Ilkka: Pakolaisten vastaanottaminen on kunnille mahdollisuus eikä uhka

Ilkka: Pakolaisten vastaanottaminen on kunnille mahdollisuus eikä uhka 16.10.2011

Ulkomaalainen ja toisen kulttuurin edustaja on Etelä-Pohjanmaalla edelleen harvinaisuus. Maakunnan väestöstä ulkomaalaisia on noin prosentti ja maakuntavaltuusto onkin linjannut, että ulkomaalaisten osuuden tulisi kasvaa täällä muuta maata nopeammin.

Suomeen muuttajat niputetaan herkästi samaan kastiin. Valitettavan monelle työperäiset maahanmuuttajat, kiintiöpakolaiset ja turvapaikkaa hakevat ovat yhtä kaikki epäilyttäviä muukalaisia. Oven avaamisen yhdelle erilaisen kulttuurin tai ihonvärin ihmiselle pelätään olevan kaaoksen alku.

Valtioneuvoston päätöksellä Suomi on sitoutunut ottamaan vuosittain vastaan 750 kiintiöpakolaista. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen tavoitteena on saada maakuntaan vuosittain nelisenkymmentä pakolaista. Määrä vaikuttaa verrattain pieneltä. Sen verran vastaanottokykyä pitäisi olla lähes joka kunnalla.

Eteläpohjalaisista kunnista on Elyn tämänkertaiseen kyselykierrokseen reagoinut tähän mennessä myönteisesti vain Lappajärvi. Lappajärvi on aikeissa ottaa pakolaisia. Perustelut ovat kiistattomat: Lappajärvi tarvitsee uutta väkeä. Muuttotappion pysäyttäminen on eräs kunnan kriittisistä menestystekijöistä.

Lappajärvi ei ole maakuntamme ainoa muuttotappiokunta. Muillekin on tarjolla sama mahdollisuus väkiluvun hienoiseen nostoon. Päättäjien käsissä on poikkeuksellisen nopeasti tehoava keino väkiluvun kasvattamiseen.

Pakolaisten vastaanottamisesta on eniten kokemusta Seinäjoella. Valtio korvaa pakolaisten kotouttamisesta aiheutuvia kuluja neljältä ensimmäiseltä muuttoa seuranneelta vuodelta. Oletus on, että sen jälkeen pakolaiset ovat löytäneet paikkansa uudessa kotimaassaan ja -kunnassaan.

On selvää, että kunnat eivät pääse pakolaisilla rahallista tulosta tekemään. Toisaalta pakolaiset eivät myöskään vie yhdenkään kunnan taloutta kuralle.

Kotoutumisen onnistuminen on tarkkaan suunnitelluista koulutusohjelmista huolimatta viime kädessä kiinni ympäristötekijöistä eli kuntalaisista ja heidän suhtautumisestaan.

Kuntien päättäjien toivoisi tarkastelevan pakolaisten vastaanottoa ennen muuta satsauksena tulevaisuuteen. Kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen tulee vastaanoton oheistuotteena.

Kun ulkomaalaisia on omassa naapurissa, he eivät ole enää uhkia. Kanssakäyminen vieraan kanssa rikastuttaa molempia osapuolia. Parasta rasismintorjuntaa voi olla vieraaseen tutustuminen.

Kunnilla on aikaa marraskuun loppuun miettiä pakolaiskantaansa. Toivottavasti ainakaan luottamushenkilöillä eivät päätöstä punnittaessa mene puurot ja vellit sekaisin. Kokemukset kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ovat olleet Suomessa vuosikymmeniä hyvät.