maanantai 14. toukokuuta 2012

Vihreä Lanka: Normirasismia

Vihreä Lanka, kolumni: Taneli Heikka: Normirasismia 14.5.2012
Hämeen Sanomat, pääkirjoitus: Perussuomalaisten outo valinta

Suomen kolmanneksi suurimman eduskuntapuolueen lehden johtoon valittiin uusi päätoimittaja. Matias Turkkila on tehnyt uransa rasististen ja natsihenkisten digiaktivistien parissa.

Hän on rakentanut internetverkoston, jonka kautta rasismi Suomessa on arkipäiväistynyt ja tullut hyväksytyksi osaksi suomalaista politiikkaa.

Avoimesti rasistiset kansanedustajat murtautuivat hänen avullaan eduskuntaan vaaleissa 2011. Hän on toiminut kampanjapäällikkönä Suomen tunnetuimmalle maahanmuuttobloggarille, kansanedustaja Jussi Halla-aholle.

Johtavat tiedotusvälineet uutisoivat asian näin:

”Helsinkiläinen Turkkila on maahanmuuttokriittisen Hommaforumin perustajajäsen. Turkkila on kuulunut myös kansallismieliseen Suomen Sisu -järjestöön, mutta luopunut sen jäsenyydestä tänä vuonna. Hän aikoo erota uuden tehtävänsä vuoksi myös Hommaforumista.” (TS 4.5)

Rasismista on tullut mediassa maahanmuuttokritiikkiä. Natsihenkisyydestä on tullut kansallismielisyyttä. Perussuomalaisten itse käyttämät ilmaisut on omaksuttu läpi koko median.

Se on valtava propagandavoitto rasisteille ja perussuomalaisille.

Aikoinaan taistolaiskommunistien vaikutus yhteiskuntaan imeytyi sen ytimeen samalla tavalla. Taistolaisilla ihmisten jaottelu perustui yhteiskuntaluokkaan, perussuomalaisilla se perustuu etnisyyteen ja kulttuuriin. Jaotteluja tekevät kommunismin ideologit ja heidän myötäilijänsä nousivat johtopaikoille, kun median valppaus herpaantui. Niillä paikoilla he ovat vieläkin.

Turkkila kertoo uutisissa jättävänsä Hommaforumin ja Suomen Sisun. Tämä riitti toimittajille. Kukaan ei kysynyt, jättääkö hän niiden ajatukset.

Kannattaako hän entisen työnantajansa Halla-ahon ajatusta siitä, että kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia? Tuleeko Perussuomalainen-lehden kulttuuripoliittinen linja olemaan esimerkiksi se Suomen Sisun periaateohjelman kanta, että ”yhteiskunnassa, jossa taideteokset elävät lyhyitä aikoja tai jossa taide muistuttaa erehdyttävästi jätettä, ei kukaan voi voida hyvin”?

Onko Turkkila entisen järjestönsä linjoilla siinä, että nykyään ”normaalien sanojen käyttö on miltei rikollista”? Mitä tällaisia sanoja Turkkila haluaisi tuoda lehtensä sivuille?

Vielä jonkin aikaa sitten pohdittiin, ovatko rasistit perussuomalaisissa vain marginaalia. Turkkilan nousu puolueen lehden johtoon kertoo, että vihaliikkeen ote puheenjohtaja Timo Soinista on kenties vielä vahvempi kuin on uskottu.

Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja toimittaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin 11. toukokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

___________________________________

Hämeen Sanomat, pääkirjoitus: Perussuomalaisten outo valinta

Perussuomalaisten viestintästrategian mukaan puolueen julkikuvaa pitää kohentaa. Kohennusta lähdetään tekemään kahta reittiä: puututaan entistä hanakammin puoluetta ja sen edustajia koskeviin negatiivisiin uutisiin ja parannetaan omaa tiedotusta puolueen lehteä ja sen verkkosivuja kehittämällä.

Puheenjohtaja Timo Soinilla ja puolueen työmieheksi itseään tituleeraavalla Matti Putkosella on se käsitys, että perussuomalaisten tekemisiä seurataan muita poliitikkoja kriittisemmällä silmällä.

Pienistäkin, puolueen kannalta negatiivisista asioista vedetään isoja otsikoita, arvioi puoluejohto.

Väite on tuttu. Jokainen negatiivisen julkisuuden kohteeksi joutunut poliitikko kokee samalla tavalla. Ajojahtiväitteet ja salaliittoteoriat voi kuitenkin unohtaa.

Media ei toimi yhtenä kokonaisuutena eikä päätä yhteisistä ajojahdeista. Jokainen toimitus tekee itsenäisesti ratkaisunsa.

Perussuomalaisten saama mediajulkisuus kulkee tuttua kaavaa. Kun puolueen suosio kasvaa poikkeuksellisen paljon, median huomio ja sen myötä palstatila sekä lähetysaika lisääntyvät samassa suhteessa.

Menestyjää kehutaan ja johtajat nostetaan jalustalle; puolueesta ja sen johtajista tulee mediaseksikkäitä.

Tällä seksikkyydellä on kääntöpuolensa. Jokainen kiinnostavan puolueen edustaja joutuu tarkkaan julkisuussyyniin.

Kun sitten tapahtuu jotain poikkeavaa, reagoivat toimitukset sen mukaisesti.

Perussuomalaiset kansanedustajat ovat tarjonneet iltapäivälehdille sivuntäytettä hopeatarjottimella: Teuvo Hakkaraisen monet toilailut, Jussi Halla-ahon ja James Hirvisaaren lausunnot sekä hänen avustajansa kirjoitukset. Turha näistä on mediaa syyttää.

Jos vaikkapa Ilkka Kanerva olisi sammunut turkulaisravintolan pöytään tai ehdottanut homojen, lesbojen ja maahanmuuttajien väestönsiirtoa Ahvenanmaalle, olisivat otsikot saattaneet olla vielä nähtyjäkin suurempia.

Mielikuvaansa perussuomalaiset voivat kohentaa vain omalla käytöksellään ja uskottavalla poliittisella toiminnallaan. Mediahan toimii kuin kuvastin. Ei ole peilin vika, jos naama näyttää rumalta.

Perussuomalaisten pyrkimys parantaa mielikuvaa esimerkiksi rasismin tuomitsevana puolueena ei ainakaan kohentunut päätoimittajan valinnalla. Puolueen lehden ja verkkojulkaisun uudeksi vetäjäksi valittiin Matias Turkkila, maahanmuuttokriittisen Hommafoorumin perustaja ja kansallismielisen Suomen Sisun entinen jäsen.

Timo Soini ei halua kannatuksen vähenemisen pelossa korostaa rasismin nollatoleranssia puolueessaan. Hommafoorumilaisten ääniä tarvitaan, ja mielikuva suuren yleisön keskuudessa pysyy entisellään.

Puoluetta pidetään, jos ei nyt avoimen rasistisena niin rasismin kanssa jatkuvasti flirttiä pitävänä kuitenkin.