Kodin Kuvalehti: Uusia suomalaisia - Husein Muhammed

Kodin Kuvalehti: Uusia suomalaisia - Husein Muhammed 8.10.2010

Kurdi vai suomalainen? Äh, miksi pitää valita kun saa olla kaikkea!

Uutisten välittämä kuva maailmasta on yksinkertaistava ja pessimistinen. Se on sitä täällä ja muualla.

Kun Euroopan tiedotusvälineet kertovat muslimimaista, katse kohdistuu terrorismiin, demokratian puutteeseen ja naisten sortamiseen. Jos taas uskoo Lähi-idän uutislähetyksiä, Yhdysvallat ja Eurooppa lähinnä tukevat diktaattoreita, riistävät luonnonvaroja ja ylläpitävät Guantanamon tapaisia vankiloita.

– Siksi monissa muslimimaissa vihataan länsimaalaisuutta. Ei televisio siellä kerro pohjoismaisista hyvinvointivaltioista, sanoo Husein Muhammed.

Hän on 29-vuotias lakimies ja ihmisoikeusaktivisti, joka työskentelee Pakolaisneuvonnassa. Husein Muhammed osallistuu aktiivisesti keskusteluun maahanmuutosta sekä kulttuureiden ja uskontojen kohtaamisesta. Ensi keväänä häneltä ilmestyy kirja Suomen muslimeista.

Lue Husein Muhammedin, "hyvin suomettuneen kurdin", laaja henkilöhaastattelu uudesta Kodin Kuvalehdestä 20/2010.


______________________________________________________

Julkisuudessa lakimies Husein Muhammed tunnetaan ihmisoikeusaktivistina ja maahanmuuttokeskustelun maltillisena äänenä. Hän esittelee näkemyksiään niin tiedotusvälineissä kuin omassa blogissaan, jonka kirjoituksia lukijat - myös itseään maahanmuuttokriittisiksi kutsuvat - kommentoivat ahkerasti. Se sopii Huseinille, vaikka kriittisten kommentit rajoittuvat usein tasolle "mene takaisin Irakiin, siellä niitä ihmisoikeusongelmia on".

[...]

Ensi keväänä Husein Muhammedilta ilmestyy kirja Suomen muslimeista. Aihe osuu maahanmuuttokeskustelun ytimeen, ainakin jos uskoo kaikkein vihaisimpia nettikeskustelijoita. Näiden mielestä muslimien virta on tukittava tai Suomesta tulee islamilainen valtio.

[...]

Puhuen parempi

Maahanmuutosta on tulossa tärkeä teema eduskuntavaaleissa. Husein Muhammed tietää maahanmuuttovastaisten ehdokkaiden keräävän ääniä, mutta itse asiaan eli muuttajien määrään se ei vaikuta. Tulijat eivät ole vähentyneet Tanskassa, Ranskassa ja Itävallassa, joissa maahanmuuttoa vastustavat puolueet ovat olleet nousussa kauan.

- Menetämme aikaa, kun puhumme vain siitä, miten estämme ihmisiä tulemasta tänne. Sen sijaan pitäisi pohtia, miten oppisimme elämään yhdessä. Siihen voi jopa vaikuttaa, Husein toteaa.

Harva on edes ajatellut loppuun asti vaatimusta, ettei tänne enää saisi ottaa ulkomaalaisia. Pitääkö Suomen siis irtisanoutua kansainvälisistä sopimuksista ja sulkea rajat? Emmekö enää auta hädässä olevia? Eikö tänne päästetä työntekijöitä ja yrittäjiä, ja kielletäänkö avioliitot ulkomaalaisten kanssa?

- On keskustelussa hyvääkin. Kun tulin Suomeen 1990-luvun puolivälissä, täällä liikehtivät uusnatsit. Nykyisin ei enää lyödä vaan puhutaan. Se on huomattavasti myönteisempää.

[...]

Lähteminen ei edes onnistu kaikkein köyhimmiltä, sillä salakuljettajat vaativat matkasta tuhansia euroja. Usein matkarahojen keräämiseen tarvitaan koko suku.

- Siitä seuraa vähintään harras toive, että rahansa saisi joskus takaisin. Täällä puhutaan elintasopakolaisista, mutta ei niitä velkoja pysty toimeentulotuella maksamaan.

Hetkinen! Jos tulijat siis ovat ihan vauraita ihmisiä, miksi meidän heitä pitäisi auttaa?

- Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivisimmat eivät yleensä ole niitä köyhimpiä. He ovat kuitenkin niitä, joita vainotaan, Husein kuittaa.

[...]

Valhe ei kannata

Pakolaisneuvonta ry:n juristina Husein Muhammed auttaa ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Hän kertoo Suomen turvapaikanhakuprosessista ja tulee tarvittaessa mukaan maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluun.

Husein neuvoo jokaista asiakastaan kertomaan tarkasti ja liioittelematta, mitä hänelle on tapahtunut, mitä hän pelkää ja mitä odottaa tapahtuvan, jos joutuu palaamaan. Sepitetyt tarinat paljastuvat käytännössä aina.

- Viranomaisten tarkentavat kysymykset pitävät siitä huolen. Hakijan kertomusta verrataan hänen kotiseudustaan saatuihin tietoihin ja esimerkiksi hänen puolueensa muiden jäsenten kertomuksiin.

_________________________________________________

Kodin Kuvalehti: Hyvin suomettunut kurdi

Julkaisemme lukijoiden toiveesta uudelleen jutun Husein Muhammedista, miehestä, joka pari vuotta sitten kuvaili itseään ”hyvin suomettuneeksi kurdiksi”.

Juttu lakimies-ihmisoikeusaktivistista julkaistiin Kodin Kuvalehdessä lokakuussa 2010. Sen jälkeen hänestä on muun muassa tullut toistamiseen isä.

Huseinin tuoreimmat kuulumiset löydät Kodin Kuvalehdestä 3/13. Siellä on kirje, jonka Husein lähetti häntä haastatelleelle toimittaja Tarja Hirvasnorolle.

Hyvin suomettunut kurdi

Lakimies ja ihmisoikeusaktivisti Husein Muhammed uskoo, että tulevaisuuden suomalaiset voivat olla kuin hänen poikansa. Juuriltaan monenlaisia, mutta suomalaisia.

Kurdi vai suomalainen? Ääh! Husein Muhammed on kuullut kysymyksen monesti, mutta ei hänellä ole vastausta.
– Miksi pitää valita, kun saa olla kaikkea? On julmaa, jos pitää kieltää jokin puoli itsestään, ennen kuin voi olla jotain muuta, Husein sanoo suomen kielellä, josta korva ei erota korostusta.

Kyllä, Husein on erittäin suomalainen, tai omien sanojensa mukaan hyvin suomettunut. Kun hän ylistää Arto Paasilinnan Jäniksen vuotta, hän puhuu meidän kirjallisuudestamme. Hän rakastaa veden kimallusta Töölönlahdella ja ymmärtää tv-ohjelmaa, jossa vain kätellään tuntikausia.

Kurdi hän on myös, ehdottomasti. Husein syntyi Irakin Kurdistanissa, oppi puhumaan kurdin kielellä ja joutui pikkupoikana pakenemaan kurdeihin kohdistettua kansanmurhaa.

Julkisuudessa lakimies Husein Muhammed tunnetaan ihmisoikeusaktivistina ja maahanmuuttokeskustelun maltillisena äänenä. Hän esittelee näkemyksiään niin tiedotusvälineissä kuin omassa blogissaan, jonka kirjoituksia lukijat – myös itseään maahanmuuttokriittisiksi kutsuvat – kommentoivat ahkerasti. Se sopii Huseinille, sananvapauden­ ystävälle, vaikka kriittisten kommentit rajoittuvat usein tasolle ”mene takaisin Irakiin, siellä niitä ihmisoikeusongelmia on”.

– Mitä siihenkin vastaisi. Minä nyt olen ensisijaisesti kiinnostunut Suomen asioista ja pyrin vaikuttamaan niihin. Minä asun täällä.

Pelottavat muslimit

Ensi keväänä Husein Muhammedilta ilmestyy kirja Suomen muslimeista. Aihe osuu maahanmuuttokeskustelun ytimeen, ainakin jos uskoo kaikkein vihaisimpia nettikeskustelijoita. Näiden mielestä muslimien virta on tukittava, tai Suomesta tulee islamilainen valtio.

Husein Muhammedista ajatus kuulostaa vähintään erikoiselta. Kurdi­alueilta, Soma­liasta ja Tšetšeniasta tulevilla muslimeilla kun on yhtä paljon yhteistä kuin suomalaisilla, nigerialaisilla ja eteläamerikkalaisilla kristityillä: ei juuri mitään.

– Muslimeja ei tule tänne edes yhteensä yhtä paljon kuin vaikka venäläisiä, eikä suurin osa harjoita uskontoaan aktiivisesti.

Moni on nimenomaan paen­nut tiukkaa islamia. Etenkin Iranista tulee ihmisiä, jotka ovat hengenvaarassa käännyttyään kristinuskoon, Husein luettelee.

Husein itse on tavallisesta uskonnollisesta muslimiperheestä, jossa on rukoiltu, paastottu ja maksettu almuveroa köyhille. Jo Irakissa perhe kyläili kristittyjen naapureiden luona jouluna ja pääsiäisenä, ja nämä osallistuivat islamilaisiin juhliin yhdessä muiden kanssa. Sama jatkuu Suomessa.

– Minusta parasta monikulttuurisuutta on, kun kaikkia perinteitä juhlitaan rinta rinnan. Juhlat ovat mukavia!

Pakoon vuorille

Zakho, Pohjois-Irak. Joulukuussa Zakhon seutu on koleimmillaan. Lämpömittarin pylväs pysyttelee alle kymmenessä asteessa, ja sadetta tulee melkein yhtä paljon kuin Helsingissä.

Paljon muuta yhteistä Irakin Kurdistaniin kuuluvalla Zakholla ja 5 000­ kilometrin päässä sijaitsevalla Helsingillä ei ole, paitsi tämä: joulukuun ensimmäisenä päivänä 1980 siellä syntyy tuleva helsinkiläinen. Hän on perheensä neljäs poika ja saa nimen Husein.

Pojan kasvuympäristö ei voisi olla idyllisempi. Kotikylään kuuluu 50 taloa, joista jokaisessa asuu sukulaisia. Ruoka tulee omilta pelloilta ja kasvimailta. Onnelliset kanat kylpevät hiekassa. Lehmät, vuohet ja lampaat laiduntavat. Kun laaksoon laskeutuu kesä yli 40 asteen helteineen, perheet kokoavat karjansa ja muuttavat vuorille suuriin telttoihin.

Mutta todellisuudella on toinenkin puoli. Kurdien ja Irakin keskushallinnon välillä on ollut selkkauksia vuosikymmenien ajan. Kurdit vaativat autonomiaa, hallituksen joukot vastaavat pommittamalla kurdeja tukevaa maaseutua. Kun Husein on 6-vuotias, hänen vaarinsa saa surmansa pommituksessa.

Samana vuonna perhe saa valmiiksi uuden kivitalon, joka on Huseinin mielestä tosi hieno. Pommitukset kuitenkin tihentyvät, ja aikuiset kuiskivat lähestyvästä suuroperaatiosta. Heimo päättää jättää kotinsa ja paeta vuoristoon.

Kohti Finlandiaa

Diyarbakir, Turkki. Huseinin perhe on asunut vuoristokylään nopeasti kyhätyssä talossa reilun vuoden. Iloa tuo pieni sisko, joka on syntynyt prinsessaksi viidelle veljelleen, mutta iloon sekoittuu suuri suru. Isä on kuollut.

Kurdialueilla on käynnissä kansanmurha. Vuorille kiirii huhuja kemiallisista aseista, joilla Irakin joukot ovat tappaneet kokonaisia kurdikyliä. Kymmenettuhannet kurdit pakenevat kodeistaan. Myös Huseinin perhe lähtee muun heimon mukana kapeille vuoripoluille kohti Turkin rajaa. Mukaan saadaan hevonen, muutama peitto sekä hiukan leipää ja juustoa.
Turkin puolella heidät sijoitetaan ensin Punaisen Puolikuun pakolaisleiriin, sitten piikkilangoin eristetylle kerrostaloalueelle Diyarbakirin kaupunkiin. Äiti ja isoveljet pitävät perheen leivässä kauppaamalla torikojusta kasetteja, vaatteita ja pieniä elintarvikkeita. He haaveilevat paluusta kotiin, vaikka kylä siellä on jyrätty maan tasalle.

Persianlahden sodan jälkeen Turkki ilmoittaa, että Irakin kurdien on aika lähteä joko YK:n avulla pakolaisiksi muualle tai takaisin Irakiin. Koska Kurdistanissa on syttynyt sisällissota, Huseinin perhe valitsee pakolaisuuden. He pyytävät päästä jonnekin Lähi-itään, mutta heille sanotaan, etteivät he sitä päätä. Määränpääksi ilmoitetaan Finlandia, maa Ruotsin vieressä.

Kukaan ei kerro, missä se Ruotsi on.

Maaliskuussa 1994 perhe laskeutuu t-paitasillaan koneesta Kemin lentokentälle.

Puhuen parempi

Maahanmuutosta on tulossa tärkeä teema eduskuntavaaleissa. Husein Muhammed tietää maahanmuuttovastaisten ehdokkaiden keräävän ääniä, mutta itse asiaan eli muuttajien määrään se ei vaikuta. Tulijat eivät ole vähentyneet Tanskassa, Ranskassa ja Itävallassa, joissa maahanmuuttoa vastustavat puolueet ovat olleet nousussa kauan.

– Menetämme aikaa, kun puhumme vain siitä, miten estämme ihmisiä tulemasta tänne. Sen sijaan pitäisi pohtia, miten oppisimme elämään yhdessä. Siihen voi jopa vaikuttaa, Husein toteaa.

Harva on edes ajatellut loppuun asti vaatimusta, ettei tänne saisi enää ottaa ulkomaalaisia. Pitääkö Suomen siis irtisanoutua kansainvälisistä sopimuksista ja sulkea rajat? Emmekö enää auta hädässä olevia? Eikö tänne päästetä työntekijöitä ja yrittäjiä, ja kielletäänkö avioliitot ulkomaalaisten kanssa?

– On keskustelussa hyvääkin. Kun tulin Suomeen 1990-luvun puolivälissä, täällä liikehtivät uusnatsit. Nykyisin ei enää lyödä vaan puhutaan. Se on huomattavasti myönteisempää.

Vääriä käsityksiä

Maahanmuuttokeskustelu elää luuloista, sellaisista kuin ”jokainen turvapaikanhakija saa jäädä maahan”. Ei saa, Husein Muhammed sanoo. Kolmasosa palautetaan Dublinin sopimuksen perusteella siihen Euroopan maahan, jonka kautta he ovat alueelle tulleet. Kolmasosa käännytetään takaisin kotiin. Vain noin kolmannes saa oleskeluluvan.

– Valitettavasti viranomaiset eivät aktiivisesti tiedota siitä, millä perusteella ihmiselle annetaan Suomesta turvapaikka ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia hän sen mukana saa.

Myös turvapaikanhakijoilla on luuloja. Ihmissalakuljettajat syöttävät heille ruusuisia tarinoita Euroopasta, vaikka lähtijöillä ei olisi toivoakaan saada oleskelulupaa. Pelkkä köyhyys, sairaus tai syrjintä ei riitä. Turvapaikan edellytyksenä on aina hengenvaara tai vakava uhka terveydelle.

Lähteminen ei edes onnistu kaikkein köyhimmiltä, sillä salakuljettajat vaativat matkasta tuhansia euroja. Usein matkarahojen keräämiseen tarvitaan koko suku.

– Siitä seuraa vähintään harras toive, että rahansa saisi joskus takaisin. Täällä puhutaan elintasopakolaisista, mutta ei niitä velkoja pysty toimeentulotuella maksamaan.

Hetkinen! Jos tulijat siis ovat ihan vauraita ihmisiä, miksi meidän heitä pitäisi auttaa?

– Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiiviset eivät yleensä ole kaikkein köyhimpiä. He kuitenkin ovat niitä, joita vainotaan, Husein kuittaa.

Kielestä kiinni

Kemi, Suomi. 13-vuotias Husein Muhammed istuu television ääressä ja ihmettelee peliä, jota ei ole ennen nähnyt. Seuraavana vuonna, keväällä 1995, hän ymmärtää jo paremmin, miksi suomalaiset hullaantuvat jääkiekosta.

Irakissa Husein kävi koraanikoulua ja luki viisivuotiaana suht sujuvasti arabiaa. Turkissa hän opiskeli turkiksi. Nyt on vuorossa suomalainen peruskoulu. Husein huomaa, että suomen sanojen merkityksen pystyy päättelemään asiayhteydestä. Suomi myös muistuttaa taivutuksiltaan turkkia, päätteitä päätteiden perään. Vuosia myöhemmin Husein kehittelee ystäviensä kanssa suomenkielisen megasanan ”käsipyyherullajärjestelmätuotekehitysyksikkö­yhteistyökumppanillammekaan”.

Kielitaito kohenee väkisin, kun kurdikavereita ei ole. Kemiläisten poikien kanssa pelataan jalkapalloa, pyöräillään Takajärvelle uimaan ja lyödään nuorisotalossa pingispalloa. Paras kaveri Kimmo ei piittaa, vaikka häntä joskus haukutaan Huseinin takia.

Valhe ei kannata

Pakolaisneuvonta ry:n juristina Husein Muhammed auttaa ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Hän kertoo Suomen turvapaikanhakuprosessista ja tulee tarvittaessa mukaan maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluun.

Husein neuvoo jokaista asiakastaan kertomaan tarkasti ja liioittelematta, mitä hänelle on tapahtunut, mitä hän pelkää ja mitä odottaa tapahtuvan, jos joutuu palaamaan. Sepitetyt tarinat paljastuvat käytännössä aina.

– Viranomaisten tarkentavat kysymykset pitävät siitä huolen. Hakijan kertomusta verrataan hänen kotiseudustaan saatuihin tietoihin ja esimerkiksi hänen puolueensa muiden jäsenten kokemuksiin.

Kun päätös turvapaikasta on tullut, Husein käy sen läpi asiakkaan kanssa. Jos päätös on kielteinen mutta perusteita turvapaikkaan näyttää silti olevan, hän auttaa valitusten tekemisessä.

– Dublin-tapauksista valitamme joskus ihmisoikeustuomioistuimeen, jotta yksinäisiä lapsia tai vaikeasti sairaita ei käännytettäisi. Suurin osa turvapaikanhakijoista tulee EU:n alueelle Välimeren maiden kautta, joten Dublin-sopimuksen mukaan heidät voi palauttaa sinne. Siellä tulijoita on niin paljon, että palautetut jäävät heitteille.

Kiantoa ja lakitekstejä

Kemi–Turku–Helsinki. Opiskelu on Huseinin juttu. Aluksi hänet sijoitetaan huonon kielitaidon takia nuorempien luokalle, mutta toisella kesälomallaan hän tenttii kahdeksannen luokan ja siirtyy ikäistensä joukkoon. Poika suoriutuu jopa saksan tentistä, vaikkei ole lukenut kieltä aiemmin. Hän innostuu myös kaunokirjallisuudesta, Ilmari Kiannosta, Veikko Huovisesta.
Kun isoveli lähtee Turkuun vetämään maahanmuuttajille suunnattua kieliprojektia, muu perhe muuttaa mukana. Suuressa kaupungissa on erilaista. Kukaan ei tuijota kadulla.

Lukion jälkeen Husein pääsee oi­keustieteelliseen. Hän hankkii opiskelurahoja tulkkaamalla muun muassa poliisille. Siviilipalvelusmiehenä hän kääntää englanniksi Suomen työlainsäädäntöä ja puutuu valtion virka- ja työehtosopimusta tavatessaan. Sivarin jälkeen alkavat työt lakimiehenä Pakolaisneuvonta ry:ssä Helsingissä.

Husein tapaa tulevan vaimonsa Amnesty Internationalin toimistolla. Vaimon nimi on Hanna, hän on juristi ja syntyperäinen suomalainen, mutta enempää Husein ei hänestä julkisuudessa kerro. Husein on alkanut osallistua kuumana vellovaan maahanmuuttokeskusteluun eikä halua, että läheiset joutuvat tahtomattaan siihen mukaan.

Uudenlaisia suomalaisia

Uutisten välittämä kuva maailmasta on yksinkertaistava ja pessimistinen. Se on sitä täällä ja muualla.

Kun Euroopan tiedotusvälineet kertovat muslimimaista, katse kohdistuu terrorismiin, demokratian puutteeseen ja naisten sortamiseen.

Jos taas uskoo Lähi-idän uutislähetyksiä, Yhdysvallat ja Eurooppa lähinnä tukevat diktaattoreita, riistävät luonnonvaroja ja ylläpitävät Guantanamon tapaisia vankiloita.

– Siksi monissa muslimimaissa vihataan länsimaalaisuutta. Ei televisio siellä kerro pohjoismaisista hyvinvointivaltioista, Husein sanoo.

Kulttuurien välistä ymmärrystä etsittäessä Husein luottaisikin enemmän taiteeseen. Olisi komeaa, jos vaikka kurdien kansalliseepos Mem û Zîn suomennettaisiin ja Kalevala käännettäisiin kurdiksi. Molemmat perustuvat kansan kertomuksiin ja sisältävät samoja yleisinhimillisiä teemoja: kauneutta ja kateutta, sankaruutta, valtaa ja turmiota.

– Kurdiksi on kirjoitettu paljon myös pakolaisuudesta. Kertomusten kääntäminen auttaisi suomalaisia näkemään, mitä on maanpaossa elävän arki, Husein mainitsee ja alkaa tehdä lähtöä kotiin.

Siellä odottaa kestovaippapyykki ja vauvan kylvetys, sillä heinäkuun puolivälissä Huseinista tuli isä. Pieni poika sai äidiltään suomalaisen sukunimen, ja etunimeksi tuli kansainvälinen Robin. Se on myös kurdin kieltä ja tarkoittaa valonnäkijää.

Robin saa lapsuuskodin lahjana kaksi kieltä ja kulttuuria. Hän saa tutustua niin islamilaisiin kuin kristillisiinkin perinteisiin ja omaksua niistä mitä haluaa – tai vaikka hylätä kaiken. Kenties poika lukee joskus alkukielellä niin Mem û Zînin kuin Kalevalankin.

– Mistäpä tietää, ehkä sadan vuoden kuluttua suurin suomalainen ”rotu” on kuin Robin. Monenlainen jo vaikka miten monennessa sukupolvessa.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 20/10 vuonna 2010.