HS: Maahanmuuttovirastossa ihmetellään, missä viipyvät syyrialaiset turvapaikanhakijat

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirastossa ihmetellään, missä viipyvät syyrialaiset turvapaikanhakijat 9.9.2105

Maahanmuuttovirastossa on pohdittu, miksei Suomeen ole saapunut nykyistä enempää syyrialaisia turvapaikanhakijoita, sanoi maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä HSTV:n keskustelussa keskiviikkona.

"Se on ollut suuri ihmetyksen aihe."

Elokuun loppuun mennessä syyrialaisia turvapaikanhakijoita oli rekisteröity 192, mikä tarkoittaa noin kolmea prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista.

Similä, maahanmuuton tutkija Outi Lepola ja Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Andreas Weissenberg pohtivat toimittaja Petja Pellin johdolla HSTV:ssä lukijoita askarruttaneita pakolaiskysymyksiä.

Syitä syyrialaisten vähäiseen määrään Suomessa ei voida varmaksi sanoa, mutta Similä nosti esiin muun muassa sen, että toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa ei ole vakiintuneita syyrialaisyhteisöjä.

Toisin on esimerkiksi irakilaisten laita, joita on saapunut ja saapuu Suomeen huomattavasti enemmän, elokuun loppuun mennessä 3 228 ihmistä. Similän mukaan myös valtioiden erot vaikuttavat: mikäli jossain maassa tehdään paljon myönteisiä tai kielteisiä päätöksiä tietyltä alueelta saapuville, se vaikuttaa myös tulijoiden määrään.

Lepola kertoi, että sotaakäyvistä maista pakenevien ihmisten saapumisreitit ovat monimutkaisia ja hankalia.

"He eivät aina päädy sinne, minne suunnittelivat, eikä mitään suunnitelmaa välttämättä edes ollut."

Lepola muistutti myös, että Syyria oli ennen sotaa vastaanottanut eniten pakolaisia Lähi-idän maista. Sodan puhjettua nuo pakolaiset ovat luultavasti paenneet uudelleen.

Asiantuntijoilta kysyttiin, mikseivät turvapaikanhakijat saavu maahan laillisia reittejä vaan esimerkiksi ihmissalakuljettajien mukana.

Syy on yksinkertainen: heille ei myönnetä EU:hun viisumia.

"He eivät pysty matkustamaan tänne laillisesti, sillä turvapaikanhaku ei ole viisuminmyöntöperuste. Viisumisäännöstö ei tunne sellaista perustetta, että ihminen haluaa matkustaa johonkin maahan hakeakseen sieltä turvapaikkaa", Similä selitti.

Lepola huomautti, että EU:n viisumisäännöstössä olisi kaksi artiklaa, jotka mahdollistaisivat ihmisen päästämisen maahan humanitaarisesta syystä. Niitä ei tällä hetkellä juurikaan sovelleta huolimatta siitä, että EU-komissio on kannustanut siihen 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Suomessa on pohdittu, voisiko ihmisiä auttaa jo pakolaisleireillä. Leireillä vieraillut ja niiden parissa työskennellyt Weissenberg oli epäileväinen.

"Kymmenientuhansien ihmisten leireillä ei voi viettää vuosia. Jo kuukausien asuminen sellaisella leirillä on psykologisesti hyvin vaikeaa."

Similä kertoi kuluista, joita Suomelle koituu uusista turvapaikanhakijoista. Hänen mukaansa yhden ihmisen kustannus yhtä majoitusvuorokautta kohden on noin 40 euroa. Jos esimerkiksi 15 000 ihmistä asuu vastaanottokeskuksissa vuoden, kustannus on noin 220 miljoonaa euroa. Mitä lyhyempi on turvapaikkahakemuksen käsittelyaika, sitä pienemmät ovat kustannukset.

Tällä hetkellä päätös tehdään parhaimmillaan jo samana päivänä, jona henkilö käy turvapaikkapuhuttelussa. Puhutteluun pääseminen saattaa tosin kestää kauan.

"Päätöksentekohenkilöstön palkkaamiseen sijoitettu euro säästää noin seitsemän euroa vastanottokuluissa", Similä sanoi.

Weissenberg muistutti, että maailmanlaajuinen humanitaarinen työ on kriisissä ja siitä puuttuu YK:n mukaan miljardeja. Jos asioita ei saada Syyriassa ja muilla sota-alueilla kuntoon, tilanne ei parane eivätkä turvapaikanhakijat vähene. "Kriisi ei ole Euroopassa tai Suomessa vaan Lähi-idässä."

Asiantuntijoilta kysyttiin myös, miten tulijat saataisiin kotoutettua Suomeen mahdollisimman nopeasti ja hyvin. Lepola nosti esiin kielenopetuksen ongelmat: sitä on liian vähän ja se ei huomioi riittävästi turvapaikanhakijoiden erilaista lähtötasoa. Osa ei välttämättä osaa lukea, toiset ovat korkeasti koulutettuja.

"Jos tulija on esimerkiksi ammatiltaan lääkäri, hän tarvitsisi räätälöityä intensiiviopetusta, jotta voisi mahdollisimman nopeasti ryhtyä harjoittamaan lääkärin ammattia."

Kaikki kiittelivät suomalaisten auttamishalua. Sitä tarvitaan myös tulevina kuukausina ja vuosina.