MTV: Ministeri Mäntylä: Talous ei kestä turvapaikanhakijamäärien kasvua

MTV: Ministeri Mäntylä: Talous ei kestä turvapaikanhakijamäärien kasvua 11.9.2015
Helsingin Sanomat: Ministeri Mäntylä: Turvapaikanhakija maksaa 13 200 euroa vuodessa – OECD:n laskelmien kuva täysin toinen

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) mukaan turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksien heikentämistä selvitetään, koska Suomen talous ei kestä hakijamäärien pitkäaikaista kasvua nykyisellä tahdilla.

– Meidän järjestelmämme ei kestä tätä kuormitusta, tämä on fakta. Se ei kestä sitä taloudellisesti eikä myöskään palveluiden osalta.

Ministeri toi tänään julki perussuomalaisten laatiman arvion siitä, kuinka paljon maahanmuutto maksaa Suomelle.

Puolueen arvion mukaan yksi turvapaikanhakija maksaa Suomelle vuodessa 13 200 euroa, 30 000 turvapaikanhakijaa vajaat 400 miljoonaa ja 50 000 hakijaa 660 miljoonaa euroa vuodessa.

Jos turvapaikanhakijoita tulisi 100 000, maksaisi se perussuomalaisten laskelman mukaan peräri 1,3 miljardia euroa.

– Tämä voi kuulostaa epäinhimilliseltä ja kylmältä, mutta teemme päätöksiä, jotka koskevat monia ihmisryhmiä Suomessa ja laitamme heillekin hintalapun. Tämä ei voi olla ulkopuollella siitä.

Mäntylä kommentoi Iltalehdelle, että arviot ovat suuntaa antavia.

– Ne ovat äärettömän karkeita, virkamiesten tekemiä arvioita. Lähtökohtana on käytetty sitä, että olisi 8 000 aikuista ja 2 000 lasta eli noin kymmenen tuhannen populaatio. Varmasti teemme viralliset arviot, mutta näiden takana minä uskallan seistä, Mäntylä sanoi.

Puolueen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa tulee lisääntymään rajusti jo perheenyhdistämisen kautta.

Tanskassa kiristyksiä

Mäntylän mukaan etuuksien oikeaa tasoa on haettava vertaamalla Suomen tilannetta naapurimaihin. Esimerkiksi Tanska on tehnyt omaan järjestelmäänsä voimakkaita kiristyksiä.

Hallitus kaavailee sosiaaliturvajärjestelmien erottamista niin, että oleskeluluvan saaneet henkilöt kuuluisivat kotouttamisjärjestelmään, joka aktivoisi ja kannustaisi tulijoita integroitumiseen.

Mäntylä ei tässä vaiheessa pysty sanomaan, miten merkittäviä heikennyksiä sosiaaliturvaan mahdollisesti tulisi. Hänen mukaansa on tärkeää pystyä lähettämään viesti siitä, ettei Suomeen kannata tulla avokätisen sosiaaliturvan vuoksi.

– Jos joku minulle sanoo, että meillä ei ole Suomessa vetovoimatekijöitä jotka houkuttelevat tänne, niin minä en usko sitä.

___________________________________

Helsingin Sanomat: Ministeri Mäntylä: Turvapaikanhakija maksaa 13 200 euroa vuodessa – OECD:n laskelmien kuva täysin toinen

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) suomi kovin sanoin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

"Meidän on laitettava maahanmuutolle hintalappu, koska järjestelmämme ei kestä tätä kuormitusta. Tämä on fakta."

Hän puhui perussuomalaisten "työmiehen" Matti Putkosen järjestämällä tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistolla perjantaina. Mäntylä kertoo, että turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen jo 8 400.

"Yksin elokuussa turvapaikanhakijoita tuli 2 894, mikä oli 715 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nyt puhutaan jo sadoista vuorokausitasolla. Tälle vuodelle odotetaan kymmeniätuhansia hakemuksia."

Hän pelkää, että ilman lainsäädännöllisiä muutoksia sosiaaliturva horjuu.

"Jos tulee lisää painetta, emmekä ota lisää velkaa, koko sosiaaliturvaa pitää tasaisesti leikata alaspäin. Sosiaaliturvajärjestelmämme on jo nyt äärettömän suuressa kriisissä."

Ministeri esitteli arvioita oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista, joiden mukaan yhden hengen kustannukset ovat 13 200 euroa vuodessa. Luvut ovat sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten laatimia, Mäntylä sanoo.

"Jos sosiaaliturvajärjestelmän piiriin tulee esimerkiksi 30 000 maahanmuuttajaa, kustannukset ovat lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Jos heistä vajaa puolet haluaa ja saa perheenyhdistämisen, sosiaaliturvaa tarvitsevien määrä moninkertaistuu. Satatuhatta oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa tarkoittaisi 1,3 miljardin euron kustannuksia joka ikinen vuosi", Mäntylä väittää.

Hän myöntää, että laskelma on lavea. Se perustuu 8 000 aikuisen ja 2 000 lapsen aiheuttamiin oletettuihin kuluihin.

"Luvut ovat karkeita ja todennäköisesti alaspäin. Meidän pitää uskaltaa nostaa keskusteluun, mitkä ovat maahanmuuton oikeat kustannukset."

Laskelman suurin ongelma on se, että siinä oletetaan, että oleskeluluvan saanut ihminen on pelkkä toimeentulotuesta, asumistuesta ja perhe-etuuksista koostuva kuluerä. Samanaikaisesti maahanmuuttajat osallistuvat Suomen talouden pyörittämiseen veroja maksamalla, kuluttamalla ja moni myös työpanoksellaan.

OECD laski viime vuonna, että viimeisen 50 vuoden aikana maahanmuutto on kasvattanut järjestön jäsenmaiden bruttokansantuotetta keskimäärin 0–0,5 prosenttiyksikköä. Sveitsissä positiivinen nettovaikutus on kaksi prosenttiyksikköä. Laskelmassa on tosin mukana myös työperäinen maahanmuutto.

Maa voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon se hyötyy maahanmuutosta.

Maahanmuutosta ei ole OECD:n mukaan valtavaa rahallista hyötyä, mutta maahanmuuttajat eivät myöskään kuormita kansantaloutta. Keskimäärin maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja ja tuovat yhteiskunnallista hyötyä kuin nostavat tukia.

OECD on lähinnä vauraista maista koostuva talousjärjestö, johon myös Suomi kuuluu.

Kun Mäntylältä kysyttiin tilaisuudessa maahanmuuttajien tuomista hyödyistä, hän johdatti keskustelun Suomen työttömyyteen.

"Meillä on ennennäkemättömän vaikea työllisyystilanne. Onko oikeudenmukaista, että meiltä leikataan työllisyysmäärärahoja, mutta autamme jotain erityisryhmää? Tuen pitäisi olla tasapuolista."

Mäntylän mielestä tärkeintä olisi erotella turvapaikanhakijoista kaikkein hädänalaisimmat.

"Meidän pitää erotella kansainvälistä suojelua tarvitsevat, ja muut on palautettava mahdollisimman nopeasti lähtö- tai kauttakulkumaihin. Tätä varten tarvitsemme turvallisten maiden listan."

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kertoi perjantaina, että hallitus selvittää, voidaanko turvapaikanhakijoiden kotouttamisraha eriyttää asumisperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä.

Käytännössä eriyttäminen tarkoittaisi, että maahanmuuttajien sosiaaliturvan lähtötaso olisi muuta väestöä pienempi. Mäntylä kannattaa erillistä kotouttamisjärjestelmää.

"Tukijärjestelmän pitää olla aktivoiva. Esimerkiksi kielenopetukseen pitäisi osallistua, jos haluaa tukia. Yksi suurimmista työllistymisen esteistä on juuri kielitaito."

Hän ehdottaa rahallisia kielibonuksia, joita lahjakkaimmat kielenopiskelijat saisivat. Maahanmuuttajat saisivat täyttä sosiaaliturvaa asuttuaan riittävän kauan Suomessa.

"Olisi tietty aikamääre, jonka jälkeen he pääsevät täyden sosiaaliturvan piiriin."