HS: EU harkitsee sisärajatarkastusten jatkoa kahdella vuodella – Kreikka taipui avunpyyntöön

HS: EU harkitsee sisärajatarkastusten jatkoa kahdella vuodella – Kreikka taipui avunpyyntöön 10.12.2015

EU-maat harkitsevat rajatarkastusten jatkamista Schegen-alueen sisärajoilla jopa kahdella vuodella.

EU-maiden sisäministerit keskustelevat tänään Brysselissä, pitäisikö niiden pyytää komissiolta esitystä, joka antaisi Saksalle ja Itävallalle mahdollisuuden jatkaa poikkeuksellisia rajatarkastuksia.

Saksa, Itävalta ja muutamat muut maat aloittivat syyskuussa rajatarkastukset, koska Kreikan kautta Eurooppaan matkaavien turvapaikanhakijoiden virta kävi hallitsemattomaksi. Schengen-sääntöjen mukaan tarkastuksia voi jatkaa korkeintaan puoli vuotta, eli niiden pitäisi päättyä ensi vuoden maaliskuussa.

Sisäministerit pohtivat tänään perjantaina sitä, pitäisikö EU:n aktivoida niin kutsuttu artikla 26, joka sallii sisärajatarkastusten pitämisen yllä jopa kaksi vuotta.

Kokouksessa on odotettavissa erityisen kovaa myllytystä Kreikalle, jonka saamattomuuteen muut jänsemaat ovat turhautuneet. EU-maat ovat uhkailleet Kreikkaa jopa Schengenistä sulkemisella, jos maa ei pistä rajavalvontaansa ja turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä kuntoon.

”Kyllä se paine Kreikkaa kohtaan on tosi kova”, sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Brysselissä.

Hän odotti vaikeaa kokousta.

”Tunteet on aika kuumana, tilanne on vaikea.”

Kreikka taipui viimein torstai-iltana muiden jäsenmaiden ja EU-komission painostuksen edessä ja suostui pyytämään apua rajojensa valvontaan.

Kreikka pyysi Frontexilta henkilöstöä turvapaikanhakijoiden rekisteröintiin Makedonian vastaiselle rajalle. Lisäksi se pyysi Frontexilta niin kutsutun nopean rajainterventioryhmän eli rajavalvojia valvomaan saariaan etelärajalla.

Kreikka myös viimeinkin pyysi apua EU:n kriisinhallintamekanismilta, minkä ansiosta muut jäsenmaat voivat nyt lähettää maahan koordinoidusti ja tehokkaammin esimerkiksi telttoja, makuupusseja ja hygieniatarvikkeita turvapaikanhakijoiden tarpeisiin.

”Ongelma on ollut koko ajan se, että jos jäsenmaa ei pyydä apua, niin sitä ei EU:n sääntöjen mukaisesti voi sinne väkisin viedä. Nyt se kova paine, jota Kreikkaan on kohdistettu viimeisten kuukausien aikana, niin se on tuottanut nyt sen tuloksen, että Kreikka taipui pyytämään apua”, Orpo sanoi.

”Nyt ovi Kreikkaan on auki muille jäsenmaille ja Frontexille mennä tekemään niitä toimia.”

Kreikkaan on saapunut tämän vuoden aikana arviolta 750 000 turvapaikanhakijaa, joista moni on jatkanut matkaansa rekisteröimättä suoraan muualle Eurooppaan.

Kreikan piti perustaa marraskuun loppuun mennessä viisi järjestelykeskusta turvapaikanhakijoiden käsittelyä varten, mutta keskuksia on pystyssä vasta yksi. Myöskään turvapaikanhakijoiden siirtoja muihin EU-maihin ei ole saatu pyörimään sovitusti.

EU sopi aiemmin tänä vuonna, että Kreikasta ja Italiasta siirrettäisiin 160 000 turvapaikahakijaa muihin Euroopan maihin. Tähän mennessä ihmisiä on siirretty vasta 159. Heistä 30 siirrettiin Kreikasta Luxemburgiin ja 129 Italiasta Suomeen, Ruotsiin, Saksaan, Ranskaan ja Espanjaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkel yrittää puskea eteenpäin ajatusta, että halukkaat maat ryhtyisivät ottamaan kiintiöpakolaisia suoraan Turkin leireiltä. Myös Suomi on ollut mukana suunnitelman valmisteluissa.

EU-maat kuitenkin odottavat, että Turkki ensin kiristää rajavalvontaansa ja alkaa estää turvapaikanhakijoiden matkoja Eurooppaan.

”Jos Turkki pitää oman osansa, niin silloin meidän mielestäni pitää ottaa nimenomaan kiintiöpakolaisia pakolaisleireiltä, suurimmassa hädässä olevia”, Orpo sanoi.

Ministeri ei osannut vielä arvioiva, minkä verran ihmisiä Suomi voisi mahdollisesti ottaa suoraan Turkista.

”Me ei tiedetä vielä, kuinka suurista määristä on kysymys. Me ollaan käyty hallituksen piirissä alustavaa keskustelua, ja katsotaan sitten.”