keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Uusi Suomi: Suomalaisen rasismin syy: ”Sulo Aittoniemi”

Uusi Suomi: Suomalaisen rasismin syy: ”Sulo Aittoniemi” 18.1.2012
Radio Vega: Kulturtimmen: Marianne Lydén har skrivit en bok om rasism (audio, 12 min)
YLE: Kultakuume: Rasismi on koko Euroopan häpeä (audio, 6:45-25:00)
YLE: Lydén skrev en bok om främlingsfientlighet (video, 3 min)
YLE: TV-nytt 19:30 (video, 3:20-7:45)

Perussuomalaiset käy keskustelua maahanmuutosta. He käyvät keskustelua minusta, sanoi kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) ja käveli pois Cafe Esplanadin kokoustilasta.

Päättymässä oli juuri ajatushautomo Magman järjestämä keskustelutilaisuus suomalaisesta rasismista. Tilaisuudessa julkaistiin Hufvudsstadsbladetin toimittaja Marianne Lydénin kirja Jag är inte rasist (suom. En ole rasisti).

Kirjassa Lydén käy kirjassaan läpi suomalaisen rasismin, maahanmuuttovastaisuuden ja koko maahanmuuttokysymyksen historiaa politiikassa ja mediassa.

Lydénin analyysin mukaan perussuomalaiset jatkavat SMP:n ja Veikko Vennamon muukalaisvastaista linjaa. Toimittaja nimeää puolueen rasisteiksi myös Sulo Aittoniemen (SMP), Tony Halmeen, Jussi Halla-ahon ja Jussi Niinistön (ps.).

Sekä kirjassa että siitä käydyssä keskustelussa mainittiin nimeltä lukuisia nimiä. Keskustelu muukalaisvastaisuudesta on Suomessa vahvalla tavalla henkilöitynyttä.

- Tällaisella keskustelulla määrätään, millä tavalla asioista voidaan puhua. Tällä lykätään oikeaa keskustelua asiasta ad infinitum, loputtomasti, Jussi Halla-aho kommentoi Uudelle Suomelle kirjaa ja tilaisuutta.

Nimien pudottelu "helppoa"

Marianne Lydénin kanssa tilaisuuden paneelissa istunut Alma Median politiikantoimittaja Toni Viljanmaa uskoo, että ilmiössä on kyse helppoudesta. On helpompi keskustella ihmisistä ja lausunnoista kuin politiikasta ja oikeista toimenpiteistä.

- Jos Sulo Aittoniemi olisi tänään eduskunnassa, joutuisiko hän oikeuteen puheistaan? Viljanmaa heitti ilmaan retorisen kysymyksen ja vastasi epäsuorasti:

- Me olemme nyt 2010-luvulla herkempiä muukalaisvastaisille asioille.

Myös Marianne Lydén katsoi nykyisen suomalaisen maahanmuuttokriittisyyden sekä ulkomaalaisvastaisuuden olevan nimenomaan jatkumoa Sulo Aittoniemestä.

- Tony Halme peri Aittoniemeltä manttelin ulkomaalaisvastaisena kansanedustajana, Lydén sanoi.

Samalla Lydén kuitenkin katsoi, että suomalainen maahanmuuttokeskustelu on pyörinyt riittävän kauan rasismin ja rasistien määrittelyssä.

- Meidän olisi aika alkaa keskustella siitä, mitä oikeasti on tehty, Lydén sanoi.

Oliko Thors sittenkin tiukka?

Viljanmaa heitti tilaisuuden jälkeen ajatuksen, olisiko maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) sittenkin ollut todellisilta toimiltaan jopa tiukemman maahanmuuttopolitiikan kannattaja kuin hänen edeltäjänsä Kari Rajamäki (kok.).

- Thors on pannut toimeen useita tiukkoja maahanmuuttoa koskevia lakeja, Viljanmaa perusteli.

- Olisi kiinnostavaa tutkia asiaa enemmän.

__________________________________________________

YLE: Främlingsfientligheten synas i ny bok


Främlingsfientlighet, i mer eller mindre förtäckt form, blev ett gångbart tema för flera partier i riksdagsvalet i våras. Det framgår av journalisten Marianne Lydéns pamflett om främlingsfientlighet, som publicerades på onsdagen.


Lydén har granskat främlingsfientlighetens närhistoria i Finland i pamfletten. Hon synar hur Sannfinländarnas ordförande Timo Soini tog över arvet efter Landsbygdspartiets ordförande Veikko Vennamo. Sannfinländarna skrällde rejält i senaste riksdagsval och fick närmare 20 procent av rösterna.

Lydén beskriver i boken hur det sannfinländska fenomenet har smittat av sig på andra partier.

Lydén berör också partiledaren Timo Soinis eget ansvar för sitt parti. Boken ges ut på Söderströms i samarbete med tankesmedjan Magma.