusrikoksia tai erilaista keinottelua".

Diakonissalaitoksen projektissa kerrotaan, että Suomessa olevista romaneista "ainakin osa on välillisesti sellaisen organisoidun liiketoiminnan uhreja, jossa on ihmisarvoa polkevia ja laittomia
piirteitä. Osa naisista on pakotettu kerjäämään ja osa miehistä varastelee joidenkin tahojen houkuttelemana".

________________________________________________

Sisäasiainministeriön tiedote: Kerjäämisen kieltämistä selvittävä työryhmä, alustava selvitys

Sisäasiainministeriö asetti 21.5.2010 työryhmän selvittämään kerjäämisen kieltämistä. Työryhmän tehtävänä on selvittää mahdolliset järjestyslakia (612/2003) koskevat lainsäädännölliset muutostarpeet. Työryhmän toimikausi on 21.5.2010 - 30.9.2010. Työryhmän tuli jättää alustava selvitys 24.6.2010 mennessä sekä saattaa työnsä päätökseen 30.9.2010 mennessä.

Työryhmän alustavat esitykset:
- Kerjääminen julkisella paikalla itseään elättääkseen olisi perusteltua kieltää järjestyslailla osana toimenpidekokonaisuutta, jonka päätavoite on organisoidun kerjäämisen ja siihen liittyvän kerjäläisten hyväksikäytön torjunta.
- Rikoslain 17 lukuun tulisi harkita lisättäväksi erityinen sääntely, jolla kiellettäisiin kerjäämisen organisointi.
- Luvattoman leiriytymisen kieltämistä järjestyslailla tulisi harkita.
- Ihmiskauppaa koskevat säännökset tulee huomioida laajemmin viranomaistoiminnassa, jotta mahdolliset ihmiskaupan uhrit pääsevät auttamisjärjestelmien piiriin.

Työryhmän jatkotyössä ja tämän alustavan selvityksen perusteella laadittavassa loppuraportissa selvitetään tarkemmin mahdollisen sääntelyn yksityiskohtia ja perusteita, ottaen huomioon myös sääntelylle esimerkiksi perustuslaissa asetut rajoitukset sekä sääntelyn vaikutukset.

Työryhmän alustavasta selvityksestä on jätetty eriävä mielipide.

---

Sisäasiainministeriön tiedote: Työryhmä esittää väliraportissaan: Kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää järjestyslailla

Sisäasiainministeriön kerjäämisen kieltämistä selvittänyt työryhmä esittää väliraportissaan, että kerjääminen julkisella paikalla itseään elättääkseen kiellettäisiin järjestyslailla osana toimenpidekokonaisuutta, jonka päätavoite on organisoidun kerjäämisen ja siihen liittyvän kerjäläisten hyväksikäytön torjunta.

Työryhmä esittää selvitettäväksi, tulisiko rikoslain 17 lukuun lisätä erityinen sääntely, jolla kiellettäisiin kerjäämisen organisointi. Luvattoman leiriytymisen kieltämistä järjestyslailla tulisi myös harkita.

Työryhmän mukaan ihmiskauppaa koskevat säännökset tulee huomioida laajemmin viranomaistoiminnassa, jotta mahdolliset ihmiskaupan uhrit pääsevät auttamisjärjestelmien piiriin.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund asetti 21.5.2010 työryhmän selvittämään kerjäämisen kieltämistä. Työryhmän tehtävänä on selvittää mahdolliset järjestyslakia (612/2003) koskevat lainsäädännölliset muutostarpeet. Työryhmä jätti tänään torstaina 24.6. alustavan selvityksensä. Lopulliset esitykset valmistuvat 30.9.2010 mennessä.

Suomi voi harkita kerjäämisen kieltämistä kansallisista lähtökohdista

Työryhmän työn lähtökohta on ollut, että julkisella paikalla tapahtuvan kerjäämisen lisääntyminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan ja sen kehityksen kannalta suotuisa eikä myönteinen ilmiö.

Työryhmän alustavat havainnot ja rajaukset ovat seuraavat:

Suomi voi yleiset ihmisoikeusperiaatteet huomioiden harkita kerjäämisen kieltämistä kansallisista lähtökohdista. EU-maista kerjäämistä koskevia kieltoja sisältyy joko kansallisen tai alueelliseen lainsäädäntöön esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Irlannissa kerjäämisen kieltämistä koskeva lakiehdotus on parlamentin käsittelyssä. Norjassa kerjäämisen kieltämisestä lailla käydään Suomen lailla julkista keskustelua.

Kerjäämisellä on laajempia eurooppalaisia näkökulmia, jotka liittyvät erityisesti romanien syrjintään ja köyhyyteen. Työryhmä on rajannut näitä näkökulmia koskevat ehdotukset oman työnsä ulkopuolelle ja viittaa niiden laajemman käsittelyn osalta sisäasiainministeriön kattavaan Kerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta -raporttiin vuodelta 2008.

Mahdollisen järjestyslain muutoksen yhteydessä tulee ottaa huomioon perustuslain säännökset, jotta mahdollinen kriminalisointi täyttää perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön asettamat edellytykset. Kerjäämisen kieltämistä koskeva laintasoinen sääntely ei ole perustuslain 18 §:n sisältämän työ- ja elinkeinovapauden vastaista.

Järjestyslain säätämisen yhteydessä vuonna 2003 ei selvitetty kerjäämiseen liittyviä kysymyksiä. Nykyinen perustuslaki ei mahdollista kerjäämisen kieltämistä kunnallisilla järjestyssäännöillä, vaan mahdollisen sääntelyn on oltava lain tasolla ja katettava koko Suomi.

Kerjääminen on muuttunut aiempaa häiritsevämmäksi ja aggressiivisemmaksi

Kerjääminen on lisääntynyt edellisen vuonna 2008 tehdyn selvityksen jälkeen etenkin pääkaupunkiseudulla merkittävästi ja sen luonne on muuttunut. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 220 kerjäläistä, kun vuoden 2008 selvityksessä määräksi arvioitiin 50 - 60.

Kerjääminen on myös saanut aikaisempaa häiritsevämpiä ja aggressiivisempia muotoja. Työryhmän arvion mukaan järjestyslain nykyinen sääntely ei anna poliisille tarvittavia keinoja puuttua ennakolta kerjäämisen aiheuttamiin yleisen järjestyksen häiriöihin.

Kerjäämistä harjoittavat henkilöt ja heidän perheensä ovat perustaneet useita laittomia majoitusleirejä Helsingin alueelle. Majoitusleirien turvallisuudessa on merkittäviä puutteita ja majoitusleirien voidaan arvioida vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta niiden lähialueilla.

Työryhmä arvion mukaan on viitteitä, että erityisesti pääkaupunkiseudun osalta kerjäämisen lisääntymisellä ja yksittäisten kansalaisuusryhmien tekemien omaisuusrikosten määrän voimakkaalla kasvulla on yhteys.

Erilaisiin häiriöihin ja rikollisuuteen puuttumattomuus voi työryhmän mielestä luoda pohjaa rikollisen toiminnan laajentumiselle ja vakavoitumiselle. Jos Suomen katsotaan olevan otollinen maa kerjäämisen harjoittamiseen, niin samalla voidaan luoda edellytyksiä myös kerjäämiseen tai kerjäläisten lähtömaista Suomeen tulevan rikollisuuden lisääntymiselle.

Lisäksi puuttumattomuudella annetaan mahdollisuus ihmiskaupan tai sen kaltaiseen toimintaan, kun uhreja erehdytetään esimerkiksi lupaamalla hyviä ansioita, heidän riippuvaista asemaansa käytetään hyväksi tai he ovat pakotettuja lähtemään kerjäämään.

Työryhmä arvioi, että kerjäämisen mahdollisesta kieltäminen voisi lisätä nykyiseen verrattuna muuta toimintaa, kuten esimerkiksi rihkaman tai kukkien myynnillä yleisellä paikalla. Myös ovelta ovelle kerjäämisen tai kaupustelun lisääntyminen nykyiseen verrattuna voi olla mahdollista.

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Antti Pelttari. Työryhmässä ovat olleet edustettuna oikeusministeriö, sisäasiainministeriön poliisiosasto ja maahanmuutto-osasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin kaupunki sekä Helsingin poliisilaitos.

Työryhmän väliraporttiin sisältyy oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajien eriävä mielipide.

Syyskuun 30. päivään mennessä laadittavassa loppuraportissa täsmennetään ehdotettavaa sääntelyä.

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän väliraportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/262010

Vuonna 2008 valmistunut Kerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta -raportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/212008

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari, 050357 7194, poliisijohtaja Pentti Saira, 071878 8571