Turun Sanomat: Bussiyhtiön johtajalle ehdollista venäläiskuljettajien työsyrjinnästä

Turun Sanomat: Bussiyhtiön johtajalle ehdollista venäläiskuljettajien työsyrjinnästä 21.5.2012

Tampere-Pietari-bussilinjan venäläisille linja-autonkuljettajille suomalaisia kuljettajia paljon pienempää palkkaa maksanut pirkanmaalaisen bussiyhtiön 68-vuotias johtaja on tuomittu Turun hovioikeudessa neljän kuukauden vankeuteen. Ehdollinen rangaistus tuli kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta vuosina 2003-2007.

Perheyhtiötä johtanut nainen tuomittiin myös kolmen vuoden liiketoimintakieltoon, jota hän vastusti katsoen, etteivät teot olleet suunnitelmallisia.

Johtaja ja yhtiö tuomittiin yhteensä noin 117 000 euron korvauksiin, josta 11 000 oli kuljettajien oikeudenkäyntikuluja käräjä-ja hovioikeuksista. Yhtiö joutuu maksamaan rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yli 40 000 euroa, josta johtajan osuus on kolmeneljäsosaa. Valtio oli vaatinut yli 122 000 euron rikoshyötyä.

Maksamattomia palkkasaatavia kahdelle venäläiskuljettajalle kertyi lähes 78 000, josta hovioikeus vähensi noin 16 000 euroa, koska ulkomaan päivärahojen sijasta kuljettajille määrättiin noin 1 500 euroa ruokarahaa.

Johtajan mielestä kuljettajien sopimussuhteeseen ei sovellettu Suomen työlainsäädäntöä, vaan venäläisiä säännöksiä eikä vertailua voitu tehdä Hämeen työsuojelupiirin laskemalla tavalla. Bussiyhtiön johtaja esitti hovioikeudessa uusia todisteita sen puolesta, että Pietarin liikennelaitos oli toiminut venäläiskuljettajien työnantajana, vaikka bussiyhtiön ja liikennelaitoksen välillä oli yhteistyösopimus.

Hovioikeuden mukaan sillä ei ollut merkitystä työsuhteen osapuolten määräytymisen kannalta, että sopimuksia oli solmittu tai että bussiyhtiössä luultiin kuljettajien työkirjojen olevan Pietarin liikennelaitoksen hallussa. Hovioikeus katsoi kuten Toijalan käräjäoikeus, että asianomistajien työsuhteet liittyivät läheisemmin Suomeen ja niihin tuli soveltaa suomalaista lainsäädäntöä. Liikenneyhtiössä myös tiedettiin venäläisten heikommasta palkkatasosta ja se käytti hyväksi työntekijöiden taloudellista ahdinkoa ja ymmärtämättömyyttä.

Kuljettajat olivat työn takia miltei yhtä paljon Suomessa ja Venäjällä, mutta Pietarissa heillä ei ollut muuta työtä sinä aikana, kun he olivat bussiyhtiön palveluksessa. Suomessa he yöpyivät liikenneyhtiön tiloissa. Autojen jättäminen Pietarissa toisen sopimusosapuolen parkkipaikalle tai rahojen ja lippujen jättäminen toiselle sopijapuolelle ei osoittanut, että bussiyhtiöllä olisi ollut kiinteä toimipaikka Pietarissa.

Kuljettajat eivät osanneet suomea kuin muutaman sanan eivätkä he tienneet linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksesta. Työsopimus tuotiin heidän eteensä valmiina allekirjoitettavaksi.

Muutama päivä sitten Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi suomalaisyhtiön toimitusjohtajan työsyrjinnästä, koska hän oli maksanut liian vähän palkkaa venäläiselle kuorma-autonkuljettajalle.