OPM/Etusivu: Kansainvälisten opiskelijoiden kielitaitoon panostettava

OPM/Etusivu: Kansainvälisten opiskelijoiden kielitaitoon panostettava 10.5.2012

Integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tulisi opiskella nykyistä enemmän suomen kieltä. Muun muassa kielitaidon merkitys nousi vahvasti esille kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita koskevassa keskustelutilaisuudessa 20.4. Helsingissä. Tilaisuus oli osa maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian valmistelua.

Valtiosihteeri Tapio Kosunen johdatti keskustelijat päivän teemaan muistuttamalla, että ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 heitä oli jo noin 15 700. Vuonna 2007 Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähes puolet oli työllistynyt suomalaisille työmarkkinoille vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen.

- Opiskeluperäinen maahanmuutto on siis tärkeää myös suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiselle. Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta on myös tärkeää, että Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten opintopolut saadaan sujumaan hyvin ja että korkeakoulutus on todellinen vaihtoehto myös maahanmuuttajalle, Kosunen sanoi.

Keskustelutilaisuus kokosi asiantuntijoita niin korkeakouluista, kunnista kuin työmarkkinajärjestöistä. Asiantuntijat kokivat kotouttamisen kaikkien yhteiseksi tehtäväksi ja olivat yhtä mieltä siitä, että koko ketju on saatava kuntoon lupamenettelystä työllistymiseen saakka, jotta opiskelijat integroituisivat mahdollisimman hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kielenopetus vaatii yhteistyötä

Keskustelussa painottui vahvasti kielen osaamisen merkitys opiskelijoiden työllistymiselle.

- Työelämässä ei pärjää ilman suomea. Opinnoissa ei kuitenkaan vaadita tarpeeksi pakollisia kieliopintoja, mikä johtaa siihen, että opiskelijat ovat valmistuttuaan tyytymättömiä työllistymismahdollisuuksiinsa, sanoi asiantuntija Riitta Wärn Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Myös korkeakouluissa suomen kielen taidon merkitys ymmärretään, mutta opinnoissa ei yksinkertaisesti ole tilaa riittäville kieliopinnoille.

- Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista opiskelee kahden vuoden maisteriohjelmissa. Nollatasosta sujuvaan suomeen on niin pitkä matka, että substanssiopinnoille ei jäisi tilaa, jos riittävät kieliopinnot kuuluisivat tutkintoon. HOPS-keskusteluissa korostamme sitä, että jos haluaa työllistyä Suomeen, on ylimääräisiä kieliopintoja otettava, Jyväskylän yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Tuija Koponen kertoo.

Korkeakoulut eivät koe pystyvänsä yksinään tuottamaan riittävän kielitaitoisia osaajia työmarkkinoille, vaan kielen oppimispolun rakentamisessa tarvitaan yritysten, kuntien ja korkeakoulujen yhteistyötä.

Korkeakoulujen edustajat toivoivat, että yritykset tulisivat kielitaitovaatimuksissa vastaan ja ottaisivat töihin myös vähäisellä suomen osaamisella. Yrittäjät heittivät vastavuoroisesti kysymyksen korkeakouluille: Miksi yrittäjä palkkaisi ulkomaalaisen, kun tarjolla on suomen kielen ja kulttuurin tunteva suomalainen.

Verkostot tärkeitä työllistymisessä

Keskustelussa pohdittiin myös sitä, pitäisikö opiskelijan oleskelulupaa pidentää nykyisestä kuudesta kuukaudesta, jotta opiskelijalla olisi aikaa kieliopintoihin tutkinnon jälkeen.

Lainsäädännön kehittämistä pidettiin tärkeänä, koska monelle kirkastuu vasta opintojensa loppuvaiheessa, että Suomeen voisi jäädä valmistumisen jälkeenkin. Suomen opetusta toivottiinkin kehittävän siten, että koulutusta olisi tarjolla ennen tutkintoa, tutkinnon aikana ja tutkinnon jälkeen.

Osa asiantuntijoista näki ihanteellisena tilanteen, jossa jo opintojen alkuvaiheessa pystyttäisiin erottamaan kansainvälisistä opiskelijoista ne, jotka ovat halukkaita jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen.

Kielitaidon lisäksi opiskelijan työllistymisessä oleellisena nähtiin verkostot. Korkeakoulujen rooli opiskelijoiden työkokemuksen kartuttamisessa nähtiin markkinoijana ja työelämän suuntaan ”asennevalmentajana”.

Rekrytoinnissa katse tuleviin tarpeisiin

Selkeää yhtä linjaa ei saatu siihen, onko kohdennetulle opiskelijarekrytoinnille tarvetta tai pitäisikö se suunnata tietyille aloille. Tähän liittyen pohdittiin myös rekrytoinnin kestäviä ratkaisuja.

Keskustelijat korostivat toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten herkkää huomioimista. Oleellista kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on ennakointitiedon hyödyntäminen.

- Ei tehdä sitä mitä nyt, vaan tähdätään tulevaisuuteen.

Asiantuntijat korostivat rehellisyyttä opiskelijoiden rekrytoinnissa. Siihen liittyvän viestinnän pitää olla rehellistä ja sisältää tietoja siitä, mitä opiskelun kustannuksista, työllistymismahdollisuuksista ja tarvittavasta suomen kielen taidosta.

Yksi näkökulma oli se, että huomio kannattaisi kiinnittää jo täällä oleviin maahanmuuttajiin ja tarjota heille opintoneuvontaa korkeakouluopintoja ajatellen.

Kokonaisvaltaista tarkastelua

Päivän keskustelijat toivoivat selkeää, kokonaisvaltaista lähestymistapaa päivän teemaan sen jatkokäsittelyssä. Opiskelijoiden aseman tulisi olla vahva myös valmisteilla olevassa valtion kotouttamisohjelmassa sekä maahanmuuton tulevaisuusstrategian linjassa korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian kanssa.

Lisäksi nähtiin, että keskustelua pitäisi laajentaa korkeakouluista ammatilliseen koulutukseen sekä rakentaa suunnitelmallista yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa.


- Heidi Mäenpää