Turun Sanomat: Turvapaikkaa hakevien lasten edustajajärjestelmä ei toimi

Turun Sanomat/STT: Turvapaikkaa hakevien lasten edustajajärjestelmä ei toimi 30.5.2012

Yle Uutiset: Pienen maahanmuuttajan ainoa tukija voi olla pihalla tehtävistään

Verkkouutiset/STT: "Suomeen tulleet lapset joutuvat muuttamaan hirveän monta kertaa"

Lastensuojelun Keskusliiton tiedote: Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten edustajajärjestelmä ei toimi

Outi Lepola: Ei omainen eikä viranomainen. Selvitys ilman huoltajaa Suomeen tulleiden lasten edustajajärjestelmästä. Lastensuojelun Keskusliitto 2012. (pdf)
Lastensuojelun Keskusliiton kannanotto yksintulleiden turvapaikanhakijalasten edustajajärjestelmästä. (pdf)

Suomeen yksin tulleiden turvapaikkaa hakevien lasten edustajajärjestelmässä on vakavia puutteita, kertoo tuore selvitys. Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan edustajien koulutuksessa on puutteita eikä heidän riippumattomuuttaan voida taata.

Suomeen on saapunut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana noin 4 000 lasta ilman huoltajaansa. Käräjäoikeus määrää kaikille edustajan, jonka tehtävä on varmistaa, että lapsen etu toteutuu ja että tätä kuullaan viranomaispäätöksissä. Edustaja myös auttaa lasta esimerkiksi oleskeluluvan hankkimisessa.

Selvityksen mukaan edustajan tehtävistä säädetään laissa hyvin yleisellä tasolla, eikä tämä ohjaa käytännön työtä tarpeeksi. Osa edustajista esimerkiksi käy koulujen vanhempien illoissa huoltajien tapaan, osa hoitaa vain virallisia asioita. Edustajilta ei vaadita mitään koulutusta tehtävään, eikä mikään taho vastaa heidän perehdyttämisestään tai valvonnastaan.

Selvitykseen haastateltiin edustajia ja heidän edustamiaan lapsia sekä sosiaalityöntekijöitä, poliiseja, virkamiehiä ja järjestöjen asiantuntijoita. Haastateltavia oli kaikkiaan 95.

________________________________

Lastensuojelun Keskusliiton tiedote: Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten edustajajärjestelmä ei toimi

Suomeen yksintulleiden turvapaikanhakijalasten edustajajärjestelmä ei vastaa lasten tarpeita. Edustajien koulutuksessa on puutteita eikä heidän riippumattomuutta voida taata. Lapsia myös siirrellään paikasta toiseen, eikä mikään taho vastaa järjestelmästä kokonaisvaltaisesti.

Suomeen on saapunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana noin 4000 lasta ilman huoltajaansa. Heistä on edelleen maassa alaikäisinä muutamia satoja.

Käräjäoikeus määrää kaikille Suomeen ilman huoltajaansa tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille edustajan, jonka tehtävänä on varmistaa, että lapsen etu toteutuu ja hänen ääntään kuullaan häntä koskevissa viranomaispäätöksissä.

Edustaja auttaa myös lasta virallisten asioiden hoitamisessa kuten oleskeluluvan hankkimisessa ja käyttää huoltajan puhevaltaa.

Edustajajärjestelmässä on kuitenkin vakavia puutteita, ilmenee Lastensuojelun Keskusliiton 30.5.2012 julkaistusta Ei omainen, eikä viranomainen -selvityksestä.

Edustajajärjestelmän toimivuutta tarkastelleeseen selvitykseen haastateltiin edustajia, edustettavia lapsia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja, ministeriöiden virkamiehiä sekä järjestöjen asiantuntijoita. Haastateltavia oli 95.

Koulutusta ei vaadita

Edustajan tehtävistä säädetään laissa hyvin yleisellä tasolla, eikä se ohjaa käytännön työtä tarpeeksi.

– Selvitystä tehdessä kävi ilmi, että edustajien tehtävänkuvaa tulkitaan hyvin eri tavalla. Laissa puhutaan huoltajan puhevallasta, mutta on epäselvää mitä kaikkea siihen kuuluu, sanoo selvityksen toteuttanut tutkija, VTT Outi Lepola.

Toiset edustajat käyvät esimerkiksi koulujen vanhempien illoissa huoltajien tapaan. Toiset edustajat puolestaan pidättäytyvät vain virallisten asioiden hoitoon.

Joissakin alaikäisyksiköissä edustaja pyydetään mukaan neuvotteluihin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Toisissa yksiköissä tämän ei katsota kuuluvan edustajan työtehtäviin.

– Eri yksiköillä ja edustajille on erilaiset toimintatavat. Harmaata aluetta ovat erityisesti kouluasiat, sairauksien hoito, lapsen rahankäyttö ja arkielämä vastaanottokeskuksissa. Tämä asettaa lapset hyvin eriarvoiseen asemaan, sanoo Lepola.

Yksi järjestelmän isoimmista puutteista on, että edustajilta ei vaadita mitään koulutusta tehtävään. Edustajien koulutustausta vaihtelee eikä mikään taho vastaa heidän perehdyttämisestään tai valvonnastaan.

Myös edustajien riippumattomuus on vaarassa edustajien rekrytointi- ja palkkionmaksutapojen vuoksi. Edustajan rekrytoinnista vastaa se alaikäisyksikkö missä lapsi asuu. Palkkion edustajalle maksaa puolestaan turvapaikkaprosessin ajalta maahanmuuttovirasto, joka päättää lapsen oleskeluluvasta.

– Maahanmuuttovirasto voi palkkionmaksun kautta vaikuttaa siihen kuinka paljon aikaa edustaja käyttää lapsen asioiden hoitamiseen. Alaikäisyksikkö puolestaan voi olla rekrytoimatta niitä edustajia, jotka yksikön mielestä pitävät liikaa huolta lapsen tarpeista arkielämässä. Erilaisia näkemyksiä edustajien ja alaikäisyksiköiden välillä on esiintynyt esimerkiksi lapsen sairauden hoidon tarpeesta, kertoo Lepola.

Edustajan tehtävän hoitoa vaikeuttaa myös se, että alaikäisten vastaanoton koordinointi on jakautunut maahanmuuttovirastolle, sisäasiainministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle ELY-keskuksille ja kunnille.

Tämän vuoksi lapset joutuvat ennen itsenäisen elämän aloittamista muuttamaan useita kertoja ja jopa toiselle puolelle Suomea. Muuton seurauksena edustaja yleensä vaihtuu.

– Lapsen kannalta tämä tarkoittaa uusia ihmisiä, uutta koulua ja uutta asuinympäristöä. Luottamussuhde uuteen edustajaan on rakennettava aina uudestaan. Järjestelmää luotaessa ajateltu jatkuvuus edustajasuhteessa ei toteudu nykyisellään, painottaa Lepola.

Järjestelmä arvioitava uudelleen

Lastensuojelun Keskusliitto on vedonnut sosiaali- ja terveysministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön sekä sisäasiainministeriöön, jotta edustajajärjestelmä arvioidaan uudelleen lapsen edun näkökulmasta, ja havaitut puutteet korjataan.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanottoon tarvitaan keskusliiton mielestä selkeämpää lastensuojelullista näkemystä.

– Lasten vastaanoton organisoinnin tulee lähteä lapsen edusta eikä byrokratian tarpeista. Täytyy muistaa, että valtaosa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on tullut sodan ja aseellisten selkkausten keskeltä. Esimerkiksi Kidutettujen kuntoutuskeskuksen selvityksen mukaan jopa kolmasosa näistä lapsista on traumatisoituneita tai oireilee, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.

Selvityksen mukaan näyttää siltä, että eri tahoilla on esimerkiksi epäselvyyttä siitä, milloin turvapaikanhakijalapset voivat saada lastensuojelun palveluja tai milloin ja miten voidaan tehdä lastensuojeluilmoitus.

– Ilman huoltajaa tulleille lapsille kuuluvat samat palvelut kuin niille pysyvästi maassa asuville, jotka eivät saa omilta vanhemmiltaan riittävää turvaa. Tällaiseen suuntaan on jo menty muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Norjassa alle 16-vuotiaiden vastaanotosta säädetään lastensuojelulailla, sanoo Heinonen.

Perheenyhdistämislainsäädännön kiristyessä yhä harvempi lapsista saa enää perheensä Suomeen.

– Meidän pitää pystyä selvittämään miten näiden lasten huolto voidaan järjestää nykyistä pysyvämmin ja kuinka voimme taata heidän hyvinvointinsa.

Myös edustajan kelpoisuudesta ja valvonnasta tulee säätää tarkemmin ja rekrytointi siirtää vastaanottoyksiköiltä taholle, joka ei vastaa lapsen päivittäisestä hoidosta.

Koko edustajajärjestelmän hallinnoinnista vastaavan tahon on oltava eri viranomainen kuin oleskeluluvista päättävä tai vastaanottotoimintaa toteuttava. Tällä hetkellä järjestelmästä ei vastaa kukaan kokonaisvaltaisesti.

– Vastuu järjestelmästä voisi olla esimerkiksi oikeusministeriöllä tai sosiaali- ja terveysministeriöllä, joka vastaa lastensuojelun edunvalvonnasta ja toimii lapsiasioiden asiantuntijatahona, Lastensuojelun Keskusliitto ehdottaa.