maanantai 4. lokakuuta 2010

Talouselämä: Ota osaava maahan­muuttaja töihin

Talouselämä: Ota osaava maahan­muuttaja töihin 4.10.2010


Muutama viikko sitten Suomi sai uuden, korkeasti koulutetun maahanmuuttajan. Hänen nimensä on Stephen Elop (kuvassa) ja hän johtaa Nokia-nimistä suomalaista teknologiayhtiötä.

Stephenin tarina on kuitenkin poikkeus.

Yleensä maahanmuuttajille käy Suomessa kuten moldovalaiselle Victorialle.

Victoria on juuri saanut valmiiksi kauppatieteiden opintonsa Lappeenrannan teknillisesä yliopistossa. Hän puhuu täydellistä venäjää ja englantia, osaa hyvin suomea ja tuntee suomalaisen kulttuurin. Hän haluaisi jäädä töihin Suomeen.

Puolen vuoden kuluttua Victoria luovuttaa. Yksikään työnantaja ei ole kiinnostunut hänen osaamisestaan. Victorian on pakko palata takaisin Moldovaan.

Victorian tarina aloittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Talent available -raportin.

Victorian nimi voisi yhtä hyvin olla Sabina, Sergei, Mohammed tai Tam. Tarinan perusjuoni olisi silti sama: Koulutettu, osaava maahanmuuttaja etsii Suomesta töitä. Ketään ei kiinnosta. Kukaan ei kutsu edes työpaikkahaastatteluun.

Syitä riittää. Vaikka hakijoiden suomen kieli on hyvää, se ei ole täydellistä. Paikkoja hakee niin moni suomalainenkin, ettei kaikkia voi kutsua haastatteluun. Vastaavatko ne ulkomaalaiset tutkinnotkaan suomalaisia? Ja pärjäisikö maahanmuuttaja suomalaisessa työyhteisössä?

Miksi osaaminen ei kelpaa?

Moni näkee maahanmuuttajat yhtenä, yhtenäisenä joukkona. Keskustelupalstojen irvikuva maahanmuuttajasta on kielitaidoton, huonosti koulutettu vetelehtijä, joka tulee Suomeen vain väärinkäyttämään sosiaaliturvaa.

Kuva ei tee oikeutta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suurelle enemmistölle. Vielä pahemmin se leimaa ja runtelee muita Suomeen saapuvia maahanmuuttajia.

Näitä asenteita EVA yrittää nyt tökkiä. Suomessa asui viime vuonna jo 155 705 maahanmuuttajaa, jolla ei ole pakolaistaustaa, kertoo maanantaina julkaistu Talent available -raportti.

Victorian tarina ei aloita raporttia sattumalta. Maahanmuuttajien marginalisointi käy Suomelle kalliiksi. Valtava määrä tietoja ja taitoja jää kokonaan hyödyntämättä.

Hyvä esimerkki on Venäjän-osaaminen.

Monet yritykset tuskailevat, mistä löytäisivät lisää venäjän kielen ja kulttuurin taitajia. Samaan aikaan Suomessa asuu jo liki 52 000 ihmistä, jotka ilmoittivat äidinkielekseen Venäjän.

Heistä aivan liian monelle käy silti kuten Victorialle - osaamista on, mutta se ei kelpaa suomalaisille työnantajille.

Mitä voisi tehdä toisin?

Menestyneimmissä yrityksissä erilaisen osaamisen arvo on huomattu vuosia sitten.

Hissiyhtiö Koneella on jo pitkään ollut erityinen diversiteettiohjelma, jonka pyrkimyksenä on varmistaa, että talon johtajien ja asiantuntijoiden paikat ovat kaikille avoimia.

Koneen asenne kelpaisi esimerkiksi muillekin suomalaisyrityksille. Iso osa yrityksistä suhtauu maahanmuuttajiin edelleen nihkeästi.

Joitakin asioita voisi silti muuttaa nopeasti:

* Kielitaitovaatimuksiin voisi suhtautua vähän rennommin. Pienet kielioppivirheet ja väärä intonaatio haittaavat harvoin ymmärtämistä, jos ympäristöllä riittää hyvää tahtoa.
* Kaikki maahanmuuttoon ja oleskelu- ja työlupiin liittyvät lomakkeet pitäisi olla automaattisesti tarjolla myös englanniksi.
* Työlupiin liittyvä byrokratia pitäisi saada nykyistä liukkaammaksi, jos hakijaa odottaa varma työpaikka.

Tärkeintä on silti asenteiden muuttuminen.

Maahanmuuttajien tiedot ja taidot saadaan Suomen käyttöön vain avaamalla ovet myös työpaikoille. Fiksu yritys ei enää raakkaa yhtään hakijaa pois hakemuspinosta pelkän nimen perustella.

____________________________________________________

Uusi Suomi: ”Suomen yritysten iso virhe: Heidät unohdetaan”

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n raportissa ihmetellään, miksi työurat eivät urkene kansainvälisille osaajille Suomessa.

EVA:n mukaan käynnissä olevassa maahanmuuttokeskustelussa on kokonaan unohdettu Suomessa jo olevat, koulutetut, kansainväliset osaajat. Se, että heitä hyljeksitään työmarkkinoilla, "on tappiollista elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle", EVA katsoo.

Harva työnantaja on valmis palkkaamaan ulkomaalaisia osaajia, vaikka heidän houkuttelemisestaan Suomeen puhutaankin paljon. Raportin mukaan suurimpana ongelmana on kieli. Suomalaisfirmat odottavat palkollisiltaan erittäin hyvää suomen kielen osaamista, vaikka suomen kieltä ei itse työtehtävissä tarvittaisikaan.

Yksi ongelma on myös Suomen byrokratia, jonka ulkomaalainen joutuu käymään läpi. Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen sekä suomalaisten taipumus ryhmittäytyä keskenään omiksi piireikseen mainitaan raportissa haasteina.

Raportti kiinnittää huomiota myös ulkomaalaisiin opiskelijoihin, joiden kouluttamiseen käytetty raha valuu hukkaan, koska heidän opintojensa jälkeistä työllistymistä Suomessa ei mahdollisteta.

Koko raportin voit lukea tästä.

____________________________________________________

Verkkouutiset: Uusi maahanmuuttovisio Thorsilta - Ruotsissa saatu työlupa kelpaa Suomeen

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors visioi työvoiman vapaan liikkuvuuden kokeilua Pohjoismaihin.

Thors nosti esille tarpeen uudelleen arvioida asumiseen perustuvaa sosiaaliturvajärjestelmää EVA:n tilaisuudessa maanantaina.

Hän visioi myös työvoiman vapaanliikkuvuuden kokeilua, jossa Pohjoismaat tunnistaisivat toisessa Pohjoismaassa myönnetyn työluvan.

Thors sanoi eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen tuovan helpotusta ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmiin.

EVA:n raportissa "Talent available - Tapping the Expat Talent Pool" puolestaan kritisoidaan suomalaisten yritysten asennetta ulkomaiseen työvoimaan.

- Meneillään olevassa maahanmuuttokeskustelussa ovat jääneet täysin huomiotta Suomessa jo olevat, koulutetut, kansainväliset osaajat, joiden hyljeksintä työmarkkinoilla on tappiollista elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle", sanoo raportin kirjoittanut toimittaja Aira Vehaskari

Vehaskarin kirjoittama raportti kysyy, miksi työurat eivät urkene kansainvälisille osaajille Suomessa.

Kansainvälisten osaajien houkuttelemisen tarpeesta puhutaan paljon, mutta harva työnantaja on heitä valmis palkkaamaan.

Raportin mukaan monien, varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten, olisi syytä tarkistaa asennettaan.
_____________________________________________________

Helsingin Sanomat: Suomi ei osaa hyödyntää ulkomaalaistensa osaamista

Suomen elinkeinoelämä ei osaa hyödyntää Suomessa asuvia ulkomaisia työntekijöitä, sanoo toimittaja Aira Hirvaskari. Hän on tehnyt Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Evalle aiheesta raportin Talent Available (Talenttia tarjolla), joka julkistettiin maanantaina.

Raportin mukaan on menetys Suomelle, että ulkomailta muuttaneiden henkilöiden on vaikea löytää Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä.

Suomessa oli viime vuonna 156 000 täällä vakituisesti asuvaa ulkomaalaista, jotka eivät olleet turvapaikan hakijoita.

Hän listaa raportissaan syitä siihen, miksi Suomen työnantajien kannattaisi etsiä asiantuntijoita Suomesta.

Ensinnäkään suomalaisen työnantajan ei tarvitse lähteä etsimään kykyjä Suomen rajojen ulkopuolelta, koska kyvyt ovat jo täällä. Heillä on koulutusta ja kielitaitoa, jota Suomessa ei saa ja joka tuo työpaikalle uudenlaista ajattelua.

Toiseksi Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on kontakteja ja kielitaitoa, jotka voivat auttaa esimerkiksi kasvuyritystä laajentumaan ulkomaille. Kolmanneksi heillä on jo kokemusta suomen kielestä ja kulttuurista sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisesta..

Brasilialaistaustainen Suomessa asuva Portugalin kansalainen Eduardo Domingues De Jesus totesi julkistamistilaisuudessa, että it-alalla suomen kielen taito ei ole niin ratkaiseva kuin joillakin muilla aloilla.

"It-alalla suomalaisilla on aivan samat ongelmat kuin Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla", hän totesi.

Eduardo Domingues De Jesus toimii tuotekehityspäällikkönä it-alalla. Lisäksi hän on vienyt ruotsalaisyhtye Bo Kaspers Orkesterin sekä J. Karjalaisen musiikkia Brasiliaan.

Hänen mukaansa sekä it:n että kulttuurin aloilla tarvittaisiin uudenlaista ajattelua ja ideoita. Näin voitaisin kehittää aivan uusia vientituotteita, jotka toisivat Suomeen työtä ja kassavirtaa.

__________________________________________________

MTV3: Yritykset ylenkatsovat koulutettuja maahanmuuttajia

Suomalaiset yritykset eivät osaa hyödyntää Suomessa olevaa koulutettua maahanmuuttajatyövoimaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore raportti osoittaa, että erityisesti pk-yritykset ylenkatsovat maahanmuuttajatyövoimaa tavoitellessaan osaajia ulkomailta.

Suomi ajaa myös täällä koulutettuja ulkomaalaisia pois, koska työllistymiseen ei anneta riittävästi aikaa.

Mahdollisuuksien hukkaamista kuvaa hyvin se, että Suomi käytti viime vuonna valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen yli 57 miljoonaa euroa. Valmistumisen jälkeen opiskelijoilla on kuitenkin vain puoli vuotta aikaa löytää töitä Suomesta.

- Suomi maksaa heidän opiskelunsa ja sitten häätää heidät pois liian nopeasti, sanoo raportin tekijä, toimittaja Aira Vehaskari.

Tähän puuttuva laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Vehaskari kuitenkin pelkää, että viimeaikainen maahanmuuttokeskustelu sokaisee työnantajia entisestään. Samaa pelkää maahanmuuttoministeri Astrid Thors.

- Viime aikoina käyty keskustelu on ollut hyvin mustavalkoista ja haitallista, ja lisännyt ennakkoluuloja entisestään, pahoittelee Thors.
klo 13.19
Avainsanat: , , , , ,