Helsingin Uutiset: Onko maahanmuuttajien kotouttaminen onnistunut? 1.10.2010
”Kotouttamisen tarkoitus on tarjota maahanmuuttajalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemat valmiudet. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan oman aktiivisuuden edistäminen”
Tällaiset ovat maahanmuuton tavoitteet, mutta mitä on käytäntö osoittanut? Asiaan ottavat kantaa perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen ja vihreiden kansanedustaja Timo Juurikkala.
”Mitä enemmän tulijoita, sitä hitaammin kotoudutaan”
Kyllä. Kyse on tulijoiden määrästä. Missä on paljon maahanmuuttajia, kotoutuminen on hitaampaa, koska oman kielen ja kulttuuripiirin väkeä on ympärillä. Missä heitä on vähemmän, myös paine perehtyä suomen kieleen ja maamme kulttuuriin kasvaa.
Resurssimme ovat rajallisia ja syrjäytyminen on alkanut.
Helposti vähemmistöjen toiveet toteutetaan ja tällaista sinisilmäisyyttä on havaittavissa. Perussuomalaisten mielestä maassa maan tavalla on paras tapa.
Jos avointen ovien politiikka jatkuu, on hyvin mahdollista, että äärioikeisto saa jalansijaa Ruotsin tapaan.
Pentti Oinonen
kansanedustaja (ps)
”Pahiten ontuu suomen kielen opetus”
Pahiten maahanmuuttajien perehdyttämisessä ontuu suomen kielen opetus: kursseille voi joutua jonottamaan kuukausia.
Maahanmuuttajat kotoutuvat parhaiten, kun he pääsevät mukaan yhteiskunnan normaaleihin toimintoihin: työelämään ja harrastuksiin. Tässä kielen osaaminen on välttämätöntä.
Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa myös valtaväestöltä tarvitaan vastaanottokykyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tulijoiden ehtoihin ja vaatimuksiin mukautumista.
Suomen tilanne on erilainen kuin Ruotsin, eikä äärioikeistolaisen liikehdinnän leviäminen näytä tällä hetkellä todennäköiseltä.
Timo Juurikkala
kansanedustaja (vihr)