YLE: Kidutettu pakolaislapsi ei saa tarvitsemaansa hoitoa

YLE: Kidutettu pakolaislapsi ei saa tarvitsemaansa hoitoa 23.6.2010

Kidutettuja ja vaikeasti traumatisoituneita turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei osata Suomessa hoitaa oikein. Helsingin Diakonissalaitoksen hankkeessa traumatisoituneet lapset ja nuoret turvapaikanhakijat pyritään saamaan asiaankuuluvien psykiatristen palveluiden äärelle.

Traumatisoitunut turvapaikanhakija on voinut kokea sellaista mitä Suomessa on vaikea käsittää.

- Poliisi sanoi minulle, että sinä olet koira, koska olet kurdi. Hän hakkasi minua ja sanoi, että et voi olla Turkissa. Sitten jouduin vankilaan, jossa olin 43 päivää. Vankila oli pimeä ja käteni ja jalkani laitetiin rautoihin. Se oli erittäin vaikeaa, iranilainen Dana Bekas muistelee yli 10 vuoden takaisia tapahtumia.

Poliittisesti kantaaottavia tauluja maalannut Bekas joutui vankilaan ja kidutetuksi kotimaassaan Iranissa vuonna 1997 ollessaan vain 15-vuotias. Samoin kävi Turkissa, johon hän pakeni. Vuosituhannen vaihteesta lähtien Bekas on asunut Suomessa, josta hän sai lopulta turvapaikan.

Lapsisotilas tarvitsee psykiatrista apua

Helsingin Diakonissalaitoksella on käynnistetty selvitystyö, jonka perusteella kehitetään erikoistuneita lasten ja nuorisopsykiatrisia palveluja juuri Bekasin kaltaisille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille osana Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toimintaa.

Suurella osalla alaikäisistä ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on järkyttäviä kokemuksia, mutta näiden ryhmien mielenterveyspalveluissa on edelleen puutteita.

- Tarve on nyt erittäin suuri. Varsinkin viime vuonna Suomeen tuli ennätysmäärä pakolaisia, joista suuri osa on eri tavoin traumatisoituneita. Tyypillisin tapaus ovat kaikenlaiset sotatraumat, esimerkiksi lapsisotilaat, mutta kaikenlainen sotaan liittyvä pelko ja jopa tappaminen, sanoo Helsingin Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja Pekka Tuomola.

Neljäsosa turvapaikanhakijoista oireilee

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä nousi vuodesta 2008 vuoteen 2009 lähes 620 prosenttia. Diakonissalaitoksen tutkimuksen alustavien tulosten mukaan yksi neljäsosa turvapaikanhakijalapsista ja -nuorista oireilee huolestuttavasti, mutta henkilökunnan tiedossa oleva kidutustrauma on vain seitsemällä prosentilla.

- Seitsemän prosenttia täytyy olla alakanttiin. Näistä asioista on vaikea puhua ja niitä on vaikea tunnistaa, eikä niitä aina osata kyselläkään, sanoo Kidutettujen kuntoutuskeskuksen selvityksen tehnyt psykologi Sirkku Suikkanen.

Hoito lankeaa kuntien vastuulle

Tarkoitus on, että jatkossa Kidutettujen kuntoutuskeskus konsultoisi kidutettujen hoitoa ympäri maata. Varsinainen hoito tapahtuisi kuitenkin turvapaikanhakijan tai pakolaisen kotipaikkakunnalla.

- Se tarkoittaa sitä, että Suomen valtion pitäisi reagoida. Onhan se häpeä, jos Suomi, joka sivistysvaltioksi itseään kutsuu, ei pysty auttamaan näitä lapsia, Pekka Tuomola sanoo.

Euroopan pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen, mutta Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mukaan toiminnan pitäisi olla pitkäjänteisempää, niin että rahoitusta tällaisiin hankkeisiin ei tarvitsisi hakea vuosi vuodelta uudelleen.

Valheellinen tarina voi johtua kidutuksesta

Johansson muistuttaa, että kidutustrauma pitäisi ottaa huomioon jo turvapaikanhakijan haastattelussa. Käännytyspäätöksiä on tehty viime vuosina muun muassa turvapaikanhakijan kertoman ristiriitaisen tai valheellisen identiteetin takia.

- Tyypillinen oire kidutetulle ja traumatisoituneelle ihmiselle on, että on muistikatkoksia, eikä ihan tarkkaan tiedä. Ja myös se, että lapsi on voinut joutua käyttämään väärää identiteettiä tullessaan maahan, Johansson sanoo.


---


Kidutus voi olla fyysistä tai psyykkistä

- Kidutus on tahallisen fyysisen tai henkisen kivun ja tuskan aiheuttamista, tarkoituksena uhrin rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustusten kiristäminen

- Tavallisimmat turvapaikanhakijoiden traumat ovat sotatilanteisiin liittyviä, sukulaisen tai vanhemman surma, pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen, seksuaalisen hyväksikäytön tai raiskauksen uhrit, pakomatkalla koetut tilanteet (mm. pidätykset tai vankeus)

- Suomen tekemät kansainväliset sopimukset kidutuksen uhrien hoidosta ja lasten oikeuksista velvoittavat järjestämään kuntoutusta kidutuksen uhreille