Stubb: Euroopan äärioikeisto ja äärivasemmisto nurkkakuntaisia

Yle Uutiset: Stubb: Euroopan äärioikeisto ja äärivasemmisto nurkkakuntaisia 9.5.2012
Yle Uutiset: Urpilainen: Äärioikeiston nousu oire demokratiakriisistä EU:ssa
Yle Uutiset: Professori: Oikeistopopulismi tuskin ohimenevä ilmiö
Helsingin Sanomat/STT: Halla-aho näkee Eurooppa-päivän propagandana, Stubb yhteistyön juhlana
Uusi Suomi: ”Eurooppa-friikit” intoilivat lavalla – Halla-aho käppäili teltalla

Äärioikeistoa ja äärivasemmistoa erottaa vain suhtautuminen maahanmuuttoon, sanoo eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.).

Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) arvostelee sekä äärioikeistoa että äärivasemmistoa Euroopassa nurkkakuntaisiksi. Stubb kommentoi Ranskan ja Kreikan vaalituloksia Yle Uutisille Eurooppa-päivän yhteydessä Helsingissä.

Stubbin mielestä äärioikeistoa ja äärivasemmistoa erottaa toisistaan vain suhtautuminen maahanmuuttoon.

- Muutoin he ovat erittäin samoilla linjoissa eri asioissa. He ovat populisteja, he eivät hae ratkaisuja. He kritisoivat, ovat negatiivisia, ovat pessimistisiä maailman kehityksestä, Stubb kuvailee.

Alexander Stubb on huolissaan nurkkakuntaisuuden lisääntymisestä.

- Minä haluaisin enemmän vastuullisuutta ja ratkaisun hakemista. Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Perussuomalaisia on Ranskassa, perussuomalaisia on Kreikassa. Tämä on ihan selvästi tällä hetkellä trendi Euroopassa.

Ranskassa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman äänisaalis oli 17,9 prosenttia. Toisella kieroksella suurin osa antoi äänensä konservatiivien Nicolas Sarkozylle.

Kreikassa puolestaan äärioikeistolainen Kultainen aamunkoitto sai 20 paikkaa parlamentissa 7 prosentin ääniosuudella. Kreikassa laitavasemmistoa edustava Syriza-puolue yrittää muodostaa parhaillaan hallitusta vaalimenestyksen jälkeen.
__________________________________________

Yle Uutiset: Urpilainen: Äärioikeiston nousu oire demokratiakriisistä EU:ssa

Ihmiset kokevat, etteivät pysty vaikuttamaan unionin asioihin riittävästi. Ääriliikkeiden nurkkakuntaisuudesta Jutta Urpilainen on eri mieltä Alexander Stubbin kanssa.

Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ounastelee Euroopan unionissa olevan talouskriisin lisäksi demokratiakriisi. Demokratiakriisi oirehtii esimerkiksi äärioikeiston menestymisenä vaaleissa Ranskan ja Kreikan malliin.

Urpilaisen mielestä kasvaneesta EU-kriittisyydestä ja äärioikeiston noususta on syytä olla huolestunut.

- Ihmiset kokevat, että he eivät pysty vaikuttamaan Euroopan unionin asioihin riittävästi. Ehkä myös päätöksenteko koetaan liian suljettuna, ettei siihen voi riittävästi vaikuttaa. Se osaltaan saattaa näkyä näiden vaalien tuloksissa, Urpilainen pohtii Yle Uutisten haastattelussa.

Urpilaisen mukaan iso kysymys on miten demokratiaa ja avoimuutta päätöksentekoon lisätään sekä miten pystytään kytkemään ihmisiä päätösten valmisteluun. Talouskriisin aikana päätöksiä tehdään myös kiireessä lyhyesti valmisteltuna.

Urpilainen ei tunnista Stubbin kokemaa nurkkakuntaisuutta

Jutta Urpilainen ei koe eurooppalaista äärioikeistoa ja äärivasemmistoa samanlaisina nurkkakuntaisina liikkeinä eurooppaministeri Alexander Stubbin (kok.) tapaan.

- Kyllä siitä olen eri mieltä. Mutta ehkä se yhdistävä tekijä näiden ääriliikkeiden kesken on eurooppakriittisyys. Molemmat lähtevät siitä, että unionissa on enemmän negatiivista kuin positiivista.

Urpilaisen mukaan Suomen etu on olla unionissa mukana.

- Suomen vaikutusvalta tällä hetkellä Euroopassa on ehkä vahvempi kuin koskaan aikaisemmin, koska olemme itse hoitaneet asiamme hyvin.
Katainen: Ääriliikkeet eivät tuo vakautta

Pääministeri Jyrki Katainen ymmärtää, että vaikessa taloustilanteessa toivo rapisee ja turvaudutaan helppoihin vastauksiin, vaikka kyseessä olisi vaikea ongelma. Yleensä vaikeisiin ongelmiin ei Kataisen mielestä ole helppoja ratkaisuja.

- Ääriliikkeet, sen paremmin äärivasemmisto kuin äärioikeistokaan eivät voi tuoda vakautta, luotettavuutta ja ennustettavuutta tulevaisuuteen. Ääri-ilmiöiden tarkoitushan on äärimmäinen eikä vakaus, arvioi Katainen.

Katainen on Urpilaisen tapaan huolestunut ääri-ilmiöiden noususta vaaleissa, äärioikeiston lisäksi äärivasemmistosta.

- Heidän tarkoituksensa on yksinkertaistaa monimutkaisia asioita. Jokainen tietää, että oikotietä onneen ei ole. Äärimmäisten ratkaisujen tarjoaminen ei yleensä ole totta eikä rehellistä.

Kataisen mukaan ääri-ilmiöihin liittyy toisinaan myös ihmisoikeuksien halventaminen, mitä ei voi hyväksyä.

__________________________________________

Yle Uutiset: Professori: Oikeistopopulismi tuskin ohimenevä ilmiö

Yhtenä syynä ovat talouden ja politiikan kansainvälistymisestä aiheutuneet ongelmat, joita perinteiset puolueet eivät ole ratkaisseet. Suomalaispoliitikot ovat suuntauksesta huolissaan.

Valtio-opin professori Heikki Paloheimo arvioi, ettei oikeistopopulismin suosiota voi pitää Länsi-Euroopassa enää ohimenevänä ilmiönä.

Hänen mukaansa oikeistopopulismin nousun yhtenä syynä voidaan nähdä talouden ja politiikan kansainvälistyminen, joista syntyneisiin ongelmiin perinteiset puolueet eivät ole löytäneet tarpeeksi nopeita ratkaisuja.

- Populististen puolueiden kannatus on lisääntynyt ja niitä on perustettu melkein kaikkiin Länsi-Euroopan maihin. On siis olemassa länsieurooppalaisia politiikan kehityksen syvävirtoja, jotka ovat antaneet perusteita tällaisten puolueiden kannatuksen perustamiselle ja kannatuksen kasvamiselle, professori Paloheimo toteaa.

Paloheimon mukaan populistipuolueiden demokratiakäsitys eroaa perinteisestä siinä, että ne eivät ole yhtä luottavaisia puolueita ja etujärjestöjä kohtaan.

- Ne kaipaavat suoraa yhteyttä johtajien ja kansankerrosten välillä. Toisaalta siinä on myös tilaa tämän päivän demokratian kehittämiselle, Heikki Paloheimo pohtii.

Viime aikoina huolta ovat aiheuttaneet ääriryhmien menestys Kreikan parlamenttivaaleissa ja äärioikeistolaisena pidetyn Marine Le Penin hyvä kannatus Ranskan presidentinvaaleissa.
Suomalaispoliitikot ovat kehityksestä huolissaan

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) huomauttaa, että vaalitulokset ovat kansalaisten tahto. Hän on silti huolissaan äärioikeiston ja äärivasemmiston noususta.

- Heidän tarkoituksenaan on yksinkertaistaa monimutkaisia asioita, sanoo pääministeri Katainen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) puolestaan korostaa, että äärioikeistoa ja äärivasemmistoa ei voi pitää samana asiana.

- Se on totta, että Euroopassa äärioikeiston kannatus on myöskin noussut ja ehkä ylipäätään EU-kriittisyys. Siitä pitää olla huolestunut. Uskon, että se kertoo osaltaan siitä, että EU:n talouskriisin lisäksi meillä on käynnissä myös jonkin asteinen demokratiakriisi. Ihmiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan EU:n asioihin.

Eurooppaministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan äärioikeistolla ja äärivasemmistolla ei ole nykyään mitään eroa.

- Olemme maailmassa, jossa on globalisteja ja lokalisteja. Euroopassakin näyttää olevan aika paljon perussuomalaisia tänä päivänä, Stubb sanoo.

___________________________________________

Helsingin Sanomat/STT: Halla-aho näkee Eurooppa-päivän propagandana, Stubb yhteistyön juhlana

Euroalueen talouskriisi ja rajut nuorisotyöttömyyslukemat tuntuivat hetkeksi lievittävän, kun kirkas kevätaurinko helli EU:n vuotuisen juhlapäivän viettäjiä Helsingin Kampintorilla.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vakuuttelivat Eurooppa-päivän puhujalavalla uskoaan siihen, että unioni selviää talouskriisistään.

Juhlayleisö kuunteli tarkkaan ministerien puheenvuoroja, mutta vähintään yhtä paljon kävijöitä tuntuivat kiinnostavan tarjolla olleet unionimaiden matkailuesitteet, karamellit ja siniset EU-ilmapallot.

Suuren ilmapallokimpun katveessa juhlatohinaa seurannut perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho suhtautui epäillen Eurooppa-päivän kaltaiseen EU:n propagandatilaisuuteen.

"Tällainen hehkutus ei johda haluttuun päämäärään. En usko että tämä lisää eurointoa missään, paitsi tietysti uskovaisissa itsessään", Halla-aho sanoi STT:lle.

Halla-ahon mukaan Eurooppa-päivän myötä EU yrittää juurruttaa unionikansalaisiin yhteistä eurooppalaista identiteettiä. Halla-aho ei ylikansallisiin identiteetteihin usko, ei etenkään EU:n tarjoamassa muodossa.

"Kun vedetään yhtäläisyysmerkit EU:n ja Euroopan välille, eurooppalaisuuden käsite pilataan. Eurooppalaisuus on maantieteellinen konsepti, EU on poliittinen konsepti."

Kevätauringosta nautiskellut eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) ei pidä Eurooppa-päivän järjestämistä identiteetin pakkosyöttönä, vaan eurooppalaisen yhteistyön juhlapäivänä.

"On hyvä käydä läpi historian tosiasioita – toinen maailmansota, ensimmäinen maailmansota ja Saksan ja Ranskan väliset sodat – ja kertoa miksi EU on olemassa", Stubb sanoi STT:lle.

Halla-ahon tavoin myös Stubb suhtautuu epäillen yhteiseen eurooppalaiseen identiteettiin.

"On vaikea kuvitella, että Oodi ilolle tai EU:n lippu herättää kenessäkään patrioottisia eurooppalaisia tunteita."

Stubb arvioi, että suomalaiset ovat ensisijaisesti suomalaisia, toiseksi pohjoismaalaisia ja vasta kolmanneksi eurooppalaisia.

"Se ainoa hetki, kun me todella koemme olevamme eurooppalaisia on, kun voitamme Yhdysvallat golfin Ryder Cupissa, Stubb naurahtaa viitaten golfturnaukseen, jossa yhdistetty Euroopan joukkue pelaa EU-lipun alla."
___________________________________________

Uusi Suomi: ”Eurooppa-friikit” intoilivat lavalla – Halla-aho käppäili teltalla

Oikein hyvää Eurooppapäivää kaikille! pääministeri Jyrki Katainen (kok.) julisti Kampintorin lavalla Helsingissä tänään.

Katainen kehui Euroopan unionia kilpaa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) ja "Eurooppa-friikiksi" esitellyn eurooppaministeri Alexander Stubbin (kok.) kanssa. Yhteinen eurooppalainen tekeminen korostui heidän sanomisissaan.

Urpilainen kertoi olleensa perustamassa Suomeen 15 vuotta sitten Eurooppa-nuoria, käyneensä jo alakouluaikana kirjeenvaihtoa kreikkalaisen ystävänsä kanssa sekä opiskeluaikojen Eurooppa-kokemuksistaan.

- Kun lähdin Erasmus-vaihtoon Itävaltaan, se oli konkreettinen hyöty EU-jäsenyydestä, jonka koin omassa elämässäni. Sen jälkeen EU-into iski minuun oikein toden teolla, Urpilainen sanoi.

Kreikan kriisistä ja velkaantumisesta kolmikko oli huolissaan ja huolta kannettiin myös Euroopan valtavasta nuorisotyöttömyydestä.

Hallituksen kerman lisäksi Eurooppapäivän lavalla kävivät tänään aamupäivällä Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Jan Vapaavuori (kok.) ja Peter Östman (kd.), Ulpu Iivari (sd.), Riitta Myller (sd.) ja Astrid Thors (r.). Heidän jälkeensä tulossa olivat vielä Raija Vahasalo (kok.), Tarja Filatov (sd.), Kari Uotila (vas.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

Paikalla ei näkynyt kolmessa aamupäivän pääpaneelissa yhtään oppositiopoliitikkoa, ei keskustalaisia tai perussuomalaisia. Kummallakin oli toki telttapaikkansa torilla, perussuomalaisilla selvästi suurempi. Siellä pyöri myös puolueen kansanedustajia, ainakin Juha Väätäinen ja Jussi Halla-aho, eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

Keskustalaisten vaatimattomasta telttapisteestä piti huolta kaksi nuorta keskustalaismiestä, Klaus Sallinen ja Teemu Karttunen. Puheenjohtaja Mari Kiviniemen arveltiin tulevan paikalle ehkä myöhemmin.

Kummassakin oppositioleirissä ihmeteltiin, että tilaisuus oli niin vahvasti kokoomuksen ja sosialidemokraattien näköinen, pääesiintyjiä myöten.

Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo arveli, että ehkä puheenjohtaja Timo Soinia oli kysytty, mutta hän oli kuulemma matkoilla.

- Sampo Terhoa ei ainakaan kysytty, totesi europarlamentaarikko Terhon avustaja Pekka Sinisalo.

Tilaisuuden järjestäjä, Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Eikka Kosonen oli hieman kummastuneen näköinen, kun Uusi Suomi kysyi häneltä, miksi opposition edustajia ei ollut Kampintorilla lavarooleissa.

- Ei tämä mitään boikotointia ole, Kosonen sanoi katsottuaan kertauksen vuoksi esiintyjälistaa paperistaan ja todettuaan siltä pohjalta saman asian.

Selitys jäi kuitenkin saamatta.

Perussuomalaisten teltalta tavoitettu kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi myös, että kutsua Eurooppapäivän toritapahtuman paneeleihin ei ollut tullut. Hän vahvisti, että tapahtumasta syntynyt vaikutelma kokoomuksen ja sosialidemokraattien omimasta Eurooppa-asiasta, saattoi pitää kutinsa.

- Ehkä se vähän tahtoo olla näin. Eipä tuo minua häiritse, hän kuittasi lyhyesti Uudelle Suomelle.

Halla-aho ei halunnut kommentoida pääministeri Kataisen Kampintorin lavalla esiin nostamaa eurooppalaista monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, kun "ei ollut puhetta kuuntelemassa".