Ulkoministeriö: Siirtolaiset luovat hyvinvointia

Ulkoministeriö: Siirtolaiset luovat hyvinvointia 14.10.2011

Suomen Kuvalehti: Ulkomaalaiskeskustelu: ”Vähemmän tunnetta, enemmän faktoja”

Ministeri Hautalan puhe siirtolaisuutta ja viestintää koskevassa seminaarissa

Siirtolaisuus voi tuoda ratkaisuja moniin asioihin, todettiin Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Puheenvuoroissa kannustettiin mediaa kyseenalaistamaan siirtolaisuutta koskevia uskomuksia ja viemään keskustelua eteenpäin.

”Siirtolaiset hyödyttävät uusien kotimaidensa taloutta ja rikastuttavat kulttuuria. He tukevat lähtömaidensa kehitystä lähettämällä noin 300 miljardia dollaria vuosittain kotiin jääneille sukulaisilleen. Tämä on monta kertaa kansainvälistä kehitysapua suurempi summa”, sanoi siirtolaisuutta koskevan seminaarin torstaina avannut kehitysministeri Heidi Hautala.

Ministeri Hautalan mukaan siirtolais- ja kehityspolitiikan on tuettava toisiaan. ”On tärkeää hyödyntää maahanmuuttajien osaamista heidän lähtömaissaan toteuttavissa kehityshankkeissa. Suomessa asuvat somalit ovat mukana Somaliassa toteutettavassa menestyksekkäässä hankkeessa”, ministeri Hautala kertoi.

Ulkoministeriö, Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM ja IPS (Inter Press Service) järjestivät siirtolaisuutta ja viestintää pohtivan seminaarin.

Maailman väestöstä noin kolme prosenttia elää muualla kuin kotimaassaan. Siirtolaisuus on myös vanhimpia tapoja vähentää köyhyyttä.

”Siirtolaisuus on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Lähtömaihinsa palaavat siirtolaiset tuovat oppimansa tietotaidon mukanaan, perustavat yrityksiä ja hyödyttävät taloutta. Useimmat liikkeelle lähteneet ihmiset muuttava nyt lähialueilleen tai naapurimaihin, ja etelän maiden välinen siirtolaisuus on yhtä suurta kuin etelästä pohjoiseen suuntautuva”, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Nassir Abdulaziz Al-Nasser totesi.

”Siirtolaisuus voi tuoda ratkaisuja moniin asioihin. Pohjoisessa väestö vanhenee nopeasti, etelän maissa usein valtaosa väestöstä on nuoria”, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n pääjohtaja William Lacy Swing totesi. Hänestä siirtolaisuudesta on tullut iso globaali kysymys, jota yksittäiset maat eivät voi hallita yksin.

”Etsimme täällä tasapainoa siirtolaisuutta koskevaan uutisointiin aikana, jolloin asenteet siirtolaisuutta kohtaan kovenevat kaikkialla. Keskustelua hallitsevat väärät olettamukset, tietämättömyys ja pelot, joita on pystyttävä hallitsemaan. Yleinen uskomus on, että tulijat vievät kantaväestön työpaikat. Siirtolaiset kuitenkin tekevät töitä, joihin ei muuten löytyisi tekijöitä”, sanoi Swing. Hän kehotti mediaa kyseenalaistamaan siirtolaisuutta koskevia uskomuksia ja viemään näin keskustelua eteenpäin. ”Meillä kaikilla on velvollisuus purkaa siirtolaisuutta koskevia myyttejä.”

Fobioista faktaviestintään

Paneeleissa pohdittiin siirtolaisuuden ja ympäristönmuutoksen yhteyksiä sekä sitä, miten siirtolaisuudesta voisi viestiä nykyistä paremmin.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn Christiane Kuptch toi ideoita siirtolaisuutta koskevaan viestintään.

”Esitä tarinoita menestyneistä siirtolaisista, muutoksen tekijöistä, ihmisistä jotka tekevät työtä esimerkiksi vihreän talouden ja ympäristön puolesta. Ilmastonmuutos koettelee maataloutta, kerro kuinka maataloustuotantoa kehittämällä voidaan parantaa ruokaturvaa ja vähentää siirtolaisuuden paineita.”

”Media puhuu yhä useammin ilmastopakolaisista, mutta termi on harhaanjohtava”, arvioi norjalainen ilmastoasioiden konsultti Vikram Kolmannskog. Siirtolaisuuden sijasta hän puhuisi vapaaehtoisesta liikkumisesta. ”Maailmaan ei ole tulossa miljoonien ympäristöpakolaisten virtaa, vaikka ilmastonmuutoksen ja liikkumisen välillä on selvä yhteys. Vuonna 2010 yli 40 miljoonaa ihmistä lähti liikkeelle ilmaston äkillisten muutosten vuoksi.”

”Kuinka moni meistä voi sanoa asuneensa aina maassa, jossa on syntynyt”? kysyi IOM:n poliittinen neuvonantaja Gervais Appave. ”Median tarinat ovat liian usein kertomuksia siirtolaisista, siirtolaiset pääsevät itse liian harvoin kertomaan tarinansa. Parempaa viestintää varten tarvitaan paremmat faktat. Verkkokeskusteluissa on noussut esiin hyvin negatiivisia ääniä siirtolaisuudesta. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää paremmin, ja siirtolaisilla on miljoonia omia tarinoita kerrottavana.”

Sisukkaat somalit ja muita tarinoita

”Meidän on opittava hyödyntämään monikulttuurista identiteettiä viestinnässä. Myös Suomessa asuvat somalit voivat osoittaa suomalaista sisua”, Gervais Appave sanoi.

”Mediassa on liikaa menestystarinoita siirtolaisista”, arvioi Al Jazeera -uutistoimiston toimittaja Laila Al Shaikhli. ”Näin luodaan liiallisia odotuksia. Kerrotaan kuinka maasta muuttamalla työtä, talon, auton, koulutuksen, ihmisoikeudet ja kansalaisuuden. Moniin maihin toivotaan siirtolaisia työvoimaksi, mutta ongelmien ilmetessä heitä ei enää kaivatakaan. Erinäköisiä ihmisiä suvaitaan kaikkialla entistä huonommin. Kun yhteiset resurssit ovat entistä tiukemmalla, niitä ei haluta jakaa tulijoiden kanssa.”

”Namibia on suvaitsevainen yhteiskunta”, kertoi Namibian median oikeusasiamies Clement Daniels. Sisällissodan aikana suuri joukko namibialaisia asui muualla, ja toi suvaitsevaisuuden mukanaan palatessaan takaisin. ”Meillä kaikilla on kauniit perustuslait, mutta suojelevatko ne kaikkia maassa asuvia yhtäläisesti? Siirtolaisuutta koskevia pelkoja voidaan poistaa globaalikasvatuksen kautta tuomalla suvaitsevaisuus osaksi opetusta. Kaikissa maissa on tarve viestiä siirtolaisuudesta toisin ja nykyistä paremmin”, Daniels sanoi.

”Aikamme suurin haaste on oppia elämään yhdessä etelässä ja pohjoisessa ja jakamaan materiaalinen hyvä ja osaaminen”, kiteytti seminaarin annin IPS:n johtokunnan puheenjohtaja Federico Mayor.

__________________________________________________________

Suomen Kuvalehti: Ulkomaalaiskeskustelu: ”Vähemmän tunnetta, enemmän faktoja”

”On jo aika lopettaa keskustelu siitä, pitäisikö maailmassa olla muuttoliikettä vai ei. Muuttoliike on vääjäämätön, tarpeellinen ja suotava ilmiö tämän päivän maailmassa. Se on olennainen osa viime vuosikymmenien aikana luodun maailman sosiaalista ja taloudellista rakennetta”, totesi kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n pääjohtaja William Lacy Swing Helsingissä torstaina.

Lacy Swing puhui IOM:n, uutistoimisto Inter Press Servicen ja Suomen ulkoministeriön yhdessä järjestämässä seminaarissa.

Ihmiset ovat Lacy Swingin mukaan kautta ihmiskunnan historian lähteneet liikkeelle silloin, kun omassa maassa toimeentulo on riittämätön.

Eurooppalaiset lähtivät 1900-luvulla Yhdysvaltoihin ja Australiaan. Nyt liikkeellä ovat myös muut.

”Siirtolaisuus on ihmiskunnan vanhin köyhyyden vähentämisen strategia.”

Tällä hetkellä noin 214 miljoonaa ihmistä asuu muualla kuin omassa kotimaassaan.

Swingin mukaan muuttoliike on vääjäämätöntä monesta syystä.

Samaan aikaan kun pohjoinen pallonpuolisko vanhenee, etelässä on suuri joukko nuoria jotka haluavat tehdä työtä. Pallonpuoliskojen intressit ovat yhtenevät, sillä kumpikin tarvitsee toinen toistaan.

Liikkuminen paikasta toiseen on helppoa ja internetin myötä tietoa on tarjolla kaikille.

”Muuttajat tietävät missä on työtä, he tietävät mitä paikkoja kannattaa välttää ja he kommunikoivat helposti perheensä ja ystäviensä kanssa.”

Myytit purkuun

Vaikka kansainvälinen muuttoliike on aikamme merkittävimpiä ilmiöitä, Lacy Swingin mukaan harvasta asiasta käydään julkista keskustelua niin hataralla pohjalla. Tutkimustietoa on käytettävissä entistä enemmän, mutta keskustelua käydään lähinnä tunnetasolla ja myyttien pohjalta. Sellainen keskustelu on omiaan lisäämään ihmisten pelkoja ja hämmennystä.

”Niin poliittinen keskustelu, median raportointi kuin julkinen mielipide muuttoliikkeen vaikutuksista on voittopuolisesti kielteistä ja perustuu stereotypioihin”, Swing sanoo.

”Muuttoliikkeen tuomat ylivoimaisesti myönteiset vaikutukset on unohdettu.”

Toisin kuin yleensä ajatellaan, siirtolaiset eivät suinkaan virtaa massoina kehitysmaista kehittyneisiin maihin, vaan suuri osa muuttoliikkeestä tapahtuu etelässä maasta toiseen.

Myöskään käsitys siitä, että muuttoliike olisi karkaamassa käsistä, ei hänen mukaansa pidä paikkansa. Maasta toiseen muuttavien ihmisten osuus koko maailman väestöstä on jo vuosikymmenet pysynyt tasaisesti kolmen prosentin paikkeilla.

”Eivätkä maahanmuuttajat ole rasite kehittyneiden maiden talouksille, päinvastoin. Tutkimusaineisto osoittaa vahvasti, että maahamuuttajien taloudellinen panos vastaanottavassa maassa on merkittävä ja positiivinen.”

”Kuka näissä maissa tekee likaiset, vaikeat ja vaaralliset työt? Maahanmuuttajat”, hän muistuttaa.

Niin ikään muuttoliike hyödyttää kehitysmaita. Kotimaahan lähetettävän rahan avulla lapset pääsevät kouluun, perheillä on ruokaa pöydässä.
Vuonna 2010 siirtolaiset lähettivät kotimaihinsa virallisten tietojen mukaan 325 miljardia dollaria, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin koko maailman kehitysapu.

”Mutta meidän pitää osata kohdata ne pelot, joita ihmisillä on maahanmuuttajia kohtaan. ”

Lacy Swing peräänkuuluttaa erityisesti medialta tasapainoista raportointia, jossa maahanmuuttajia ei tunneperäisesti leimata joko uhreiksi, rikollisiksi tai sankareiksi.

”Sen sijaan, että maahanmuuttajat ovat keskustelun kohde, heidät on syytä ottaa aktiviisesti keskusteluun mukaan. Silloin myös kuvasta syntyy rehellisempi.”

Vihamielisyyttä myös etelässä

Namibian media-oikeusasiamies Clement Daniels muistutti seminaarissa, että muukalaisvihamielisyyttä esiintyy myös etelässä. Ja että ääritilanteet voidaan estää vain puuttumalla siihen nopeasti ja määrätietoisesti.

Namibia ja Etelä-Afrikka vetävät suuret määrät siirtolaisia muista Afrikan maista, ja 2008 Etelä-Afrikassa leimahti rajuja väkivaltaisia hyökkäyksiä erityisesti Mosambikista, Malawista ja Zimbabwesta tulleita siirtolaisia kohtaan. 62 ihmistä kuoli ja sadat loukkaantuivat.

”Kun asioita jälkeenpäin selvitettiin, nähtiin että kyse ei ollut siitä että köyhät ihmiset olisivat pelänneet toimeentulonsa puolesta. Iskut olivat systemaattisesti organisoituja. Taustalla oli niin poliitikkoja kuin paikallisia liikemiehiä jotka ajoivat omaa etuaan.”

Median rooli oli Danielsin mukaan merkittävä - ennen iskuja lehdissä oli julkaistu runsaasti negatiivisia artikkeleita maahanmuuttajista. Toisaalta laatulehtien asiallinen raportointi auttoi purkamaan jännitteitä.

”Myös Namibiassa vasta kun media, kansalaisjärjestöt ja oikeuslaitos nousivat puolustamaan maahan tulleiden angolalaispakolaisten oikeuksia, myös asenteet jopa valtion tasolla alkoivat muuttua. Se vaati paljon myyttien purkamista.”

__________________________________________________________

Ministeri Hautalan puhe siirtolaisuutta ja viestintää koskevassa seminaarissa 13.10.2011

Kehitysministeri Heidi Hautalan avauspuheenvuoro ulkoministeriön, IPS:n (Inter Press Service) ja Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n järjestämässä siirtolaisuutta ja viestintää pohtivassa seminaarissa Helsingissä 13. lokakuuta 2011.

Perspectives on migration and development

• Warmly welcome to Finland and Helsinki! I am honoured to welcome you all to this seminar on Migration and Communication organized together with IPS (Inter Press Service), IOM (International Organization for Migration) and the Ministry for Foreign Affairs of Finland. The Ministry has a long tradition of successful cooperation with both the IPS and IOM and it is very good to have you here today to share your expertise and insight with the Finnish audience.

• Migration is very important and topical issue always but now perhaps even more than usually. We all have seen the news from the world – be it in North Africa where migrant workers are in a very vulnerable situation or in Somalia where people are forced to leave their homes due to drought. In these grave situations it is clear that people are vulnerable to many violations of human rights, have insufficient access to basic services; and need protection.

• Migration is not a burden but a reality. Migration is also a complex phenomenon. Situations causing people to leave their homes as refugees or migrants can be various. Some people are willing to leave and some are forced to do so. Some people leave permanently and some return. People do migrate, due to war and persecution; bad governance including widespread corruption and absence of rule of law; lack of civil and political and economic, social and cultural rights; climate change; or large inequalities of standards of living around the world.

Linkki suomalaiseen keskusteluun ja siirtolaisuuden kehitysulottuvuuksiin

• In Finland we are living in a far away Nordic country – however we are a part of a globalized world and we cannot isolate ourselves from the surrounding world. Fear and suspicion towards “others” is not helpful. Challenges of migration should be addressed openly but one should remain vigilant that during the exchange no hate speech or defaming of an individual or a group on ethnic, political, religious or any other grounds is allowed. Our starting point must always remain respect of human rights.

• Positive aspects of migration to Finland and Europe are many. Ageing Europe needs more people to maintain our societies. Migrants bring economic benefits but also cultural richness and it is clear that migrants should not be seen and treated only as a needed work force. The so called work-related migration should not mean selective approach towards migrants which drains only educated and highly skilled people from developing countries.

• The impacts of emigration to countries of origin, often developing countries, are also many. Already mentioned brain drain belongs to the controversial ones, including loss of potential tax payers and highly skilled persons. However, recent studies have shown that brain drain can have also positive implications on development for example by creating incentives for others to acquire useful skills and education following the example of those who emigrated.

• The money that migrants send home – remittances – can contribute importantly to the recipients’ welfare and to the country’s economy. (According to the World Bank’s recent report remittances from North to South in 2010 were 325 billion USD which is many times more than the annual ODA.) Remittances, investments, trade, networking and skills’ transfers are among issues that may have positive impacts on development.

Haasteista ja vastauksista

• A major challenge presently seems to be an increasing criticism towards migrants. To better integrate migrants in Finland and in Europe we must have good resources for implementation of more active integration policies.

• Another challenge is to further develop regular migration. Presently many persons are forced to seek entry into the EU territory in ways that put their lives in danger. Illegalizing irregular migration is not an efficient or human way to solve issue. It is crucial to create systems for increased regular migration.

Human rights commitments must be respected at all times, including when it comes to irregular migrants.

• One challenge relates to the treatment of refugees. An assumption that all countries would always respect human rights and keep their citizens safe is not necessarily true, as we know.

At the EU level a lot of money is used for returning persons and supporting third countries to stop people before they reach the EU territory. The benefits of this funding and the readmission agreements are questionable.

• No country alone can answer to the migration question. We need solidarity between countries. Migration flows are most often and increasingly South – South, people migrating to neighboring countries (as we have seen in North Africa and Middle East). Also at the EU level there is need to increase solidarity between member states on migration challenges.

Pakolaisuudesta

• Let me say few more words about the question of refugees. The right to an asylum is one of the central human rights challenges in Europe. Finland is among the countries to develop the EU’s asylum system. The system should be both just and efficient and it should guarantee the protection of refugees respecting the international commitments. Practical cooperation between EU-countries in asylum matters must be improved so that the procedures can be harmonized to a greater extent.

• Displacement is often a result of human rights violations connected with crises of different degrees ethnic, political and religious conflicts that lead to the persecution of individuals. Hence, a functioning and effective human rights policy is one way to prevent situations that force people to seek refuge.

• The rights of women and children are central at all stages of displacement. Finland and many other countries are committed to the Geneva Refugee Convention and the UN Convention on the Rights of the Child (CRC) which prioritizes the interest of a child.

Lopuksi: Miten Suomi konkreettisesti toimii siirtolaisuuden ja kehityksen alalla

• Let me conclude by returning to the migration and development nexus. Mutual development impacts of flows of people, remittances, skills and knowledge are of great interest for us for example within our work in the Global Forum for Migration and Development (GFMD). By understanding these aspects better we will get tools to design our development policy so that migration is effectively mainstreamed in the development planning. We also focus on better policy coherence to ensure that migration policy and development policy support each others.

• We find it very important to involve immigrant diasporas living in Finland and utilize their capacity in projects implemented in the country of their origin. One of our current projects in Somalia has this approach and appears to be particularly promising and sustainable.