Iltalehti: Törkyposti ei hetkauta poliitikkoa, mutta sitä tulee yhä enemmän

Iltalehti: Törkyposti ei hetkauta poliitikkoa, mutta sitä tulee yhä enemmän 28.5.2012
Tiedote: Aidosti pettyneiden palaute on poliitikoille raskainta
Tutkimus: Reunanen Esa, Harju Auli: Media iholla -Politiikan julkisuus kansanedustajien ja aktivistien kokemana (pdf)
Kaleva, pääkirjoitus: Kova palaute tukkii suut 30.5.2012

Mari Kiviniemen mukaan perussuomalaisten mainitseminenkin aiheuttaa palauteryöpyn

Poliitikko pystyy jättämään tolkuttoman ja solvaavan vihapuheen nopeasti enimmäkseen omaan arvoonsa. Maahanmuuttokeskustelun aggressiivisuus on kuitenkin selvästi rajoittanut niin poliitikkojen, tutkijoiden kuin järjestöaktivistienkin uskallusta ja halua osallistua keskusteluun, ilmenee Tampereen yliopiston tuoreesta Media iholla -tutkimuksesta.

Siinä selvitettiin muun muassa, mikä motivoi ihmisiä yhteiskunnallisesti aktiivisiksi ja miten he kokevat nykyisen mediakulttuurin. Tutkimukseen on haastateltu ennen viime eduskuntavaaleja 14 poliitikkoa ja lähes saman verran kansalaisaktiiveja.

Esa Reunasen ja Auli Harjun tutkimus esiteltiin Helsingissä maanantaina. Kommentaattorina toiminut keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi sanoi, että viimeisen vuoden aikana palautetta alkoi tulla entistä enemmän ja tietyltä suunnalta.

Jos puheenvuorossa, kolumnissa tai muussa yhteydessä käsitteli millään lailla perussuomalaisia ja varsinkaan vähänkään negatiivisessa sävyssä, seurauksena oli Kiviniemen mukaan välitön palauteryöppy nimenomaan perussuomalaisten kannattajilta.

- Viesti oli se, että perussuomalaisia ei saa kritisoida, ja joskus se tyylilajikaan ei ollut paras mahdollinen.

Hörhöporukat liikkeellä

MTV3:n politiikan toimituksen päällikkö Timo Haapala vahvisti ilmiön median näkökulmasta. Hän lakkautti viime syksynä suositun Setä Arkadia -bloginsa törkypalautteen vuoksi. Haapalan mukaan liikkeellä ovat "hörhöporukat".

- Timo Soini on tämän termin keksinyt itse, nämä "kottaraispönttöön tuijottelijat", jotka aamuyöllä sitä ikuista poikamiesmäisyyttään pakenevat alkoholin turruttamin sormin. Se on hirvittävää luettavaa, mitä sieltä tulee.

Haapalan mukaan viime aikoina on lisääntynyt nimenomaan "älämölö-palaute, jossa ei ole järjen häivää". Osa perussuomalaisista kansanedustajistakin suhtautuu hänen mukaansa mediaan käsittämättömällä tavalla.

- He ovat eläneet pelkästään netissä samanhenkisten parissa, ja tuo eduskunta on ollut heille jo kauhun paikka.

Haapala sanoi pitävänsä säälittävimpänä perussuomalaisten itsekin käyttämän persu-sanan kieltämisen vaatimista samalla, kun itse katsotaan oikeudeksi sanoa muista ihmisistä mitä tahansa.

______________________________

Tiedote: Aidosti pettyneiden palaute on poliitikoille raskainta

Poliitikot ja aktivistit kokevat raskaimmaksi kansalaispalautteen, josta näkee palautteen antajan olevan aidosti pettynyt tai vihainen. Sen sijaan aivan tolkuton ja solvaava vihapuhe opitaan nopeasti jättämään omaan arvoonsa. Poliitikkoja rasittavat julkisuudessa vellovat skandaalit, mutta omaan mediakohteluunsa he ovat yleensä melko tyytyväisiä. Kansalaisaktiiveja puolestaan turhauttaa se, ettei mediassa aina tunnisteta heidän asiantuntemustaan vaan heitä saatetaan pitää yksisilmäisinä kohkaajina.

Poliitikkojen ja aktivistien kokemukset käyvät ilmi Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET) valmistuneesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin 14 kansanedustajaa ja 12 kansalaisaktiivia sekä analysoitiin kesällä 2010 käytyä keskustelua julkisen kerjäämisen kieltämisestä. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä motivoi ihmisiä yhteiskunnallisesti aktiiveiksi, kuinka palkitsevaksi tai riskialttiiksi he kokevat julkisen osallistumisen ja millaiseksi he kokevat nykyisen poliittisen mediakulttuurin. Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.

Tutkimus toi esiin kolme suomalaiselle demokratialle kielteistä trendiä, joiden kuitenkin katsottiin olevan melko hyvin hallinnassa. Median viihteellistymisen ja skandaalihakuisuuden lisääntymisen uskottiin heikentäneen politiikan mainetta niin, että se jossain määrin rajaa politiikkaan haluavien määrää. Toiseksi huolenaiheeksi koettiin mediajulkisuuden tärkeys politiikassa menestymiselle. Ehdokaslistoille etsitään julkisuudesta jo ennestään tunnettuja ihmisiä, ja heidän asiaosaamisensa tai aatteellinen näkemyksensä voi ainakin aluksi olla ohutta. Silti, kuten yksi haastatelluista poliitikoista sanoi, "enemmistö on aina kuitenkin semmoinen, että pystyy järkeviä päätöksiä tekemään". Kolmanneksi kielteiseksi trendiksi tunnistettiin yleisen keskustelukulttuurin aggressivoituminen. Siihenkin haastatellut poliitikot ja aktivistit suhtautuivat rauhallisesti eivätkä halunneet antaa sen vaikuttaa toimintaansa.

Julkisuudesta tunnetut poliitikot ja aktivistit pitävät tunnettuuttaan luonnollisena osana elämää ja myös merkkinä onnistumisesta työssä. Monet kuitenkin myöntävät jonkinlaiseksi stressiksi sen, että vapaa-ajallakin tekemiset pannaan merkille ja mikä vain voi nousta myös uutisotsikoihin. Palkitsevaksi koettiin se, kun onnistuu sanomaan julkisuudessa jotain nasevaa tai ylipäätään saa haluamiaan asioita esille.

Yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen näyttää johtavan arvomaailma, jossa osallistumista pidetään tärkeänä ja jossa hyvän yhteiskunnan rakentaminen ja kansalaisvastuun kantaminen nähdään arvokkaaksi - riippumatta siitä, millaisia arvoja "hyvä yhteiskunta" kunkin yksilön mielessä sisältää. Poliitikot ja aktivistit poikkeavat tässä yllättävänkin vähän toisistaan, vaikka heidän toimintatapansa ja suhteensa julkisuuteen eroavat monin tavoin.

Lisätietoja:
Yliopistotutkija Esa Reunanen, p. 0400 837 854, esa.reunanen@uta.fi

Tutkija Auli Harju, p. 044 587 7061, auli.harju@uta.fi

Tutkimuksesta tehty kirja Media iholla. Politiikan julkisuus kansanedustajien ja aktivistien kokemana esitellään julkistamisseminaarissa maanantaina 28.5. klo 14 -16 Päivälehden museossa Helsingissä (Ludviginkatu 2 -4). Kommenttipuheenvuoron esittävät Suomen Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi, MTV3:n politiikan toimituksen päällikkö Timo Haapala ja Greenpeace Internationalin ilmastopolitiikan asiantuntija Kaisa Kosonen. Puheenjohtajana on Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari. Ilmoittautumiset: sirpa.ervasti@hs.fi (puh. 09 122 2700).