Sisäministeriö: Väkivaltaisen ekstremismin estämiseksi oma toimenpideohjelma

Sisäministeriö: Väkivaltaisen ekstremismin estämiseksi oma toimenpideohjelma 31.5.2012
Tavoitteena eheä yhteiskunta – Kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi (pdf)

Yle: Hur stoppa extremt våld? 1.6.2012

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä on hyväksynyt ensimmäisen väkivaltaisen ekstremismin vastaisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman tavoitteena on tunnistaa ja ennalta ehkäistä väkivaltaisia tekoja, joiden tavoitteena on edistää ekstremistisiä aatteita. Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisy on tärkeä osa demokraattisen järjestelmän vahvistamista.

Ohjelman toimenpiteet on jaettu viiteen alueeseen:

- tehostetaan yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi
- vahvistetaan luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja sen kautta vaikuttamiseen
- luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa
- kehitetään viestintää väkivaltaiseen ekstremismiin ja vihapuheeseen liittyvissä kysymyksissä
- lisätään tilannetietoa ja osaamista väkivaltaisesta ekstremismistä ja sen ehkäisystä

Ohjelmassa on kaksitoista eri toimenpidettä. Ohjelmassa muun muassa tullaan luomaan kansallinen väkivaltaisen ekstremismin yhteistyöverkosto, joka muun muassa seuraa ilmiötä Suomessa ja kansainvälisesti ja välittää tietoa muille viranomaisille. Nuorten osallisuuden vahvistamiseksi nuorisojärjestöjen kanssa yhdessä valitaan vuosittain nuori demokratialähettiläs. Dialogia nuorten kanssa demokratiakysymyksistä pyritään vahvistamaan.

Väkivaltaiselle ekstremismille ei ole olemassa yhtä selkeää määritelmää. Ohjelmassa ekstremismillä tarkoitetaan radikaalia ideologiaa, oppia tai ääriajattelua, jonka keskeisenä sisältönä on luoda demokraattisten periaatteiden vastaisiin, perusteellisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin tähtääviä laittomia toimia ja politiikkaa. Ekstremistisellä väkivallalla tarkoitetaan ekstremistisestä maailmankuvasta motivoitunutta laitonta toimintaa ja väkivaltaa.

Suomessa ekstremistinen väkivalta ei muodosta uhkaa valtion rakenteille. Sen voidaan arvioida olevan mahdollinen turvallisuusuhka lähinnä yksittäisille henkilöille. Suomessakaan ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta yksittäisen radikalisoituneen henkilön tekemään terroristiseen tai vakavaan väkivallan tekoon.

Ekstremismin vastainen toimintaohjelma täydentää sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on omat ekstremismin vastaiset toimintaohjelmansa.

Toimenpideohjelma on saatavilla verkkosivulta: www.intermin.fi/sisainenturvallisuus

Lisätietoja: valtiosihteeri Marjo Anttoora, 017 878 8202, sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, 071 878 8370

____________________________________

Yle: Hur stoppa extremt våld?

I Finland är hotet för den allmänna säkerheten från radikala gruppers sida liten i nuläget, bedöms i det handlingsprogram som regeringen gav ut idag.

Ytterhögerns extrema grupper är dåligt organiserade skinheadgäng som ofta gör sig skyldiga till sporadiskt gatuvåld. Våldet riktar sig mot invandrare och ibland mot personer som representerar sexuella minoriteter.

De vänsterradikala grupperna i Finland har hittills varit fredligt sinnade och djurskyddsorganisationernas räder har begränsat sig till skadegörelse mot djur och egendom.

Den islamistiska radikalismen ses inte i nuläget som ett betydande hot mot säkerheten i Finland, men man vet att det finns enstaka radikala islamister som har varit med och planerat finansiering av terrordåd utomlands.

Handlingsprogrammet strävar efter att stärka övervakningen av grupper med extremistisk grogrund. Polisen ska tillsammans med kommunala myndigheter stärka övervakningen på lokal nivå.

Ny handlingsmodell för att hitta farliga ensamvargar

I handlingsprogrammet bedöms att den svåraste gruppen att nå med övervakning är enskilda personer med extrema tankar eller med kraftiga fantasier om att utföra våldsdåd.

Programmet skrevs före skottdramat i Hyvinge, men det tar upp skolskjutningarna i Jokela och Kauhajoki och självmordsbombningen i handelscentret Myyrmanni som exempelfall på illdåd utförda av enskilda personer med psykiska problem.

I programmet presenteras en handlingsmodell som kunde göra det lättare att hitta personer som är benägna till våld och att ge dem vård.

Polisen kan få anmälningar från allmänhetens sida om en person som uppträder konstigt och väcker rädsla. Polisen har rätt att hålla personen i förvar i tolv till tjugofyra timmar för att bedöma om personen kan vara farlig.

Enligt modellen ska polisen få rätt att konsultera och kalla in en psykiater för att bedöma personens mentala tillstånd. Målsättningen är att det ska bli lättare att slussa in en potentiellt farlig person i psykvården. Den psykiatriska bedömningen ska göras utanför ett officiellt förhållande mellan läkare och patient. Det här minskar enligt programmet kravet på sekretess. Uppgifterna som fås i bedömningen kan lättare användas av andra instanser om sekretessen inte binder myndigheterna. Målet är att inleda den här typens verksamhet som pilotprojekt under det här året och nästa år.

Mot hatiskt prat på nätet

Extrema tankar föds och sprids ofta via internet. Det är ytterst svårt att stoppa spridningen av den här typens skriverier men i handlingsprogrammet skapar man modeller för hur hatiskt prat som sprids i offentligheten ska bemötas av polisen. Man vill också väcka diskussion om hur medierna ska behandla fall där extrema åsikter uttalas i offentligheten eller sprids via internet.

Stärk demokrati bland unga

Handlingsprogrammet strävar efter att ge unga insikter om att man kan få sin röst hörd i det demokratiska systemet. Man ska utse unga demokratiambassadörer som ska hjälpa att föra ut budskapet om att det går att påverka sin egen framtid. Demokratiambassadörerna ska ge information om politiska prosesser och om organisationsverksamhet. Den första demokratiambassadören inleder sitt arbete nästa år.