Seinäjoen Sanomat: Hampaaton EU

Seinäjoen Sanomat, kolumni: Hampaaton EU 4.4.2012
Helsingin Uutiset: Romanien päiväkeskus Hirundo pullistelee Sörnäisissä
Suomenmaa: Peter Fryckman antoi kenkää kerjäläismukille
Yle Uutiset: Romanialta käyttämättä miljardeja euroa
Yle Uutiset: Etelän kurjuus ajaa romaneja pohjoiseen

Mikä on varma kevään merkki? Romanikerjäläiset ovat saapuneet Suomeen.

Yhtä varmasti alkaa myös keskustelu siitä, mitä heille pitäisi tehdä: tarjota kattoa pään päälle, antaa ruokaa ja toimeentuloa vai peräti muiluttaa? Jälkimmäistä keinoa ehdotti kansanedustaja Olli Immonen (ps.), joka olisi valmis kriminalisoimaan kerjäämisen, jotta viranomaiset voisivat karkottaa romanit maasta. Saman puolueen Jussi Halla-aho on tivannut hallitukselta tiukempia otteita, sillä kerjäläisongelmaan liittyy ihmiskauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

Keskusteluun puuttui muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Pekka Tuomola, jonka mielestä köyhyyttä ei voi kriminalisoida. Lehtitietojen mukaan eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) hiiltyi sen verran, ettei halunnut käydä asiasta ”muilutuskeskustelua” eduskunnassa lainkaan.

Romanit asuvat ja kerjäävät pääkaupungissa, jossa keskustelu pääasiassa käydään. Jokainen pääkaupungissa vieraillut on varmasti pannut asian merkille. Lähes jokaisessa kadunkulmassa ja nähtävyyden edessä istuu kerjäläinen.

Näky on järkyttävä ja panee miettimään, mistä asiassa oikein on kyse. Hallitus on asiassa oikeassa: Suomessa on keskusteltava kerjäläisongelman syistä. Miksi romanit ovat omissa kotimaissaan niin heikossa asemassa, että vaihtoehtona on asua Suomessa rähjäisessä asuntovanussa 30 asteen pakkasessa? Syynä on syrjintä, äärimmäinen köyhyys, työttömyys ja toivottomuus. Hankkiutuminen tai joutuminen järjestäytyneen rikollisuuden kynsiin, kolikkoa anovaksi kädeksi, on parempi vaihtoehto kuin jatkaa elämää kotimaassa.

Suomalaiset voivat aiheellisesti kysyä, miten voi olla mahdollista, että EU:n jäsenvaltiot Romania ja Bulgaria voivat laiminlyödä törkeästi omia kansalaisiaan? Onko EU niin kyvytön ja hampaaton, ettei asialle voida tehdä mitään? Meidänkö on vain siivottava EU:n täysvaltaisten jäsenvaltioiden jälkiä ja vain toivottava parannusta vähemmistöjen asiaan.

Samaan aikaa julkaistaan Evan asennetutkimus, jonka mukaan EU-jäsenyyden suosio suomalaisten keskuudessa on ennätyskorkea. Eurokriisin ja Kreikan valheiden jälkeen tulos tuntuu uskomattomalta, sillä EU-maat eivät piittaa omista sopimuksistaan eikä niitä pystytä valvomaan.

Tällaisen unioninko jäseneksi liityimme?

___________________________________________________

Helsingin Uutiset: Romanien päiväkeskus Hirundo pullistelee Sörnäisissä

Helsinkiin on saapunut kevään aikana jo niin paljon romaneja Bulgariasta, Romaniasta ja muualta Euroopasta, että Sörnäisissä sijaitseva, romaneille tarkoitettu päiväkeskus Hirundo pullistelee väestä.

Päiväkeskusta ylläpitävältä Helsingin Diakonissalaitokselta kerrotaan, että tilanteen johdosta päiväkeskuksessa on nyt tehty päätös, että esimerkiksi toimittajat eivät toistaiseksi voi mennä päiväkeskukseen jutuntekoon, koska romaneja on todella paljon.

Viime vuoden keväällä avatussa, liikkuville romaneille tarkoitetussa Hirundossa voi käydä peseytymässä tai vessassa, syödä omia ruokiaan, pestä pyykkiä ja käyttää internetiä.

Hirundossa voi myös saada ohjausta akuuteissa sairaanhoitoon liittyvissä kysymyksissä ja asianmukaista tietoa Suomesta.

____________________________________________________

Suomenmaa: Peter Fryckman antoi kenkää kerjäläismukille

Niin sanottujen Kouri-kauppojen takia verottajan pihdeissä vuosikausia ollut kohuliikemies Peter Fryckman suhtautuu Suomessa majaileviin satoihin romanikerjäläisiin ristiriitaisesti.

Fryckman suo lähinnä Romaniasta ja Bulgariasta tänne tuleville romaneille oikeuden kerjätä, koska se ei ole kielletty. Toisaalta hän sanoo varmasti tietävänsä, että kerjääminen on reviireineen päivineen kriminaalia toimintaa, jota johdetaan muualta.

Fryckmania häiritsee se, että kerjäävät vanhat naiset pitävät rahamukiaan hänen tiellään jalkakäytävällä.

Fryckman käveli viime viikolla Helsingin Pohjoisesplanadia ja ohjasi jalallaan maassa istuvan vanhan kerjäläisnaisen rahakupin lähemmäksi lantin pyytäjää.

Kerjäläisnainen katsoi Fryckmanin perään ja siirsi mukinsa takaisin kauemmaksi itsestään.

– Silloin kun muki laitetaan keskelle jalkakäytävää, se ei ole reilua peliä. Pitää olla selkeät säännöt. En voi hyväksyä, että muki on keskellä katua. Henkilökohtaisesti en voi hyväksyä myöskään sitä, että ihmisten pitää tuolla tavoin ansaita leipänsä, Fryckman selittää Suomenmaalle.

Yrittäjäksi ja hallituksen puheenjohtajaksi itseään tituleeraava Fryckman ei anna kerjäläisille rahaa. Siihen hänellä on omasta mielestään pätevä syy.

– Nyt ei ole edes mahdollisuus antaa. Minulla on vielä Kouri-kauppojen ongelma verottajan kanssa. Kouri-kaupoista on kulunut 23 vuotta ja vieläkin odotetaan päätöstä, että kuuluvatko 15 vuotta sitten vanhentuneiden verojen korot minun maksettaviksi, hän kertoo.

Romanikerjäläisistä olisi Fryckmanin mielestä päästy eroon, jos Euroopassa olisi valistunut itsevaltias, joka olisi erottanut Romanian EU:sta.

– Tuemme Kreikkaa täysin rinnoin, eikä me voida sille yhtään mitään. Mikä kiusallisinta, ennen kesäkuuta tulemme näkemään, että Italia ja Espanja ovat samassa tilassa. Visioni on toteutunut aina ja toteutuu myöskin nyt, Fryckman sanoo.

Visionääri-Fryckmanin mielestä Suomi pystyy ottamaan velkaa vielä 4-5 vuotta joka vuosi 13 miljardia, mutta on sen jälkeen seuraava Kreikka.

Afrikassa paljon aikaa viettävä Fryckman sanoo, ettei kerjäläisongelma ole siellä kärjistynyt samalla tavalla. Se johtuu hänen mielestään siitä, että afrikkalaiset ovat ylpeämpiä, eivätkä lähde samalla tavalla liikkeelle kuin Romanian romanikerjäläiset.

– Ei sekään ole oikein, että heidät eristetään omaan maahansa. Tottakai meille se olisi helpompaa, mutta se ei ole ihmisyyden kannalta oikein, hän toteaa.

Romanikerjäläiset ovat syyllistyneet Suomessa lukuisiin rikoksiin. Fryckman ennustaa tulevasta kesästä varsin hankalaa tässäkin mielessä.

– Varsinaisten kerjäläisten miespuoliset kaverit tulevat tyhjentämään ensi ja seuraavana kesänä meidän kesämökit. Tästä tulee todellinen ongelma, koska he tarvitsevat kaikkea elääkseen, Fryckman sanoo.

_____________________________________________________


Yle Uutiset: Romanialta käyttämättä miljardeja euroa

Romanialta on vuosien aikana jäänyt käyttämättä miljardeja euroja Euroopan unionin myöntämiä ns. koheesiorahoja huonon hallinnon takia. Rahoja pitäisi käyttää muun muassa sosiaalisten olojen parantamiseen.

Käytännössä Romania on saanut vuosien kuluessa myönnetyistä 20 miljardista eurosta vain noin kuusi prosenttia.

- Tämä johtuu siitä, että heidän vastaanottokykynsä ottaa rahaa vastaan sääntöjen mukaisesti ei ole tarpeeksi hyvä, lausuu Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Romania ei siis ole pystynyt osoittamaan, että rahat käytettäisiin hallinnollisesti oikein.

Stubbin mukaan on oikein, ettei rahoja ole lähetetty Romaniaan.

- Komissiolla on erittäin tiukka ehdollinen linja. Mielestäni se on hyvä. Ei näitä rahoja voi kankkulan kaivoon pistää, Stubb jatkaa.

Romanian hallituksessa on nyt yksi ministeri, joka vastaa järjestelmän parantamisesta.

______________________________________________________

Yle Uutiset: Etelän kurjuus ajaa romaneja pohjoiseen

Etelä-Euroopan huono taloudellinen tilanne ajaa kiertäviä työnhakijoita ja kerjäläisiä yhä enemmän Suomeen. Viime viikkoina Suomeen on tullut romanialaisten ja bulgarialaisten kerjäläisperheiden mukana myös kymmeniä lapsia. Osa romaneista toivoo saavansa Suomesta töitä.

Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen päiväkeskuksen täyttävät nyt romanialaisten perheiden lisäksi Bulgariasta tulleet kerjäläiset ja kiertolaiset. Heitä on tullut Suomeen tänä keväänä jo arviolta lähes 300, ja heillä on myös paljon lapsia mukanaan. Edes nukkumapaikasta ei usein ole tietoa.

- Olen ollut kolme päivää täällä ja olemme nukkuneet autossa, sanoo bulgarialainen Georgi Georgiev.

Talven täällä kerjännyt rouva haluaa tienata matkarahoja palatakseen takaisin Romaniaan auttamaan juuri lapsen saanutta 14-vuotiasta tytärtään. Talven tienestinsä, 500 euroa, hän sanoo lähettäneensä Romaniaan.

Lapset kadulla ovat ongelma

Suomen lainsäädännön mukaan lapsia ei voi pitää kadulla.

- Jos me saadaan ilmoituksia, että lapset ovat vaarassa, niin olemme yhteistyössä sosiaalipäivystyksen kanssa ja selvitämme lasten tilannetta. Huostaanotto on vasta äärimmäinen toimenpide. Turvallinen kotiinpaluu olisi lähtökohta, sanoo Helsingin kaupungin kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä.

Yhteistyötä tekemään luvattiin eilen myös Romaniasta virkamiesapua Suomeen. Virkamiehen toimenkuva on kuitenkin vasta alustavassa neuvotteluvaiheessa. Itse romanit eivät luota virkamiehen apuun.

- Luulen, että hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia auttaa meitä. Virkamiehet kahmivat rahaa vain omiin taskuihinsa. Pelkään, että se on ihminen joka haluaa käyttää asemaansa omaksi hyväkseen, eikä meidän hyväksi, arvelee romanialainen Marian Calin.

Poliisia pelätään

Myös poliisi on käynyt omia neuvottelujaan Romanian suuntaan. Romaniasta onkin tulossa Suomeen poliisiapua kesän ajaksi. Virka-apu liittyy Romaniasta lähtöisin olevan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, eikä suoranaisesti kerjäläisiin.

Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Pekka Tuomola toivoo, että päiväkeskukseen mahdollisesti tuleva työntekijä ei kuitenkaan olisi poliisi.

- Jos se on poliisi, niin eihän täällä kukaan romanialainen käy sen jälkeen, koska poliisia he pelkäävät hyvin paljon. Me kaipaisimme sosiaalityöntekijää, joka voisi ottaa romaneiden asioissa yhteyttä heidän omiin sosiaalityöntekijöihinsä ja auttaisi selvittämään toimeentuloasioita, lapsilisäasioita ja kaikkia tällaisia.

Työnhaku takkuaa

Etelä-Euroopan huono taloudellinen tilanne on ajanut monia myös työnhakuun Suomeen.

- Ihmisiä, jotka ovat olleet vuosikausia töissä Portugalissa, Espanjassa, Italiassa, ja kun siellä taloustilanne on huonontunut, ja he ovat menettäneet työnsä, heitä on tullut töitä etsimään Suomeen, Tuomola sanoo.

Näin on myös Cernatoin Iulianilla, joka on yrittänyt löytää töitä ennen Suomea myös Portugalista. Työn saaminen on kuitenkin vaikeaa.

- Koska kaikkialla on paljon romanialaisia, jotka tekevät rikoksia, niin meihin ei enää luoteta. On myös paljon romaneja, jotka kerjäävät. Meidät kaikki laitetaan samaan kategoriaan, ja ihmiset ovat epäluuloisia meitä kohtaan, Iulian sanoo.